Aamos, targum

KR1933 pohjatekstillä, targumin erot kursiivilla.

Luku 1.

Aamoksen sanat, hänen, jolla oli lammaslaumoja Tekoassa; mitä hän profetoi Israelista Ussian, Juudan heimon huoneen kuninkaan, päivinä ja Jerobeamin, Jooaan pojan, Israelin kuninkaan, päivinä, kaksi vuotta ennen maanjäristystä.

2. Ja hän sanoi: Herra ärjyy Siionista, hän kohottaa sanansa Jerusalemista, ja kuningasten asuinsijat autioituvat, ja väkevät kaupungit hävitetään.

3. Näin sanoo Herra: Damaskon kolmen rikoksen, neljän tähden, minä en anna heille anteeksi. Koska he ovat puineet Gileadin maan asukkaita rautaisilla puimaäkeillä,

4. sentähden minä lähetän tulen Hasaelin huonettavastaan, ja se kuluttaa Bar-Hadadin linnoitukset.

5. Minä särjen Damaskon vallan, ja minä hävitän Aavenin laakson asukkaat ja Beet-Edenin valtikanpitäjät, ja Aramin kansa viedään pakkosiirtolaisuuteen Kiriniin, sanoo Herra.

6. Näin sanoo Herra: Gassan kolmen rikoksen, neljän tähden, minä en anna heille anteeksi. Koska he ovat vieneet pakkosiirtolaisuuteen ja luovuttaneet Edomille kaiken väen,

7. sentähden minä lähetän tulen Gassan muuria vastaan, ja se kuluttaa sen linnoitukset.

8. Minä hävitän Asdodin asukkaat ja Askelonin valtikanpitäjät, ja minä käännän minun voimallisen ruoskani Ekronia vastaan, ja filistealaisten tähteet hukkuvat, sanoo Herra, Herra.

9. Näin sanoo Herra: Tyyron kolmen rikoksen, neljän tähden, minä en anna heille anteeksi. Koska he ovat luovuttaneet kaiken väen pakkosiirtolaisina Edomille eivätkä ole muistaneet veljesliittoa,

10. sentähden minä lähetän tulen Tyyron muuria vastaan, ja se kuluttaa sen linnoitukset.

11. Näin sanoo Herra: Edomin kolmen rikoksen, neljän tähden, minä en anna heille anteeksi. Koska se on vainonnut miekalla veljeänsä ja tukahduttanut kaiken armahtavaisuuden ja pitänyt ikuista vihaa ja säilyttänyt kiukkunsa ainaisesti,

12. sentähden minä lähetän tulen etelää vastaan, ja se kuluttaa Bosran linnoitukset.

13. Näin sanoo Herra: Ammonilaisten kolmen rikoksen, neljän tähden, minä en anna heille anteeksi. Koska he ovat halkaisseet Gileadin maan raskaat vaimot, laajentaakseen aluettansa,

14. sentähden minä sytytän tulen Rabban muuria vastaan, ja se kuluttaa sen linnoitukset, sotahuudon kaikuessa sodan päivänä, myrskyn pauhatessa rajuilman päivänä.

15. Ja heidän kuninkaansa vaeltaa pakkosiirtolaisuuteen, hän ja hänen ruhtinaansa kaikki tyynni, sanoo Herra.

Luku 2.

Näin sanoo Herra: Mooabin kolmen rikoksen, neljän tähden, minä en anna heille anteeksi. Koska se on polttanut Edomin kuninkaan luut ja päällystänyt niillä huoneitaan,

2. sentähden minä lähetän tulen Mooabia vastaan, ja se kuluttaa sen kaupungin linnoitukset. Ja Mooab kuolee sodan melskeessä, sotahuudon ja pasunan pauhinassa.

