Stefanuksen ilmestys

Tämän teksti on jälleen kirjasta ‘The Apocryphal New Testament’ (Oxford: Clarendon Press, 1924) ja tekstin on englanniksi koonnut M.R.James. Franko julkaisi 1906 (Zeitschr.f.Ntl.Wiss.) teoksen, jossa mainittiin kaksi slaavinkielistä versiota tästä, ja toisesta puuttuivat kaikki maininnat Pilatuksesta. Sixtus Senensis, Bibliotheca Sancta (1593), mainitsee tämän kirjoituksen manikealaisten arvostamana, ja tämä luetteloidaan Gelasiuksen julistuksessa yhdessä Tuomaan ja Paavalin ilmestysten kanssa. Tämän mainitsevat myös Lucianus ja Augustinus, kirja on siis kirjoitettu viimeistään 300-luvulla. (24.7.2001)

Kaksi vuotta taivaaseenastumisen jälkeen oli kiista Jeesuksesta Monet oppineet miehet olivat kokoontuneet Jerusalemiin Etiopiasta, Thebasta, Aleksandriasta, Jerusalemista, Aasiasta, Mauritaniasta ja Babyloniasta. Heidän keskuudessaan oli suuri meteli, kuin ukkonen, kestäen neljänteen tuntiin saakka.

Stefanus, oppinut mies Benjaminin heimosta, seisoi korkealla paikalla ja puhui kokoukselle. ’Miksi tämä meteli?’, hän sanoi. ’Siunattu on se, joka ei ole epäillyt Jeesusta. Puhtaasta neitsyestä syntyneenä hän täytti maailman valolla. Saatanan päähänpistosta Herodes tappoi lapsia. Hän puhui Jeesuksen ihmeistä. Voi epäuskoisia, kun hän tulee tuomarina enkelien, tulisen vaunun ja mahtavan tuulen kanssa! Tähdet putoavat, taivaat aukeavat, kirjat tuodaan esiin. Kaksitoista enkeliä, jotka on asetettu jokaisen sielun ylle, paljastavat ihmisten teot. Meri liikkuu ja antaa, mitä siinä on. Vuoret sortuvat ja koko maan pinta tasoittuu. Suuret siivekkäät valtaistuimet asetetaan. Herra ja Kristus ja Pyhä Henki istuvat. Isä pyytää Jeesusta istumaan oikealla puolellaan.’

Tässä kohdassa väkijoukko huusi: ’Jumalanpilkkaa!’ ja vei Stefanuksen Pilatuksen eteen.

Pilatus seisoi portailla ja nuhteli heitä: ’Te pakotitte minut ristiinnaulitsemaan viattoman, miksi raivoatte tätä miestä vastaan? Miksi kiristelette hampaitanne? Oletteko seonneet?’

He veivät Stefanuksen pois. Kaifas määräsi häntä hakattavaksi, kunnes veri virtasi, ja hän rukoili: ’Älä lue tätä heidän synteihinsä’. Me näimme, kuinka enkelit palvelivat häntä.

Aamulla Pilatus kutsui luokseen vaimonsa ja kaksi lastaan. He kastoivat itsensä ja ylistivät Jumalaa.

Kolme tuhatta miestä kokoontui nyt ja kiisteli Stefanuksen kanssa kolme päivää ja kolme yötä. Neljäntenä päivänä he päättivät noutaa Palestiinan Kesareasta tarsolaisen Saulin, jolla oli valtuus ottaa kiinni kristittyjä. Hän asettui tuomioistuimelle ja sanoi: ’Minä ihmettelen että sinä, viisas mies ja minun sukulaiseni, uskot kaiken tämän. Kukaan suuresta neuvostosta ei ole luopunut laista. Olen kulkenut läpi koko Juudean, Galilean, Peraean, Damaskon ja jesitiläisten kaupungin etsimässä uskovaisia.’

