Martti Luther

Martti Luther (1483-1546) oli saksalainen munkki, säveltäjä, pappi ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen.

Paavi Paavali III oli luvannut järjestää yleisen kirkolliskokouksen, jossa suuren suuren kohun teeseillään aiheuttanut Luther olisi voinut esittää oman opillisen vakaumuksensa. Katolinen kirkko oli jo aiemminkin mm. polttanut roviolla vastustajiaan ja Lutherkin sai pelätä henkensä puolesta. Hän päättikin kirjoittaa kokousta varten esipuheen, jälkipolville todistukseksi, siltä varalta, että kuolema hänet korjaisi pois ennen aikojaan.

Luther ja muut evankeliset teologit olivat kokoontuneet Schmalkaldenin kaupunkiin laatimaan kirkolliskokousta varten oman opillisen asialistansa, joka tunnetaan nimellä Schmalkaldenin opinkohdat.

Martti Lutherin esipuhe

Paavi Paavali - kolmas sen niminen - ilmoitti aloittavansa kirkolliskokouksen Mantovassa viime vuoden helluntaina. Sitten hän siirsi sen pois Mantovasta, niin ettei vieläkään tiedetä, missä hän aikoo tai voi sen pitää ¹⁾. Kun meidän oli puolestamme valmistauduttava siihen, että meidän joko mukaan kutsuttuina tai kutsua saamatta tuomittaisiin, minulle annettiin tehtäväksi esittää ja koota meidän oppimme kohdat. Jos asia otettaisiin käsiteltäväksi, meidän tuli olla selvillä siitä, missä kohden ja minkä verran voisimme tai haluaisimme tehdä paavilaisille myönnytyksiä, mistä taas olisi loppuun asti pidettävä kiinni.

¹⁾ Paavali III lykkäsi 20.4.1537 kirkolliskokouksen alkamaan 1.11. samana vuonna. Myöhemmin se siirrettiin alkavaksi vasta 1.5.1538 Vicenzassa. Lopulta 21.5.1539 kirkolliskokous lykättiin toistaiseksi.

Tehtäväni mukaisesti olen laatinut nämä opinkohdat ja esittänyt ne meikäläisille. He ovat hyväksyneet ne ja yksimielisesti tunnustautuneet niihin. On myös päätetty, että ne julkaistaan ja esitetään uskontunnustuksenamme, jos paavi kannattajineen joskus saa rohkeutta, niin että hän uskaltaa velvollisuutensa mukaisesti pitää oikean, vapaan kirkolliskokouksen, ilman vilppiä ja petosta, vakaasti ja tosi mielessä. Rooman kuuria pelkää kuitenkin vapaata kirkolliskokousta niin mielettömästi ja karttaa valoa niin häpeällisesti, että paavilaisetkin ovat lakanneet toivomasta, että se milloinkaan järjestäisi tai edes sietäisi vapaata kirkolliskokousta. Paavilaisetkin ovat syystä kyllä vihaisia ja ilmaisevat äänekkäästi paheksumistaan. Siitä he näet huomaavat, että paavi mieluummin näkee koko kristikunnan tuhoutuvan ja kaikkien sielujen joutuvan kadotukseen kuin sallii vähääkään oikaista itseään ja kannattajiaan tai panna rajaa hirmuvallalleen.

Näin ollen päätin yhtä kaikki julkaista nämä opinkohdat kirjasena siltä varalta, että kuolisin ennen kirkolliskokousta. Niin todella uskon ja odotan käyvän, koskapa nuo valoa aristavat ja päivää karttavat hyypiöt surkean innokkaasti koettavat lykätä ja estää kokouksen pitämisen. Tarkoitukseni on jättää jälkipolville todistus ja tunnustus, johon he voivat vedota sen Tunnustuksen ohella, jonka aikaisemmin olen julkaissut ja jossa tähän asti olen pysynyt ja tulen Jumalan armon avulla pysymäänkin. ²⁾

²⁾ Tarkoitetaan 1528 painetun kirjasen "Kristuksen ehtoollinen, tunnustus" loppuosaa.

Mitä minun pitäisi sanoa ja kuinka valittaa? Olen yhä vielä elossa, kirjoitan, saarnaan ja luennoin päivittäin. Silti on jo nyt olemassa myrkyllisiä ihmisiä, ei yksin vastustajia vaan meihin lukeutuvia vääriä veljiäkin, joilla on otsaa minua vastaan vedota omiin kirjoituksiinsa ja omaan opetukseeni, vaikka minä olen omin silmin näkemässä ja omin korvin kuulemassa, ja vaikka he hyvin tietävät, että minä en sillä tavoin opeta. Näin he kaunistavat myrkyllisen tuotteensa minun työni tuloksella ja viettelevät minun nimeni varjossa ihmisparkoja harhaan. Mitä tapahtuukaan kuolemani jälkeen?

