Kaste - vesikasteen merkitys - Derek Prince

Mainitsen ensin lyhyesti kolme eri kastetta. Ensimmäiseksi Johannes Kastajan kaste. Toiseksi kristillinen kaste. Se on eri kaste kuin edellinen. Kolmanneksi Pyhän Hengen kaste.

Nämä kolme kastetta ovat tärkeitä Uudessa testamentissa.

Kerron jotakin "kastaa", "baptize"-sanan merkityksestä. Englannin kielen "baptize", "kaste", tulee kreikan kielestä. Englanninkielinen sana on syntynyt translitteroinnin kautta. Englannin kielen sana on lainattu suoraan kreikan sanasta "babtizo". Sitä ei ole käännetty englanniksi.

Sille voi löytää erilaisia selityksiä. Se saattaa johtua kirkon perinteistä. Voi myös olla, etteivät Kuningas Jaakon Raamatun kääntäjät halunneet loukata anglikaanista kirkkoa tuomalla esiin sanan oikeaa merkitystä. En ota kantaa puoleen enkä toiseen.

"Kastetta" tarkoittavan sanan merkitys on kreikassa aivan selvä. Se tarkoittaa upottamista. Upottaa voi kahdella tavalla. Kummatkin tavat ovat tärkeitä Uudessa testamentissa. Upottaa voi kastamalla jotakin kokonaan veden alle. Toinen vaihtoehto on peittää jokin vedellä. Kummassakin tavassa upottaminen on täydellistä, ei osittaista.

Kaste on muutos. Uuden testamentin kaste edustaa aina muutosta. Ihminen siirtyy yhdestä olomuodosta toiseen. Muutos koskee ihmisen koko olemusta. Siksi on tärkeää korostaa, että kaste on upottamista kokonaan. Se ei vaikuta vain pieneen osaan olemustamme, vaan koko olemukseemme. Pohditaanpa tarkemmin kasteen ominaisuuksia. Se kaipaa hieman selitystä.

Raamatussa erotetaan, millä ja mihin meidät kastetaan. Ensimmäinen viittaa siihen, millä tai missä meidät kastetaan. Voimme saada kasteen vedessä tai Pyhässä Hengessä. Toinen kuvaa kasteen lopputulosta tai seurausta. Mihin meidät siirretään kasteen seurauksena? Esimerkiksi Johannes Kastaja kastoi vedessä parannukseen tai syntien anteeksisaamiseen. Kasteessa on siis kaksi ulottuvuutta.

Pyhän Hengen kasteessa, josta puhumme tulevissa ohjelmissa, ihminen saa kasteen Hengessä Kristuksen ruumiiseen.

Parannuksen teko

Kasteen merkitystä pohtiessa on tärkeää kysyä, millä ja mihin ihminen kastetaan. Tarkastellaan seuraavaksi Johannes Kastajan kastetta. Johannes sai lisänimen siitä, että hän kastoi ihmisiä. Siitä kerrotaan Mark. 1:2-5:ssä.

Profeetta Jesajan kirjassa sanotaan: "Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien." "Ääni huutaa erämaassa:" "Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!" Johannes Kastajan tehtävä oli kulkea Messiaan edellä ja valmistaa Hänelle tie. Johannes Kastajan sanoma oli yksinkertainen: "Tehkää parannus!" "Johannes Kastaja saarnasi erämaassa" "parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi." Johannes kastoi parannuksen kasteella, jotta synnit annettaisiin ihmisille anteeksi. Se oli kaste vedessä syntien anteeksisaamiseen. Sen tarkoituksena oli valmistaa tie Israelin kauan odottamalle Messiaalle, Jeesus Nasaretilaiselle On merkittävää, että Jumala ei lähettänyt Jeesusta, ennen kuin Jumalan kansan sydämet oli valmisteltu parannuksenteolla.

Olen sitä mieltä, että se pätee myös Jeesuksen toiseen tulemiseen. Jumalan kansan sydämet on valmisteltava parannuksenteolla. Kutsu parannukseen on tärkein yksittäinen sanoma, jota Jumalan kansa tarvitsee tänään. Näin ajattelen. Johannes Kastajan palvelutyö oli tärkeä linkki kahden aikakauden välillä Jumalan pelastussuunnitelmassa. Aikakaudet olivat lain ja profeettojen aika sekä armon ja evankeliumin aika, joka alkoi Kristuksesta.

Johannes on tärkeä hahmo Jumalan pelastussuunnitelmassa. Hänestä tiedetään jotensakin vähän. Itsekin olen aliarvioinut hänen palvelutyönsä tärkeyttä. Johanneksen palvelutehtävä oli lyhyt mutta ratkaisevan tärkeä. Se valmisti tietä Jeesukselle. Johanneksen vaikutus ihmisiin oli valtaisa. Mark. 1:5:ssä sanotaan: "Koko Juudean maa" "ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä." "He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa." Johannes tavoitti hyvin lyhyessä ajassa satoja tuhansia ihmisiä, kaikki Jerusalemin ja Juudean asukkaat.