Stefanus kohotti kätensä ja sanoi: ’Vaikene, vainoaja! Tunnista Jumalan poika. Laitat minut epäilemään omaa laskeutumistani. Mutta minä näen, että ennen pitkää juot samasta maljasta kuin minä. Se, mitä teet, tee nopeasti.’ Saul repi vaatteensa ja hakkasi Stefanuksen. Saulin opettaja Gamaliel juoksi paikalle ja antoi Saulille iskun sanoen: ’Opetinko minä sinulle tällaista käyttäytymistä? Tiedä, että se, mitä tämä mies sanoo, on hyväksyttävää ja hyvää.’

Saul oli vielä enemmän raivoissaan ja katsoi vihaisesti häntä sanoen: ’Säästän vanhan henkesi, mutta tulet niittämään osan palkkiosta tämän tähden.’ Gamaliel vastasi: ’En pyydä mitään parempaa kuin kärsiä Kristuksen kanssa.’ Vanhimmat repivät vaatteeensa ja heittivät multaa päähänsä ja huusivat: ’Ristiinnaulitkaa Jumalan pilkkaajat!’

Saul sanoi: ’Vartioikaa heitä huomiseen.’ Seuraavana päivänä hän istui tuomioistuimella ja heidät oli tuotu hänen eteensä, ja heitä vietiin pois ristiinnaulittavaksi. Enkeli tuli ja heitti pois ristin ja Stefanuksen haavat parannettiin. Seitsemän miestä tuli ja kaatoi sulaa lyijyä hänen suuhunsa ja pikeä hänen korviinsa. He löivät nauloja hänen rintaansa ja jalkoihinsa ja hän rukoili heille anteeksiantoa. Jälleen enkeli tuli ja paransi hänet, ja suuri joukko uskoi.

Seuraavana päivänä kaikki kokoontuivat ja veivät hänet kaupungin ulkopuolelle tuomittavaksi. Hän asettui kivelle ja kohdisti puheensa heille: ’Kuinka kauan kovetatte sydämiänne? Laki ja profeetat puhuivat Kristuksesta. Ensimmäisessä laissa ja toisessa ja muissa kirjoissa on kirjoitettu: kun liiton vuosi tulee, minä lähetän rakkaan enkelini, ihmisyyden hyvän hengen, puhtaasta neitsyestä, totuuden hedelmän, kylvämättä ja ilman siementä, je hedelmä kasvaa […] jälkeen […] istutuksen, ikuisesti minun liittoni sanasta, ja ihmeitä tapahtuu. Ja Jesaja sanoi: Meille on syntynyt lapsi, ja jälleen: Katso, neitsyt tulee raskaaksi. Ja profeetta Nathan sanoi: Minä näin neitsyen ilman miehen kosketusta ja poikalapsen hänen käsissään, ja se oli maan Herra, maan ääriin saakka. Ja taas profeetta Baruch sanoo: Ikuinen Kristus ilmestyy kivenä vuorelta ja särkee palasiksi temppelin patsaat. Myös Daavid sanoi: Nouse, oi Herra, lepopaikallesi. Ymmärtäkää siis, oi typerät, mitä profeetta sanoo: Tässä sanassa teidät tuomitaan.

Ja hän katsoi taivaalle ja sanoi: ’Minä näen taivaan avoinna ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella.’

Silloin he asettivat kätensä häneen sanoen: ’Hän pilkkaa Jumalaa!’ Gamaliel sanoi: ’Missä? Tämä vanhurskas mies on nähnyt Pojan sanovan Isälle: Katso, juutalaiset raivoavat minua vastaan, eivätkä lakkaa kohtelemasta pahoin niitä, jotka tunnustavat minun nimeäni. Ja Isä sanoi: Istu oikealla puolellani, kunnes minä teen vihollisesi jalkojesi astinlaudaksi.’

Sitten he sitoivat Stefanuksen ja veivät hänet lukija Alexanderin luokse, joka oli kansan päällikkö ja Tiberiaan joukoista.

Neljännellä yövartiolla valo, kuin salamasta, ympäröi häntä ja ääni sanoi: ’Ole vahva. Olet ensimmäinen marttyyrini ja hetkesi on lähellä. Minä kirjoitan sinusta tallennuksen ikuisen elämän kirjaan.’