3. Ja minä hävitän sen tuomarit sen keskeltä, ja kaikki sen päämiehet minä tapan yhdessä sen kanssa, sanoo Herra.

4. Näin sanoo Herra: Juudan kolmen rikoksen, neljän tähden, minä en anna heille anteeksi. Koska he ovat halpana pitäneet Herran lain eivätkä ole pitäneet hänen käskyjänsä, vaan heidän valheensa, joiden perässä jo heidän isänsä kulkivat, ovat heidät johtaneet harhaan,

5. sentähden minä lähetän tulen Juudan kansan huonettavastaan, ja se kuluttaa Jerusalemin linnoitukset.

6. Näin sanoo Herra: Israelin kolmen rikoksen, neljän tähden, minä en anna heille anteeksi. Sillä he myyvät viattomia rahasta ja köyhän kenkäparista, että saisivat perintöosan,

7. polkevat maan tomuun vaivaisten pään ja vääntävät kieroon puutteessa olevan asian. Ja poika ja isä käyvät saman naisen pariin, pilkatakseenminun pyhää nimeäni.

8. He loikovat pantiksi otetuilla vuoteilla jokaisen epäjumalansa alttarin ääressä ja juovat varastettua viiniä oman jumalansa huoneessa.

9. Ja kuitenkin minä hävitin heidän edestänsä amorilaiset, jotka olivat korkeakasvuiset kuin setrit ja vahvat kuin tammet, ja minä hävitin niiden hedelmän ylhäältä ja niiden juuret alhaalta.

10. Ja minä johdatin teidät Egyptin maasta ja kuljetin teitä erämaassa neljäkymmentä vuotta, että saisitte ottaa omaksenne amorilaisten maan.

11. Ja minä herätin teidän pojistanne profeettoja ja nuorukaisistanne opettajia. Vai eikö niin ole, te israelilaiset? sanoo Herra.

12. Mutta te johdatitte opettajat harhaan, ja profeettoja te kielsitte sanoen: "Älkää profetoiko".

13. Katso, minä tuon yllenne ahdistuksen, niinkuin täyteen kuormattu puimajyrä rusentaa lyhteet.

14. Silloin nopeakaan ei pääse turvapaikkaan, ei väkevällä ole apua voimastaan, eikä sankari pelasta henkeänsä;

15. jousimies ei kestä paikallansa, nopeajalkainen ei pelastu, eikä ratsumies pelasta henkeänsä.

16. Ja sankareista rohkein pakenee alasti ja aseettomanasinä päivänä, sanoo Herra.

Luku 3.

Kuulkaa tämä sana, jonka Herra on säätänyt teitä vastaan, te israelilaiset, koko sitä sukukuntaa vastaan, jonka minä olen johdattanut Egyptin maasta, sanoen:

2. Ainoastaan teihin minä olen mielistynytkaikista maan sukukunnista; sentähden minä kostan teille kaikki teidän syntinne.

3. Kulkeeko kaksi yhdessä, elleivät ole toisiansa tavanneet?

4. Ärjyykö leijona metsässä, ellei sillä ole raadeltavaa? Kiljuuko nuori leijona luolastansa, ellei se ole saalista saanut?

5. Käykö lintu maassa paulaan, ellei sen varalle ole pyydystä pantu? Nouseeko paula maasta saaliin siihen tarttumatta?

6. Jos puhalletaan pasunaan kaupungissa, kun ei ole sen aika, eikö siellä oleva kansa peljästy? Tahi tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta, jota ei Herra ole tuottanut?

7. Sillä eivätHerran Jumalan asiat ole oikeita, jos hän tekee niitä ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoillensa profeetoille.

8. Leijona ärjyy: kuka ei pelkäisi? Herra, Jumalapuhuu: kuka ei kuulisi sitä profetiaa?

9. Julistakaa Asdodin palatseille ja Egyptin maan palatseille ja sanokaa: Kokoontukaa Samarian vuorille ja katsokaa, mikä suuri meteli on sen keskellä ja sortajat sen sisällä.