Johannes kastoi syntien anteeksisaamiseen. Hän oli linkki lain ja profeettojen ajan ja evankeliumin ajan välillä. Jeesus toteaa tämän Matt. 11:13:ssa. Jeesus sanoi Johanneksesta: "Kaikki profeetat ja laki ovat ennustaneet Johannekseen asti." Tuo ajanjakso päättyi Johannekseen. Hän oli siirtymälinkki uuteen armon ja evankeliumin ajanjaksoon. Se tekee hänestä tärkeän. Tavallaan hän jakoi kahtia Jumalan kansan historian lopettaen yhden aikakauden ja aloittaen uuden. En ole aina täysin käsittänyt Johannes Kastajan merkitystä, sillä Raamatussa ei kerrota hänestä paljonkaan. Se mitä sanotaan on äärimmäisen merkittävää.

Johannes asetti kasteelle tuleville kolme edellytystä. Ensinnäkin Johanneksen kaste oli parannuksen kaste. Olemme jo puhuneet parannuksenteosta. Se ei ole tunne vaan päätös. Se vaatii kääntymistä, jossa kulkusuunta vaihtuu päinvastaiseksi Johannes vaati kasteelle tulijoilta parannuksentekoa. Se oli päätös, joka tuli toteen tekoina.

Syntien tunnustaminen

Toiseksi Johannes vaati syntien julkista tunnustamista. Tämä näyttää unohtuneen monen kirkkokansaan kuuluvan mielestä. Olen huomannut, että on äärimmäisen voimallista, kun ihmiset tunnustavat syntinsä Pyhän Hengen vaikutuksesta. Se on avain, joka on sytyttänyt monta herätystä. Etenkin Walesin herätyksessä 1904 silmiinpistävää oli se, että ihmiset tunnustivat syntinsä. Syntejä ei välttämättä tarvitse tunnustaa kaikkien kuullen, mutta ne on silti tunnustettava. Jumala on sitoutunut antamaan anteeksi vain ne synnit, jotka me tunnustamme.

Toinen Johannes, apostoli Johannes, kirjoittaa 1. kirjeessään 1.Joh.1:8-10: "Jos me tunnustamme syntimme, Jumala antaa meille" "synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä." Tuo lause alkaa pienellä sanalla, "jos". Jos emme tunnusta syntejämme, anteeksiannosta ei ole takuita. Olen tavannut monia uskovia, joilla on vuori tunnustamattomia syntejä. He ihmettelevät, miksei Jumala paranna heidän sairauksiaan. He kantavat valtavaa taakkaa. Daavid sanoi: "Syntini on kuin raskas kuorma." Täälläkin on joitakuita, jotka kantavat raskasta kuormaa. He ovat kasanneet syntejä, joita he eivät ole tunnustaneet. Heidän olisi hyvä mennä Jumalan eteen, avata sydämensä ja pyytää Jumalaa osoittamaan synnit, jotka heidän tulee tunnustaa. Ilman syntien tunnustusta ei ole takuita Jumalan anteeksiannosta.

Elämänmuutos

Kolmanneksi Johannes vaati todistusta muuttuneesta elämästä. Hän vaati todistuksen siitä, että ihminen on tehnyt parannuksen. Johannes kieltäytyi kastamasta henkilöitä, jotka eivät selvästikään olleet tehneet parannusta. Tavallisesti he olivat fariseuksia ja saddukeuksia. Jeesus sanoi fariseuksille: "Publikaanit, veronkerääjät ja portot uskoivat Johannesta Matt. 21:32," "mutta te ette uskoneet." "He astuvat Taivaan valtakuntaan ennen teitä." Vahvasti uskonnollisten ihmisten on hyvin vaikea ymmärtää Jumalan uutta armotalouden aikakautta. Kuunnelkaa Johanneksen sanoja. Moni ei saarnaisi tänään näin. Matt. 3:7-9: "Kun Johannes näki," "että kasteelle oli tulossa monia fariseuksia ja saddukeuksia," "hän sanoi heille: 'Te käärmeen sikiöt!'" "Kuka teille on sanonut, että te voitte välttää tulevan vihan?" "Tehkää hedelmää, jossa kääntymyksenne näkyy!" "Älkää luulko voivanne ajatella: 'Olemmehan me Abrahamin lapsia.' "Jumala pystyy herättämään vaikka näistä kivistä Abrahamille lapsia." Ei pidä luottaa sukujuuriin eikä taustaan.

Jokaisen on henkilökohtaisesti täytettävä Jumalan edellytykset. Nämä olivat Johanneksen kasteen kolme vaatimusta. Parannuksenteko, syntien tunnustaminen ja todistus muuttuneesta elämästä. Eräs asia mainitaan aina, kun puhutaan kasteesta. Johannes kastoi parannuksen kasteella. Johannes ei kastanut, ellei ihminen ollut jo tehnyt parannusta. Kaste ei tuottanut parannusta. Se oli sinetti ja merkki siitä, että ihminen oli tehnyt parannuksen Kaste ei siis tuonut ketään parannuksentekoon. Kaste oli sinetti ihmisen jo alkaneesta parannuksenteosta. Palataan siihen myöhemmin.