Tietysti minun pitäisi vastata kaikkeen, niin kauan kuin vielä olen elossa. Mutta toisaalta, kuinka minä yksin pystyisin tukkimaan Perkeleen kaikki kidat? Myrkkyä niistä valuu kaikista, mutta pahimimpia ovat ne Perkeleen äänitorvet, jotka eivät haluakaan kuulla tai panna merkille, mitä me kirjoitamme, vaan jotka ahkeroitsevat törkeästi vääristelläkseen ja turmellakseen jokikisen kirjaimen sanoistamme. Sellaisilla saa minun puolestani vastata Perkele itse ja viime kädessä Jumalan viha, sen mukaan kuin ovat ansainneet.

Usein mieleeni tulee vanha kunnon Gerson ³⁾. Hän pohti sitä, pitäisikö ylipäänsä mitään hyvää tekstiä päästää julkisuuteen. Ellei kirjoiteta ja julkaista, moni pelastettavissa oleva sielu jää vaille apua. Mutta jos julkaistaan, Perkele on heti siinä lukemattomine ilkeine ja myrkyllisine kitoineen, jotka myrkyttävät ja tärvelevät kaiken, niin että hedelmää ei sittenkään synny.

³⁾ Johannes Gerson (1363-1429).

Päivänselvää on kuitenkin, mitä nuo vääristelijät saavat aikaan. Vaikka he ovat niin törkeästi valehdelleet meistä ja pyrkineet valheen voimalla pitämään ihmiset puolellaan, Jumala on silti antanut asiansa edistyä. Hän on yhä vähentänyt heidän joukkoaan ja kasvattanut meidän joukkoamme. Hän on yhä uudestaan antanut heidän joutua valheineen häpeään.

Kerronpa tarinan. Täällä Wittenbergissä kävi Ranskan lähettiläänä eräs tohtori. ⁴⁾ Hän kertoi meille julkisesti kuninkaansa olevan siinä vakaassa käsityksessä, ettei meillä ole kirkkoa, ei esivaltaa eikä avioliittoa, vaan että kaikki elävät vailla järjestystä kuin karja ja jokainen toimii oman päänsä mukaan. Kuvittele, millaiseksi heidän naamansa venähtää, kun he näkevät meidän sinä päivänä Kristuksen tuomioistuimen edessä - tarkoitan niitä, jotka ovat kirjoituksissaan täytenä totena levitelleet karkeita valheita kuninkaalleen ja vieraisiin maihin. Kristus, kaikkien meidän Herramme ja tuomarimme, tietää hyvin, että he ovat valehdelleet ja yhä valehtelevat. Hänen lausumansa tuomion he joutuvat vuorostaan kuulemaan, sen tiedän varmasti minä. Jumala antakoon niiden kääntyä, jotka voidaan saada kääntymään; muita joudutaan ikuisesti surkuttelemaan.

⁴⁾ Tohtori Gervasius Waim, Ranskan kuninkaan Frans I:n edustaja.

Palaan asiaan. Minusta olisi todella mieluista, että kutsuttaisiin kokoon oikea kirkolliskokous. Se edistäisi monta asiaa ja auttaisi monia ihmisiä. Me tosin emme sitä tarvitse. Meidän seurakuntamme ovat Jumalan armosta valistettuja ja kunnossa, kun meillä on hänen puhdas sanansa, kun käytämme sakramentteja oikein ja kun meillä on oikea käsitys eri kutsumusten ja tekojen arvosta ja merkityksestä. Niinpä me emme omasta puolestamme kaipaa konsiilia emmekä toivo tai odota siltä mitään kohennusta mainittuihin asioihin. Mutta piispojen valtapiirissä me näemme joka puolella papinvirkoja täyttämättöminä, vailla hoitajaa, niin että sydän on tuskasta särkyä. Silti piispat ja tuomiokapitulit eivät hitustakaan välitä siitä, kuinka ihmiset elävät ja kuolevat, ihmiset, joiden edestä Kristus on kuollut. Ihmisraukat eivät saa kuulla oikean Paimenensa puhuvan lampailleen. Siksi minua kauhistuttaa ajatus, että hän vielä kutsuu enkelien konsiiliin Saksaa tuomitsemaan ja tekee meistä lopun kuten Sodomasta ja Gomorrasta, kun me konsiilikohulla teemme niin jumalatonta pilkkaa hänestä.