10. He eivät ymmärrä toteuttaa lakia, sanoo Herra; heidän varastohuoneensa ovat täynnä varastettua, ja linnoitukset täynnä saalista.

11. Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: ahdistus onoleva kaikkialla maassa, ja se vie sinun voimasi, ja sinun palatsisi ryöstetään.

12. Näin sanoo Herra: Niinkuin paimen saa pelastetuksi leijonan kidasta pari sääriluuta tai kappaleen korvaa, niin pelastuu israelilaisiakin, niitä, jotka istuvat Samariassa vallan voimassa ja jotka turvaavat Damaskoon.

13. Kuulkaa ja todistakaa Jaakobin heimoa vastaan, sanoo Herra, Jumala, Jumala Sebaot:

14. Sinä päivänä, jona minä kostan Israelille hänen rikoksensa, minä kostan myös niille, jotka palvovat Beetelin alttareita, niin että alttarinsarvet hakataan irti ja putoavat maahan.

15. Ja minä sorran maahan talvihuoneen ja kesähuoneen, ja norsunluuhuoneet kukistuvat, ja paljoista huoneista tulee loppu, sanoo Herra.

Luku 4.

Kuulkaa tämä sana, te, jotka olette omaisuuksista rikkaita, Samarian kaupungissa, jotka sorratte vaivaisia ja runtelette köyhiä, jotka sanotte herroillenne: "Antakaa meille valtaa, että saamme ryöstää!"

2. Herra Jumala on vannonut pyhyytensä kautta: Totisesti, katso, päivät tulevat teille, jolloin kansakunnat vievät teidät pois kilpiensä päällä ja teidän tyttärenne kalastusveneillä.

3. He murtavat muurin ja johdattavat teitä suorinta tietä niin kuin naisia, ja teidät heitetään Armenian vuorien tuolle puolelle, sanoo Herra.

4. He tulivat Beeteliin kapinoimaan, ja Gilgaliin tekemään vielä enemmän syntiä; tuomaan aamulla teurasuhrinne, kolmantena päivänä kymmenyksenne.

5. Te hankitte väkivallan kautta kiitosuhriksi, ja tuotte sitä laulaen ja sanotte: - "että minut hyväksyttäisiin", sillä sellaistate haluatte, te israelilaiset, sanoo Herra, Jumala.

6. Minä kyllä tein teidän hampaanne joutilaiksi kaikissa teidän kaupungeissanne ja tuotin leivän puutteen kaikkiin teidän paikkakuntiinne. Mutta te ette kääntyneet minun palvelemiseeni, sanoo Herra.

7. Minä pidätin teiltä sateen, kun vielä oli kolme kuukautta elonkorjuuseen. Minä annoin sataa toiselle kaupungille, mutta toiselle kaupungille en antanut sataa; toinen pelto sai sadetta, ja toinen, jolle ei satanut, kuivui.

8. Ja niin kaksi, kolme kaupunkia hoippui janoisina yhteen kaupunkiin vettä juomaan, saamatta kyllikseen. Mutta te ette kääntyneet minun palvelemiseeni, sanoo Herra.

9. Minä rankaisin teitä nokitähkillä ja viljanruosteella; teidän monet puutarhanne, viinimäkenne, viikunapuunne ja öljypuunne söi kalvajasirkka. Mutta te ette kääntyneet minun palvelemiseeni, sanoo Herra.

10. Minä lähetin teihin kuolemaa niinkuin Egyptiin; minä tapoin miekalla teidän nuoret miehenne, ja teidän ratsunne otettiin saaliiksi; ja minä annoin löyhkän teidän leireistänne nousta teidän sieramiinne. Mutta te ette kääntyneet minun palvelemiseeni, sanoo Herra.

11. Minun sanani inhosi teitä, niinkuin Jumala inhosiSodomaa ja Gomorraa, ja te olitte kuin tulesta temmattu kekäle. Mutta te ette kääntyneet minun palvelemiseeni, sanoo Herra.