Johanneksen kasteessa oli tiettyjä rajoituksia. Se kantoi ihmistä vain tietyn matkan. Ensinnäkään se ei tuottanut uudestisyntymää. Jeesus sanoi Johannes Kastajasta Matt. 11:11:ssä näin: "Yksikään naisesta syntynyt ei ole ollut Johannes Kastajaa suurempi." "Mutta kaikkein vähäisin," "joka on taivasten valtakunnassa, on suurempi kuin hän." Johannes ei siis koskaan syntynyt uudelleen. Se ei ollut mahdollista ennen Jeesuksen tuloa. Johannes oli suurin naisesta syntyneistä. Silti taivasten valtakunnassa vähäisinkin on suurempi kuin hän. Jumala on tuonut meidät valtakuntaan uudestisyntymän kautta. Jos ihminen ei synny uudesti, hän ei pääse taivaan valtakuntaan. Johanneksella oli Jumalan antamat rajoitukset.

Toiseksi Johanneksen kaste ei ollut enää kelvollinen helluntain jälkeen. Tämä käy ilmi Ap. t. 19:n alkujakeista. "Apolloksen ollessa Korintissa" "Paavali vaelsi ylänköseutujen halki ja tuli Efesokseen." "Hän tapasi siellä muutamia opetuslapsia ja kysyi heiltä:" "Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?" Paavali esitti tämän kysymyksen luultavasti kaikkialla. "Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?" Ihminen voi siis uskoa ilman, että hän saa Pyhän Hengen. Ensimmäinen vaimoni tapasi aina kysyä Paavalin tavoin: "Oletko saanut Pyhän Hengen?" Emme kovin usein esitä tätä kysymystä nykyään.

Sitten kävi ilmi jotakin. He sanoivat: Emme ole kuulleetkaan Pyhästä Hengestä. Paavali kysyi: Millä kasteella teidät sitten on kastettu? He vastasivat: Johanneksen kasteella. He eivät olleet kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä. Paavali kysyi: "Millä kasteella teidät sitten on kastettu?" Miten ihmeessä he eivät olleet kuulleet Pyhästä Hengestä? Jeesus sanoi Matt. 28:19:ssa: "Kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen".

Kommentti: Apostolit kastoivat aina Herran Jeesuksen tai Jeesuksen Kristuksen nimeen. Ap.t. 2:38; Ap.t. 8:16; Ap.t. 10:48; Ap.t. 19:5; Room. 6:3. Lue myös Kaste Jeesuksen nimeen

Jos Paavalin tapaamat opetuslapset olisivat saaneet tämän kasteen, heidän olisi täytynyt kuulla Pyhästä Hengestä. Heitä ei ollut kastettu Jeesukseen uskovina, ainoastaan Johannekseen. Paavali jatkoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella ja kehotti ihmisiä" "uskomaan toiseen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, Jeesukseen." Johanneksen kaste oli valmisteleva, mutta se ei ollut enää riittävä Kristuksen jälkeen. Ap. t. 19:5: "Tämän kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen." Kastettavan täytyy tunnustaa Jeesus Herraksi ja Messiaaksi. "Kun Paavali pani kätensä heidän päälleen," "Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat." Paavali oli perusteellinen. Heidän tuli uskoa Jeesukseen. Heidät kastettiin vedessä. Se jälkeen Paavali pani kätensä heidän päälleen, ja he puhuivat kielillä ja profetoivat. Johanneksen kaste oli näin ollen rajallinen.

Seuraavaksi puhumme kristillisestä kasteesta. Mitä tarkoittaa uskovan kaste Jeesukseen? Se on paljon tärkeämpi asia kuin tämän päivän keskivertokristitty ymmärtääkään. Baptistienkin käsitys vesikasteen merkityksestä ja tärkeydestä on yleisesti ottaen hyvin vajavaista. Ihmistä ei kasteta Kristukseen, koska hän on syntinen. Se ei ole parannuksen kaste.

Luetaan Matt. 3:13-17. "Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi." "Johannes esteli ja sanoi:" "Sinäkö tulet minun luokseni? Minun pitäisi saada sinulta kaste!" Johannes ei sillä hetkellä tiennyt, että Jeesus on Messias. Johanneshan sanoi, ettei hän tuntenut Jeesusta Messiaaksi (Joh.1:30-34), ennen kuin Pyhä Henki laskeutui ja jäi tämän päälle.