Juutalaiset neuvottelivat ja julistivat, että hänet tulisi kivittää. Hänen kanssaan olivat Abibas, Nikodeemus, Gamaliel, Pilatus, hänen vaimonsa ja kaksi lastaan, ja suuri joukko uskovia. Saul astui esiin ja antoi merkin ja sanoi: ’Olisi parempi, ettei tätä miestä tapettaisi suuren viisautensa tähden. Mutta sen tähden, että hän on luopunut uskosta, minä tuomitsen Stefanuksen kivitettäväksi.’ Kansa sanoi: ’Hänet kivitettäköön.’ Mutta ne, jotka seisoivat eturivissä keppien kanssa, katsoivat toisiaan, eivätkä uskaltaneet kohottaa käsiään häneen, sillä hän oli kuuluisa kansan keskuudessa.

Saul oli vihainen ja riisui nuo palvelijat vaatteistaan ja laittoi ne pöydälle ja käski miehiä kivittämään Stefanuksen.

Stefanus katsoi ympärilleen ja sanoi: ’Saul, saul, mitä teet minulle tänään, saman tekevät juutalaiset sinulle huomenna. Ja kun kärsit, sinä ajattelet minua.’

Kansa heitti kivillä häntä niin paljon, että auringon valo hämärtyi. Nikodeemus ja Gamaliel laittoivat kätensä hänen ympärilleen ja suojelivat häntä ja heidätkin tapettiin, ja he antoivat sielunsa Kristukselle.

Stefanus rukoili sanoen: ’Anna anteeksi niille, jotka meitä kivittävät, sillä heidän ansiostaan me luotamme siihen, että astumme valtakuntaasi.’ Ja kymmenennellä tunnilla hän antoi henkensä. Sitten kauniita nuorukaisia ilmestyi ja kaatui ruumiiden päälle itkemään ääneen. Ja kansa katseli, kun enkelit kantoivat sieluja taivaaseen, ja he näkivät taivaat avoinna ja sotajoukkojen tulevan tapaamaan sieluja. Ja kansa suri kolme päivää ja kolme yötä.

Pilatus otti ruumiit ja laittoi jokaisen hopeiseen ruumisarkkuun, jossa oli nimi yllä. Mutta Stefanuksen arkku oli kullattu ja hän laittoi ne salaiseen hautaansa. Mutta Stefanus rukoili: ’Haudattakoon ruumiini maahani, Serasimaan Kapogemalassa paljastumiseen saakka, kun kaikki minua seuraavat marttyyrit kootaan yhteen. Ja enkeli tuli ja poisti ruumiit sieltä.

Mutta Pilatus nousi aikaisin polttamaan suitsuketta ruumiiden edessä eikä löytänyt niitä, ja hän repi vaatteensa sanoen: ’Enkö siis ollut arvollinen olemaan palvelijasi?’ Seuraavana yönä Stefanus ilmestyi ja sanoi hänelle: ’Älä itke. Minä rukoilin Jumalaa kätkemään ruumiimme. Paljastumisemme päivänä yksi siemenestäsi löytää meidät näyn perusteella ja tahtosi täyttyy. Mutta rakenna rukoushuone ja juhli juhlaamme neljännessä kuussa. Seitsemän kuukauden kuluttua myös sinä saat levon.’ Ja Pilatus teki niin ja hän kuoli ja hänet haudattiin Kapartasalaan, ja myös hänen vaimonsa kuoli rauhassa. Mutta pyhät marttyyrit ilmestyivät kolmesti kunnioitetuille ja uskoville miehille puhuen heille ja paljastaen taivaallisia sanoja, sillä heidän kuolemansa jälkeen monet uskoivat.

Alkuperäinen: Stefanuksen ilmestys Tuomas Leväsen sivuilla.

Apokryfikirjat pääsivu

Apokryfikirjat.com index

---

ABC - kaikki Linnunradan artikkelit aakkosjärjestyksessä