12. Sentähden minä teen sinulle, Israel, näin. Koska et ole palannut minun lakiini, minä tämän sinulle teen; kaunistaudu ottamaan vastaan sinun Jumalasi opetus, Israel.

13. Sillä katso: hän on se, joka on tehnyt vuoret ja luonut tuulen, ilmestyy kertomaan ihmiselle, mikä hänen aivoituksensa on; joka tekee vanhurskaille valkeuden, kuin aamuruskon voimistuva valkeus, ja tuomaan pimeyden pahan tekijöiden ylitse, hävittääkseen jumalattomat maasta - Herra, Jumala Sebaot, on hänen nimensä.

Luku 5.

Kuulkaa tämä Herran sana, itkuvirsi, jonka minä viritän teistä, te Israelin heimo.

2. Kaatunut on yksi Israelin seurakunnan tyttäristä, eikä enää nouse; hän viruu hylättynä maassansa, eikä ole, kuka hänet nostaisi.

3. Sillä näin sanoo Herra, Jumala: Kaupunkiin, josta ennen lähti tuhat, jää jäljelle sata; ja josta lähti sata, siihen jää kymmenen jäljelle, Israelin heimoa.

4. Sillä näin sanoo Herra Israelin heimolle: Etsikää minun pelkoani, niin te kestätte.

5. Älkää etsikö Beeteliä, älkää menkö Gilgaliin älkääkä vaeltako Beersebaan. Sillä Gilgalissa olevat viedään pakkosiirtolaisuuteen, ja Beetelissä epäjumalia palvovat joutuvattuhon omaksi.

6. Etsikää Herran pelkoa, niin te kestätte, ettei minun vihani tulena tunkeutuisi Joosefin huoneeseen ja kuluttaisi sitä eikä olisi teillä suojaa syntienne tähden, jotka palvotte epäjumaliaBeetelissä -

7. te, jotka muutatte oikeuden koiruohoksi ja vanhurskauden maahan kukistatte.

8. He eivät muistaneet hänen pelkoaan, joka on tehnyt Otavan ja Kalevanmiekan ja muuttaa synkeyden valoksi ja pimentää päivän yöksi ja kutsuu kokoon sotajoukkoja, lukuisat kuin meren vedet ja levittääne maan pinnalle - Herra on hänen nimensä,

9. hänen, joka laittaa heikon vallitsemaan väkevää ja antaa ryöstäjien hallita heidän kaupunkejaan.

10. He vihaavat sitä, joka oikeudessa nuhtelee heitä lain sanoilla, ja johtavat harhaan hänet, joka puhuu sitä, mikä oikein on.

11. Sentähden, koska te ryöstätte vaivaista ja sorratte puutteenalaista ja otatte häneltä rahat vääryydellä, niin vaikka te rakennatte taloja hakatusta kivestä, te ette niissä asu; vaikka te istutatte ihania viinitarhoja, te ette niistä viiniä juo.

12. Sillä minä tiedän, että teidän rikoksenne ovat monet ja kuinka suuri on teidän itsepäisyytenne: te vainoatte vanhurskasta ja otatte heiltä rahat vääryydellä, ja väännätte vääräksi kokoushuoneissanneköyhäin asian.

13. Sentähden, te opettajat, vaietkaa niiden pahantekijöiden edessä tänä aikana, sillä se on paha aika.

14. Etsikää hyvää, älkääkä pahaa, että te kestäisitte. Silloin Herran, Jumala Sebaotin sana, on oleva teidän apunanne, niinkuin te sanotte.

15. Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvän tekemistä ja saattakaa oikeus voimaan kokoushuoneissanne: ehkäpä Herra, Jumala Sebaot, armahtaa Israelin jäännöstä.

16. Sillä näin sanoo Herra, Jumala Sebaot, Herra: Kaikilla toreilla on valitus, kaikilla kaduilla sanotaan: "Voi! Voi!" Peltomiehiä kutsutaan surun viettoon ja itkuvirren taitajia valittajaisiin.