Vaikka Johannes ei tiennyt Jeesusta Messiaaksi, näki hän tämän olevan itseään vanhurskaamman. "Jeesus vastasi hänelle: 'Älä nyt vastustele.' "Näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus." "Johannes suostui. Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä." "Samassa taivaat aukenivat," "ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin" "ja asettuvan Hänen päälleen." "Taivaista kuului ääni:" "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt." Vesikasteen merkitystä UT:ssa ei voi kyllin korostaa. Jumalan koko kolminaisuus olivat tässä läsnä. Jeesus sai vesikasteen. Pyhä Henki laskeutui Häneen, mitä ei ollut tapahtunut ennen kastetta. Isä Jumala sanoi: "Tämä on rakas Poikani, johon olen mieltynyt." Jumala teki kaiken mahdollisen, jotta vesikasteen tärkeys kävisi ilmi.

Kristillinen kaste

Seuraavaksi puhun kristityn kasteen ominaisuuksista. Se ei ole parannuksen kaste. Jeesus ei ollut tehnyt syntejä, joita katua. Johannes kastoi Hänet, mutta se ei ollut parannuksen kaste. Jeesus itse kertoo kasteensa tarkoituksen. "Näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus." Jeesus ei puhu itsestään vaan meistä. Jeesus puhuu kaikista vesikasteen saavista seuraajistaan. Näin on tehtävä, jotta kaikki vanhurskaus täyttyy. Tätä merkitsee uskovan kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen. Se ei ole parannuksen kaste. Ihminen on tehnyt parannusta, mutta kaste ei ole sitä varten. Kasteen tehtävä on täyttää kaikki vanhurskaus. Tämä on hyvin tärkeä asia. Haluan korostaa sitä. Avaa kanssani Room. 5:1. Paavali sanoo meistä Jeesukseen uskovista näin: "Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi," "meillä on Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa." Vanhurskaus on hyvin tärkeä käsite Uudessa testamentissa.

Se merkitsee monia eri asioita. Vanhurskaaksi julistettu tai tehty on vapautettu syytteistä, julistettu syyttömäksi. Uskon kautta meidät on vapautettu syytteistä, julistettu syyttömäksi, julistettu vanhurskaiksi ja tehty vanhurskaiksi. Siksi meidän tulee ottaa kaste, ei siksi, että olemme tehneet parannusta synneistämme. Kasteen tarkoitus on täyttää vanhurskaus. Vanhurskaus on annettu meille uskon kautta Jeesukseen. Vesikaste on oikea tapa täyttää kaikki vanhurskaus. Mielestäni tämä seikka unohdetaan aivan liian usein. Kristityn kaste on sisimmältään sitoumus. Siinä meidät kastetaan Jeesukseen, Hänen kuolemaansa, hautaamiseensa ja ylösnousemiseensa. Room. 6:3: "Tiedättehän," "että kaikki Kristukseen kastetut on kastettu Hänen kuolemaansa." "Meidät on Hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan," "että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkaudella," "samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman." Kasteessa meidät liitetään Kristuksen kuolemaan, hautaamiseen ja ylösnousemiseen. Me kuolimme Hänen kanssaan, meidät on haudattu kasteen hautaan ja nousemme Hänen kanssaan kasteen haudasta, jotta alkaisimme elää uutta, erilaista elämää.

Paavalin mukaan Jeesus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta. Room. 1:4:n mukaan Hän nousi kuolleista Pyhän Hengen kautta. Kaste siis merkitsee meidän oman elämämme loppua. Se merkitsee loppua omassa voimassa ja omavanhurskaudessa toimimiselle. Alamme muuttua Kristuksen kaltaiseksi. Kasteen haudasta nousemisen jälkeen alamme vaeltaa Hengen voimassa. Jeesus ei herättänyt itseään kuolleista. Isä Jumala herätti Jeesuksen kuolleista Pyhän Hengen kautta. Room. 1:4 Jeesus asetettiin Jumalan Pojaksi pyhyyden hengen puolesta kuolleistanousemisen kautta.

Juutalainen ja roomalainen tuomioistuin olivat tuominneet Jeesuksen rikollisena kuolemaan, mutta kolmantena päivänä hauta avautui ja Jeesus nousi kuolleista. Jumala kumosi tuomioistuinten päätökset sanomalla: "Tämä on vanhurskas Poikani, elämän ruhtinas Häneen uskoville." Oi, miten tärkeä ylösnousemus onkaan! Vesikasteessa elämme todeksi ylösnousemuksen todellisuutta.

Vuosia sitten opetin afrikkalaisia opettajaoppilaita. Opetukseni ydinasia oli tämä: Ihmiset muistavat kuulemastaan 30 prosenttia, kuulemastaan ja näkemästään 60 prosenttia mutta kuulemastaan, näkemästään ja tekemästään 90 prosenttia. Ei riitä, että oppilaat vain katselevat ja kuuntelevat. Heille täytyy suoda tekemällä oppimisen kokemuksia. Jumala noudattaa tätä samaa periaatetta. Jumala ei opeta meille pelkästään teoriaa. Jumala antaa meidän nähdä asioita ja tulla mukaan toimintaan.