Mainittujen välttämättömien kirkollisten asioiden lisäksi tarvitsevat lukemattomat isot maallisetkin epäkohdat korjaamista. Ruhtinaat ja säädyt ovat eripuraisia. Koronkiskonta ja ahneus ovat tuhotulvan lailla murtaneet padot ja käyvät nyt oikeudesta. Esiintyy mielivaltaa, haureutta, vaatteilla prameilua, mässäilyä, uhkapeliä, ylellisyyttä ynnä kaikenlaista puhetta ja ilkeyttä. Alamaiset, palvelusväki ja työntekijät, ovat tottelemattomia. Käsityöläiset ja jopa talonpojat kiskovat ylihintaa. Kuka voi kaiken luetella? Kaikki tämä on siinä määrin päässyt valtaan, etteivät kymmenen kirkolliskokousta ja kahdetkymmenet valtiopäivät saisi asiosta kohdalleen. Jos kirkolliskokous ottaisi käsitelläkseen nämä Jumalan tahdon vastaiset hengellisen ja maallisen elämänalan suuret epäkohdat, silloin sen kädet olisivat täynnä työtä. Ei ehdittäisi ajatella semmoisia lapsellisia narrimaisuuksia kuin ovat messupaidat, tonsuurit, leveät koristevyöt, piispojen ja kardinaalien hiipat ja sauvat sekä kaikki muu ilveily. Jos me ensin huolehdimme siitä, että Jumalan käskyjä ja määräyksiä noudatetaan kirkon ja yhteiskunnan elämässä, sitten meillä on kyllin aikaa reformoida ruokasääntöjä, vaatetusta, tonsuureja ja kasukoita. Mutta jos siellä siivilöidään hyttysiä ja niellään noin isoja kameleja, jos lausutaan tuomioita tikuista ja annetaan hirsien olla, olkoon koko kirkolliskokous silloin meidänkin puolestamme rauhassa.

Siksi olen laatinut vain muutamia harvoja opinkohtia. Jumala on muutenkin antanut meille niin paljon tehtäviä kirkon, esivallan ja kodin piirissä, ettemme saa niitä milloinkaan loppuun suoritetuiksi. Mitä hyötyä siitä olisi, että kirkolliskokouksessa vielä lisäksi tehtäisiin päätöksiä ja annettaisiin asetuksia, ainakaan niin kauan kuin näistä Jumalan käskemistä pääasioista ei ensinkään piitata? Hänenkö pitäisi antaa arvoa meidän ilveilyllemme maksuksi siitä hyvästä, että me poljemme hänen vakavat käskynsä lokaan? Meidän syntimme ovat raskas taakka, ne estävät Jumalaa olemasta meille armollinen. Emmehän edes tee parannusta, vaan haluamme puolustella kaikkea kauheutta.

Rakas Herra Jeesus Kristus. Pidä sinä itse kirkolliskokous. Tule kirkkaudessasi ja pelasta omasi. Paavia ja hänen väkeään ei voi auttaa, eivät he sinusta välitä. Auta siis meitä köyhiä ja kurjia, jotka huokaamme puoleesi ja sydämestä ikävöimme sinua, niin kuin olet antanut armon Pyhän Henkesi kautta, joka yhdessä sinun ja Isän kanssa ikuisesti ylistettynä elää ja hallitsee. Amen.

Martin Luther, A.D. 1537, (helmikuu 7-26). Luther in Schmalkalden

Martti Luther artikkeleita

Martti Lutherin esipuhe kirkolliskokousta varten

Martti Lutherin 95 teesiä

Paavin valta, johtoasema ja maailman herruus

Antikristus - laittomuuden ihminen. Jo 1500-luvulla Martti Luther ja monet muut hänen aikalaisistaan ymmärsivät paavin olevan Raamatussa ennustettu Antikristus.

Schmalkaldenin opinkohdissa tulee esille mitä Martti Luther ajattelee paavista – hän on Antikristus ja itse Perkele!

Schmalkaldenin opinkohdat, OSAT 1-2

Schmalkaldenin opinkohdat, OSA 3

Paavin valta ja johtoasema

Martti Lutherin elämänkerta (e-kirja)

Martti Luther: Vihainen munkki kaatoi paavin

Reformaatio sytytti Euroopan liekkeihin

Martin Luther - Composer & Musician

Martin Luther - "Here I stand, I Can Do No Other" - Tässä seison, enkä muuta voi.

---

ABC - kaikki Linnunradan artikkelit aakkosjärjestyksessä