17. Ja kaikissa viinitarhoissa on valitus, kun minä ilmestyn kostaakseni tuomiolla sinun keskelläsi, sanoo Herra.

18. Voi teitä, jotka toivotte Herran päivän tulemista. Miksi hyväksi on teille Herran päivä? Se on oleva pimeys, eikä valkeus -

19. ikäänkuin jos joku pakenisi leijonaa ja häntä kohtaisi karhu, tahi joku tulisi kotiin ja nojaisi kätensä seinään ja häntä pistäisi käärme.

20. Eikö Herran päivä ole pimeys, eikä valkeus, eikö se ole synkeys, jossa ei valoa ole?

21. Minä vihaan, minä halveksin teidän juhlianne enkä mielisty teidän kokoustenne uhraamisiin.

22. Sillä vaikka te tuotte minulle polttouhreja ja ruokauhrejanne, eivät ne minulle kelpaa, enkä minä katso teidän pyhien uhrienne puoleen.

23. Vie pois minun edestäni virttesi pauhina, en tahdo kuulla sinun harppujesi soittoa.

24. Mutta oikeus tulkoon esiin kuin vesi ja vanhurskaus niinkuin voimallinen virta.

25. Toitteko te pyhiä uhreja ja ruokauhreja minulle erämaassa neljänäkymmenenä vuotena, te Israelin heimo?

26. Te olette kantaneet patsastanne Sikkutia ja Kijjun-epäjumalaanne, tähtikuvioitanne, joita te olette itsellenne tehneet.

27. Sentähden minä vien teidät pakkosiirtolaisuuteen tuolle puolelle Damaskon, sanoo Herra. Jumala Sebaot on hänen nimensä.

Luku 6.

Voi suruttomia Siionissa, huolettomia Samarian kaupungissa, jotka nimittävät lapsiaan muiden kansojen lasten mukaan, ja jotka luulevat, että Israelin heimo on heistä riippuvainen!

2. Menkää Kalneen ja katsokaa, sieltä kulkekaa Suureen Hamatiin ja käykää filistealaisten Gatiin: ovatko ne paremmat kuin nämä valtakunnat, onko niiden alue suurempi kuin teidän alueenne?

3. Voi teitä, jotka lykkäätte kauas pahan päivän, mutta vedätte luoksenne väkivallan kokouspaikoissanne;

4. jotka makaatte norsunluusohvilla ja tahraisillaleposijoillanne, syötte karitsoita laumasta ja vasikoita navetasta;

5. jotka sepustatte lauluja harpulla säestäen ja sommittelette soittimia kuin mikäkin Daavid;

6. jotka juotte viiniä hopeisista maljoista ja voitelette itsenne parhaalla öljyllä, mutta ette murehdi Israelinsortumista!

7. Sentähden heidän nyt täytyy mennä pakkosiirtolaisuuteen pakkosiirtolaisten etunenässä. Silloin lakkaavat juhlimisenne.

8. Herra Jumala on vannonut sanansa kautta, sanoo Herra, Jumala Sebaot: Jaakobin ylpeys on minulle kauhistus, minä vihaan hänen palatsejansa, ja minä jätän alttiiksi kaupungin kaikkinensa.

9. Ja jos silloin kymmenen miestä jää jäljelle yhteen taloon, niin he kuolevat.

10. Ja jos kuolleen korjaa tulesta hänen omaisensa ja polttajansa, viedäkseen luut pois talosta, ja jos hän kysyy joltakin, joka on talon perimmäisessä sopessa: "Onko sinun tykönäsi vielä ketään?" niin tämä vastaa: "He ovat kuolleet", ja toinen sanoo: "Hiljaa!" - sillä kun he olivat elossa, eivät he rukoilleet Herran nimessä.