Vesikaste on toimintaa, jossa toteutuvat Kristuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnouseminen. Alkuseurakuntaan pääsemisen edellytyksenä oli uskon osoittaminen todeksi tekoina. Pelkkä suusanallinen usko ei riittänyt, tarvittiin tekoja.

Kun ihminen on haudattu ja ylösnoussut, hänen elämänsä ei enää kuulu hänelle. Jos ihminen haluaa jatkaa omaa elämäänsä, hänen ei pidä mennä kasteelle, sillä kaste on kuolemantuomio. Se on myös ylösnousemus, mutta sen jälkeen elämä ei enää kuulu itselle Kaste on sitoutuminen opetuslapseuteen.

Matt. 28:n lopussa Jeesus kertoi opetuslapsille, miten täytyy toimia evankeliumin julistustyössä. Matt. 28:19-20: "Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni:" "kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" "ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea," "mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa." Jeesus käski mennä ja tehdä kaikki kansat Hänen opetuslapsikseen.

Hän ei käskenyt tehdä seurakunnan jäseniä. Seurakunnan suurin ongelma ovat jäsenet, jotka eivät ole opetuslapsia. He vääristävät totuutta, jota yritämme julistaa. Ellei ihminen halua olla opetuslapsi, hänellä ei ole oikeutta tulla kastetuksi. Apostolit eivät opettaneet kansaa ennen kastetta. Varsinainen opetus alkoi vasta kasteen jälkeen. Miksi tuhlata aikaa sitoutumattomien opettamiseen? Osoittakoot sitoutumisensa. Opetetaan heitä vasta sitten.

Tarkastellaan kristillisen kasteen edellytyksiä. Olemme jo tutkineet Johanneksen kasteen edellytyksiä. Jeesus käski mennä ja tehdä kaikki kansat opetuslapsiksi kastamalla heitä. Kastettavan on siis täytynyt kuulla evankeliumi Jeesuksesta. Evankeliumihan sisältää kolme historiallista tosiasiaa. Jeesus kuoli, haudattiin ja nousi kuolleista. Jos ihminen uskoo sen, se katsotaan hänelle vanhurskaudeksi. Meillä ei ole oikeutta kastaa ihmisiä, jotka eivät ole hyväksyneet evankeliumin tosiasioita.

Toinen edellytys on parannuksenteko. Voimme lukea Ap.t. 2:38:sta, miten kuulijat olivat tunteneet piston sydämessään ja kysyivät: "Mitä meidän pitää tehdä?" Pietari vastasi: "Tehkää parannus!" Parannuksenteko on aina ensimmäinen askel. "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen" "niin te saatte Pyhän Hengen lahjan." Tämä on Jumalan menettelytapa. Miksi viivyttelisimme kastetta?

Kolmanneksi kastettavan täytyy uskoa. Mark. 16:15-16:ssa Jeesus sanoi: "Menkää kaikkeen maailmaan" "ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille." On kulunut 2000 vuotta, emmekä me vieläkään ole tehneet työtämme. "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu." Ihmistä ei voida kastaa, ellei hän ole uskova. "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu." Jeesus ei tarjoa pelastusvarmuutta niille, jotka uskovat mutta eivät ole saaneet kastetta. Joku voi väittää jotakin muuta, mutta Kirjoitukset eivät takaa pelastusta niille, jotka eivät ole saaneet uskovien kastetta. Tarkoitan upotuskastetta, jossa ihminen käy kokonaan veden alla.

Pietari mainitsee erään ehdon 1.Piet. 3:20-21:ssä. Pietari puhuu Nooan päivistä. Tarkastelemme, miten se liittyy kasteasiaan. Pietari sanoo: "Jumala odotti Nooan päivinä kärsivällisesti sen ajan," "kun arkkia rakennettiin." "Vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta." Jumala lähetti vedenpaisumuksen, vasta kun arkki oli valmis. Jumala odotti kärsivällisesti, kunnes arkki oli valmis. Sitten Hän lähetti vedenpaisumuksen.

Maailman kaikista ihmisistä kahdeksan pelastui. Se on vakava ajatus. Siihen aikaan maapallolla asui vähintään 2 milj. ihmistä. Kahdesta miljoonasta siis kahdeksan pelastui. Pelastus ei ole enemmistön asia.

Nykyajan niin kutsutussa demokraattisessa yhteiskunnassa monet asiat ratkaistaan enemmistön päätöksellä. Jumalan asioita ei koskaan ratkaista sillä tavoin. Ne ratkaistaan Jumalan päätöksellä.

Pietari jatkaa puhumalla arkista, Nooasta ja vedenpaisumuksesta. "Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena." Pietarin mukaan kaste pelastaa meidät. "Se ei ole lihan saastan poistamista." Se ei ole peseytymiskylpy. Se on hyvä omantunto Jumalaa kohtaan.

Tämä on neljäs ehto: voimme vastata Jumalalle hyvällä omallatunnolla. Voi sanoa: "Jumala, tiedän, että olen tehnyt syntiä." "Olen pahoillani. Teen parannusta." "Uskon, että Jeesus kuoli puolestani." "Uskon, että usko Häneen tekee minut vanhurskaaksi." "Olen tehnyt kaiken vallassani olevan. Armahda minua." Vastaamme Jumalalle hyvällä omallatunnolla. Jos olemme tehneet kaiken, mitä Jumala pyytää, voimme vastata Hänelle hyvällä omallatunnolla.

Kertaan vielä uskovan kasteen neljä edellytystä: Ensinnäkin evankeliumin kuuleminen, toiseksi parannuksenteko, kolmanneksi evankeliumin uskominen ja neljänneksi hyvä omatunto Jumalaa kohtaan. En halua lähteä kiistelemään, mutta kiistatta voin sanoa: pikkulapsi ei täytä edellä mainituista ehdoista ainoatakaan. Eikö niin? Kukaan ei voi kiistää sitä. Haluan nyt sanoa jotakin, johon jo viittasin. Kasteopetuksen ei tarvitse kestää kauan.

Eräällä lähetysmatkalla näin, miten kääntyneitä opetettiin kuuden viikon ajan ennen kastetta. Lopuksi he kastoivat opetettuja pakanoita, jotka eivät olleet kohdanneet Herraa. Haluan osoittaa muutamia seikkoja aikakysymyksestä. Helluntaipäivänä kastettiin kolme tuhatta henkeä samana päivänä, jona he kuulivat sanoman.

Apostolit eivät vaatineet, että ensin täytyy kuuden viikon ajan osoittaa hengen hedelmiä tai opetella ulkoa kaikki Jeesuksen puheet. Heidät kastettiin, koska he olivat täyttäneet ehdot. He olivat uskoneet ja tehneet parannuksen. He olivat valmiita tekemään sitoumuksen.

Etiopialaisen hoviherran kaste

Ap.t. 8:27:ssa etiopialainen hoviherra kuuli evankeliumin. Luetaan tämä mainio raamatunpaikka. Ap.t. 8:26-39:ssa kerrotaan, miten Filippus oli matkalla Gazaan. Filippus oli todistanut herätystä Samariassa. Enkeli lähetti hänet Gazaan. Hän näki etiopialaisen hoviherran istumassa vaunuissaan. Hoviherra luki profeetta Jesajan kirjaa. Filippus meni hoviherran luo. Hoviherra sanoi: "Sano, kenestä profeetta puhuu näin," "itsestäänkö vai jostakin toisesta?" Hoviherra luki Jes. 53:7:a: "Kuin lammas hänet viedään teuraaksi." Hoviherra kysyi, puhuiko profeetta itsestään vai jostakin toisesta. Ap.t. 8:35: Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti evankeliumia Jeesuksesta. Hän kertoi, että Jesaja puhui Jeesuksesta. Hän julisti evankeliumia Jeesuksesta.

"Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen." Hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?" "Hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen," "ja Filippus kastoi hänet." Filippuksen oli täytynyt mainita kasteen. Hoviherrahan teki aloitteen kasteesta. Filippus suostui antamaan kasteen. He menivät kumpikin veteen. UT:n kasteessa ihmiset aina menevät veteen ja nousevat vedestä. Sitten Pyhä Henki tempasi Filippuksen pois. Hoviherra ei enää nähnyt häntä mutta jatkoi iloisena matkaansa. Mahdollisesti kului vain pari tuntia, siitä hetkestä kun hoviherra kuuli evankeliumin siihen saakka kun hänet kastettiin. Se ei ollut pitkä valmisteluaika.

Tunnette kertomuksen Korneliuksesta. Pietari meni vastentahtoisesti pakanoiden kotiin. Hän alkoi kertoa heille Jeesuksesta. Tapahtui ihana asia. Hänen saarnansa keskeytettiin. Pyydän Jumalalta lisää keskeytyksiä saarnoihin. Pyhä Henki keskeytti saarnan. Ap.t. 10:44:ssä sanotaan: "Kun Pietari vielä puhui," "tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat." "Ja kaikki juutalaiset hämmästyivät sitä," "että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin." Tämä oli kaste ylhäältä. Puhumme siitä ensi kerralla.

Se on Niagaran vesiputousten kaste. "He kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa." Monet saarnaajat vaativat hengen hedelmien esiintymistä, ennen kuin he suostuvat kastamaan. Ei kukaan voisi olla haluttomampi uskomaan, että pakana voi tulla uskoon, kuin Pietari ystävineen. Heidät vakuutti se, että kääntyneet puhuivat kielillä. Pietari sanoi: "Ei kai voi kieltää kastamasta vedellä näitä," "jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?" Pietari käski kastaa heidät. Ei suositellut vaan käski. Se on Jumalalle kuuliaisuuden teko. Ehti kulua ehkäpä noin tunti siitä hetkestä, kun he puhuivat kielillä, siihen hetkeen, kun heidät kastettiin. Heidät kastettiin viipymättä.