11. Sillä katso, Herra antaa käskyn, ja hän lyö suuren kuningaskunnankappaleiksi ja pienen kuningaskunnan pirstaleiksi.

12. Juoksevatko hevoset kallionseinää, kynnetäänkö sitä härjillä? Sillä te muutatte oikeuden käärmeen myrkyksi ja vanhurskauden hedelmän koiruohoksi,

13. te, jotka iloitsette turhuudesta ja jotka sanotte: "Emmekö omalla voimallamme hankkineet omaisuuksiamme?"

14. Sillä katso, minä nostatan teitä vastaan, te Israelin heimo, sanoo Herra, Jumala Sebaot, kansan, joka on ahdistava teitä siitä asti, mistä mennään Hamatiin, hamaan Pajupuroon saakka.

Luku 7.

Tämän näytti minulle Herra, Herra: Katso, hän loi heinäsirkkoja, kun äpäreheinä alkoi nousta; ja katso, se oli äpäreheinä kuninkaan niitosten jälkeen.

2. Ennen kun ne olivat syöneet loppuun maan kasvit, sanoin minä: "Herra, Jumala, kuule rukoukseni. Anna anteeksi Jaakobin huoneen jäännöksen rikokset. Kuka seisoo, ja rukoilee heidän syntiensä tähden, kun heidät on hajotettu?"

3. Niin Herra kääntyi vihastaan pois."Ei se ole tapahtuva", sanoi Herra.

4. Tämän näytti minulle Herra, Jumala: Katso, Herra Jumalaoli valmis tuomitsemaan tulen kautta, ja se kulutti suuren syvyyden, ja se pyyhki pois perintöosan.

5. Niin minä sanoin: "Herra, Jumala, kuule rukoukseni. Anna anteeksi Jaakobin huoneen jäännöksen rikokset. Kuka seisoo, ja rukoilee heidän syntiensä tähden, kun heidät on hajotettu?"

6. Niin Herra kääntyi vihastaan pois."Ei sekään ole tapahtuva", sanoi Herra, Herra.

7. Tämän hän näytti minulle: Katso, Herra seisoi valmiina, tuomion muurilla, edessänsä tuomio.

8. Ja Herra sanoi minulle: "Mitä sinä näet, Aamos?" Minä vastasin: "Tuomion". Ja Herra sanoi minulle: "Katso, minä jaan tuomiota kansani Israelin keskelle. Minä en enää anna anteeksi,

9. vaan Iisakin uhrikukkulat tulevat autioiksi ja Israelin pyhäköt raunioiksi. Ja minä nousen ja nostan miekalla tappavia, Jerobeamin sukua vastaan."

10. Silloin Amasja, Beetelin johtaja, lähetti Jerobeamille, Israelin kuninkaalle, tämän sanan: "Aamos on tehnyt salaliiton sinua vastaan Israelin heimon keskuudessa. Ei maa kestä kaikkea, mitä hän puhuu.

11. Sillä näin on Aamos sanonut: 'Jerobeam kuolee miekkaan, ja Israel viedään pakkosiirtolaisuuteen, pois omasta maastansa'."

12. Ja Amasja sanoi Aamokselle: "Profeetta, häivy, mene matkaasi ja pakene Juudan maahan, syö leipäsi siellä ja elä siellä.

13. Mutta Beetelissä älä profetoi enää, sillä se on kuninkaan pyhäkkö ja valtakunnan temppeli."

14. Niin Aamos vastasi ja sanoi Amasjalle: "En minä ole profeetta enkä profeetanoppilas, vaan minä olen paimen ja metsäviikunapuiden viljelijä Shefelassa. Oman kansani syntien tähden minä saatan itseäni murheelliseksi.

15. Ja Herra johdatti minut laumojeni äärestä, ja Herra sanoi minulle: 'Mene ja profetoi minun kansaani Israelia vastaan'.

16. Kuule siis nyt Herran sana: Sinä sanot: 'Älä profetoiIsraelia vastaan, äläkä opeta Iisakin heimoa vastaan'.

17. Sentähden, näin sanoo Herra: Sinun vaimosi joutuu portoksi kaupungissa, sinun poikasi ja tyttäresi kaatuvat miekkaan, sinun maasi jaetaan arvalla, sinä itse kuolet saastaisessa maassa, ja Israel viedään pakkosiirtolaisuuteen, pois omasta maastansa."

Luku 8.

Tämän näytti minulle Herra, Jumala: Katso, oli korillinen täynnä kypsiä hedelmiä.

2. Ja hän sanoi: "Mitä sinä näet, Aamos?" Minä vastasin: "Korillisen täynnä kypsiä hedelmiä". Ja Herra sanoi minulle: "Lopullinen rangaistus on tullut minun kansalleni, Israelille: en minä enää anna heille anteeksi.

3. Ja sinä päivänä kotien laulut muuttuvat valitukseksi, sanoo Herra, Jumala. Paljon on oleva tapettujen ruumiita, lukuisia, joista sanotaan; heittäkää niitä alas! Hiljaa!"

4. Kuulkaa tämä, te jotka poljette köyhien päätä ja puutteenalaisia kuin maan tomua, jotka teette tyhjiksi puutteenalaisten puheet maan päällä,

5. sanoen: "Milloin alkaa sadonkorjuun kuu, että saamme myydä viljaa, ja milloin sapattivuosi, että saamme avata jyväaitan, pienentää mitan ja suurentaa painon ja pettää väärällä vaa'alla,

6. että saamme ostaa vaivaiset rahasta ja puutteenalaiset, että saisimme perintöosan, ja myydä akanoita jyvinä?"

7. Herra, joka antoi suuruutensa Jaakobille, vannoo: Totisesti, minä en ikinä unhota yhtäkään heidän tekoansa.

8. Eikö senkaltaisesta maa jo autioidu ja kaikki sen asukkaat murehdi? Sitä vastaan on nouseva kuningas sotajoukkoineen, suuri kuin virran vedet, hän on sen peittävä ja ajava pois sen asukkaat, ja se vajoaa niinkuin Egyptin virta.

9. Ja on tapahtuva sinä päivänä, sanoo Herra, Herra, että minä annan auringon peittyä sydänpäivällä ja teen maan pimeäksi keskellä kirkasta päivää.

10. Minä muutan teidän juhlanne murheeksi ja kaikki teidän laulunne valitusvirsiksi. Minä panen kaikkien lanteille säkkipuvun ja teen kaljuksi jokaisen pään. Ja minä saatan teidät suremaan, niinkuin ainokaista poikaa surraan, ja se päättyy, niinkuin päättyy katkera päivä.

11. Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Jumala, jolloin minä lähetän nälän maahan: en leivän nälkää enkä veden janoa, vaan Herran sanojen kuulemisen nälän.

12. Silloin he hoippuvat merestä länteen, pohjoisesta itään; he samoavat etsien Herraltaopetusta, mutta eivät löydä.

13. Sinä päivänä, Israelin seurakunnat, jotka ovat kuinkauniit neitsyet, jotka kauneudessaan harjoittivat haureutta nuorukaisten kanssa, uupuvat ja kaatuvat maahan kasvoilleen janoisina.

14. ne, jotka vannovat sen nimeen, joka on Samarian syntivelka, ja sanovat: "Niin totta kuin sinun jumalasi elää, Daan, ja niin totta kuin kestävät Beerseban opetukset!" - He kaatuvat eivätkä enää nouse.

Luku 9.

Minä näin Herran kunnian. Se kohosi kerubin kautta, ja seisahtui alttarin ääressä, ja hän sanoi: Jos minun kansani, Israel, ei tahdo palata minun opetukseeni, sammuta lamppu; kuningas Joosia tapetaan, temppeli hävitetään ja temppelin esipihat tuhotaan, ja pyhäkön astiat viedään vankeuteen. Sitten minä tapan miekalla heistä viimeisetkin. Ei yksikään heistä pääse pakoon, ei yksikään heistä pelastu.