Kertomus filippiläisestä vanginvartijasta kiehtoo minua. Paavali ja Silas oli teljetty vankilaan. Siellä tarkasti vartioidun vankilan sisimmässä tyrmässä apostolit lauloivat ylistystä keskiyön pimeimpinä tunteina. Muut vangit kuuntelivat heitä. Apostolien ylistys vapautti Jumalan yliluonnollisen voiman. Vankilan perustukset vavahtelivat. Vankilan ovet lennähtivät auki, ja vankien kahleet irtosivat. Vartija aikoi surmata itsensä. Vartijoiden piti vastata vangeista hengellään. Paavali sanoi: "Älä tee itsellesi mitään. Olemme kaikki täällä." Ap.t. 16:29-33: "Vartija pyysi valoa," "juoksi sisälle ja lankesi vavisten Paavalin ja Silaan eteen." Mikä ihana näky! Vartija lankeaa vavisten vankien eteen. Vartija kysyi: "Herrat, mitä minun pitää tehdä, että pelastuisin?" "Niin he sanoivat: 'Usko Herraan Jeesukseen,' 'niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi.'" Perheen päänä vartijalla oli oikeus uskoa perheensä puolesta. "He puhuivat sitten Herran sanaa hänelle ja koko talonväelle." "Vartija otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä" "ja pesi heidän haavansa. Hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin." Heidät kastettiin yön hetkellä. Ei odotettu edes aamua.

Kasteen merkitystä UT:n kristityille ei voi kyllin korostaa He eivät odottaneet kastejuhlaa, koska kaste oli pelastuskysymys. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Jokainen saa päättää itse, miten tähän vastaa.

Tarkastellaan kasteen hengellistä merkitystä. Se kerrotaan Room. 6:ssa. Avataan Room. 6:3. "Ettekö tiedä, että me, jotka olemme kastetut Kristukseen," "olemme Hänen kuolemaansa kastetut." Kun Paavali kysyy "ettekö tiedä?", monet nykykristityt eivät tiedä. Aina kun Paavali kysyy, "ettekö tiedä?", nykykristityistä enemmistö ei tiedä. "Olemme yhdessä Hänen kanssaan haudatut kasteessa kuolemaan," "että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista kirkkauden kautta," "samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman." Seuraamme Kristusta kuolemaan, hautaan ja ylösnousemukseen.

Paavali sanoo jotakin merkittävää: "Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen," "me myös nousemme kuolleista niin kuin Hän." Paavali puhuu kasteen haudasta. Jos olemme haudatut, me myös nousemme kuolleista. "Tiedämme, että vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu," "jotta synnin ruumis kukistettaisiin," "ettemme enää syntiä palvelisi." Kaste kuvastaa sitä, että kun Jeesus kuoli ristillä, syntinen, lihallinen, kapinallinen luontomme kuoli Hänen kanssaan. Tämä on ilmestystietoa.

Ihminen voi saada syntinsä anteeksi mutta jatkaa kapinallista elämää. Monet itse asiassa elävät sillä tavalla. He saavat synninpäästön ja alkavat tehdä jälleen syntiä. Se ei ole Jumalan tarkoitus. He eivät tunne sitä historiallista tosiseikkaa, että ristillä meidän vanha ihmisemme teloitettiin. Se on ainoa ratkaisu kapinallisuuteen. Ainoa ratkaisu on teloitus. On hyvä uutinen, että teloitus tapahtui 2000 vuotta sitten, kun Jeesus kuoli ristillä. Paavali painotti sitä.

Hän jatkaa jakeessa 11: "Pitäkää itsenne synnille kuolleina," "mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa." Paavali kehotti meitä pitämään itseämme synnille kuolleina mutta Jumalalle elävinä. Ulkoinen osoitus tästä on vesikaste. Kasteessa menemme hautaan ja nousemme haudasta. Vanha syntinen luonto jätetään hautaan ja noustaan haudasta uutena luomuksena.

Kol. 2:ssa on erittäin tärkeä ajatus kasteesta. Paavali kirjoittaa kristityille Kol. 2:11:ssä: "Hänessä te myös olette ympärileikatut," "ette käsintehdyllä ympärileikkauksella," "vaan lihan ruumiin riisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella." Juutalaisessa ympärileikkauksessa poistetaan pieni nahanpala. Kristillisessä ympärileikkauksessa leikataan koko syntinen luonto. Kun ruumis kuolee, mitä tehdään? En kuullut. Haudataan. Totta. On suuri loukkaus jättää ruumis lojumaan taivasalle.

Palvelin brittijoukoissa Pohjois-Afrikassa. Emme koskaan jättäneet ruumista lojumaan. Hautasimme sen aina. Jos olet kuollut, älä jätä ruumistasi lojumaan. Vie se hautaan. Ymmärsittekö, mitä ajan takaa? Kun ruumis on riisuttu pois, mitä sitten tehdään? Paavali sanoo: "Haudatkaa se!" "Olette Hänen kanssaan haudattuina kasteessa," "jossa te myös Hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta." Kaste toimii vain, jos ihminen uskoo. Uskon kautta meidät herätetään. Ellei ihminen usko, kaste ei toimi.