2. Vaikka he tuonelaan murtautuisivat, sieltäkin minun sananiheidät tempaa. Vaikka he taivaaseen nousisivat, sieltäkin minun sanani syöksee heidät alas.

3. Vaikka he ajattelevat, että he kaupungin tornien huipuille kätkeytyisivät, sieltäkin minä etsin ja heidät löydetään. Ja vaikka he meren saarille lymyäisivät minun sanani edestä, sielläkin minä käsken kansakuntia, joilla on kuin käärmeen voima, heitä pistämään.

4. Ja vaikka he vankeuteen vaeltaisivat vihollistensa edessä, sielläkin minä käsken miekan heidät tappamaan. Sillä minä kiinnitän minun sanani heihin, heille pahaksi, ei hyväksi.

5. Herra, Jumala Sebaot, hän, joka nuhteleemaata, niin että se vapisee, että kaikki sen asukkaat hävitetään, että kuningas nousee sotajoukkoinensa sitä vastaan, suurenaniinkuin virran vedet, ja hän on sen kokonaan peittävä, ja sealenee niinkuin Egyptin virta,

6. hän on laittanut hänen kirkkautensa läsnäolon kunnian asumaan ylhäisiin korkeuksiin ja perustaa seurakuntansa maan päälle, joka kutsuu sotajoukkoja, lukuisat kuin meren vedet ja hajottaane maan pinnalle - Herra on hänen nimensä.

7. Ettekö te, israelilaiset, ole minulle kuin rakkaita lapsia? sanoo Herra. Enkö minä johdattanut israelilaisia Egyptin maasta ja filistealaisia Kappadokiasta ja aramilaisia Kirinistä?

8. Katso, Herra, Herra ilmestyy syntistä valtakuntaa, sen tekoja vastaan, ja minä hävitän sen maan pinnalta; kuitenkaan en minä Jaakobin heimoa kokonaan hävitä, sanoo Herra.

9. Sillä katso, minä käsken hajottaa Israelin heimoa kaikkien kansain sekaan, niinkuin seulalla seulotaan: ei kivikäänputoa maahan.

10. Miekkaan kuolevat kaikki minun kansani syntiset, jotka sanovat: "Ei saavuta, ei kohtaa meitä onnettomuus".

11. Sinä päivänä minä pystytän jälleen Daavidin huoneensortuneen kuningaskunnan ja korjaan sen kaupungit ja pystytän sen seurakunnat. Se on hallitseva kaikkia kuningaskuntia, ja se tuhoaa, ja tekee lopun sotajoukkojen paljoudesta, ja se korjataan ja jälleen vahvistetaan sellaiseksi, kuin se oli muinaisina päivinä,

12. niin että Israelin huone saa omiksensa Edomin jäännöksen ja kaikki pakanakansat, jotka minun nimiini otetaan, sanoo Herra, joka tämän tekee.

13. Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin kyntäjä tavoittaa leikkaajan ja rypäleitten polkija siemenenkylväjän, jolloin vuoret tiukkuvat rypälemehua ja kaikki kukkulat kuohkeiksi muuttuvat.

14. Silloin minä palautan kansani Israelin karkoitetut, ja he rakentavat jälleen autiot kaupungit ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja juovat niiden viiniä, he tekevät puutarhoja ja syövät niiden hedelmiä.

15. Minä vahvistan heidät omaan maahansa, eikä heitä enää karkoiteta pois maastansa, jonka minä olen heille antanut, sanoo Herra, sinun Jumalasi.

Alkuperäinen: Targum; Aamos Tuomas Leväsen sivuilla.

Apokryfikirjat pääsivu

Apokryfikirjat.com index

---

ABC - kaikki Linnunradan artikkelit aakkosjärjestyksessä