Luettelen tiettyjä tärkeitä tosiasioita. Avataan Gal. 3:27. "Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut," "olette Kristuksen päällenne pukeneet." Meidät on kastettu Kristukseen. Meitä ei kasteta kirkko- tai tunnustuskuntaan. Se on vakava virhekäsitys. Kaste toimii vain uskon kautta. On ymmärrettävä, että Pyhä Henki antaa voimaa uuteen elämään. Henki, joka herätti Jeesuksen kuolleista, toimii meissä.

Vilkaistaanpa nopeasti kahta VT:n kastekäsitystä. Ensimmäistä jo tarkastelimme lukiessamme 1. Piet. 3:20-21:n. Nooan arkki on Pietarin mukaan esimerkki vesikasteesta. Mikä on Nooan arkin sanoma? Ensiksikin tuomio oli tulossa. Tuomiota voi paeta vain yhdellä tavalla: menemällä arkkiin. Vedenpaisumus edusti Jumalan tuomiota. Arkki on aina esikuva Jeesuksesta. Arkissa vältytään tuomion hukuttavilta vesiltä. Arkin ulkopuolella oleva hukkuu. Ei ole muuta pakokeinoa kuin olla arkin sisällä, Jeesuksessa. Vain arkissa oleva välttyi hukkumasta. Arkki vie uuteen, täysin erilaiseen elämään. Vanha elämä oli huuhdottu pois. Uusi elämä avautui. Se on kuva Nooan arkista.

Tarkastelemme lyhyesti myös erästä toista kuvaa. Se on 1. Kor. 10:ssä. 1.Kor. 10:1-2: "Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä," "että isämme olivat pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi" "ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä." He olivat meille esimerkkejä.

Kaikki israelilaiset kokivat kaksi asiaa matkalla luvattuun maahan. Pilvi laskeutui heidän ylleen taivaasta. Paavalin mukaan he saivat kasteen pilvessä. He menivät veteen, kulkivat veden läpi ja nousivat vedestä. Paavalin mukaan he saivat kasteen meressä.

Tämä kaksoiskaste on tarkoitettu kaikille uskoville. Pilvi laskeutuu ylhäältä. Uskova saa kasteen pilvessä. Uskova menee veteen, kulkee veden läpi ja nousee vedestä. Kun israelilaiset nousivat merestä, he aloittivat uuden elämän. He saivat uudet lait ja uuden johtajan. Kaikki muu jäi taakse. Vesi erotti heidät egyptiläisistä. Israelilaiset pelastuivat Egyptissä karitsan verellä, mutta heitä ei erottanut egyptiläisistä veri, vaan vesi. Kaste erottaa meidät vanhasta. Voimme uskoa Jeesuksen vereen ja pelastua, mutta emme ole erotetut, ennen kuin saamme kasteen.

Olen työskennellyt monien pahoista hengistä vapautuneiden kanssa. Olen aina neuvonut heitä menemään kasteelle, sillä se erottaa vanhasta. Veri pelastaa Egyptissä. Vesi erottaa Egyptistä. Israelilaiset olivat veden ja pilven erottamia. He saivat kasteen Moosekseen, ja Mooseksesta tuli johtaja. Meitä ei kasteta Moosekseen vaan Kristukseen. Kristuksesta tulee johtajamme.

Jotta voimme vaeltaa Kristuksessa Kirjoitusten mukaisella tavalla, meidän on kuljettava pilven alla ja veden läpi. Hepr. 11:29:ssä sanotaan jotakin tärkeää. Luetaan se. Hepr. 11:29 korostaa uskon merkitystä. Jos uskoton menee kasteelle, hän on ennen kastetta kuiva syntinen ja kasteen jälkeen märkä syntinen. Se on ainoa muutos. Hepr. 11:29:ssä sanotaan: "Uskon kautta he kulkivat meren poikki ikään kuin kuivalla maalla." "Samaa yrittäessään egyptiläiset hukkuivat." Egyptiläisillä ei ollut uskoa.

Jos uskoton saa kasteen vedessä, hän hukkuu. Vain usko Jeesukseen vie uuteen elämään. Tämä on hyvin vakava aihe, vakavampi kuin monet kirkkoja tunnustuskunnat tietävätkään. Olen kohdannut monia, jotka ovat tunteneet piston sydämessään. Olen neuvonut heitä menemään kasteelle mahdollisimman pian. Meidän täytyy uudistaa käsityksiämme kasteesta. Se on osa pelastusta.

En väitä, että uskova joutuu kadotukseen, ellei hän saa kastetta. Minulla ei ole myöskään valtuuksia julistaa pelastusta ilman kastetta. Sanotaan, että joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu.