Etusivu Raamattu Artikkelit - ABC Haku

Lakaronin kuolema

Koptinkielinen marttyyrikertomus. Koptikirkolla on ollut tapana kirjoittaa muistiin näitä kertomuksia enemmän kuin missään muussa kirkkokunnassa. Samuelin ilmestyskin (BnF.150) mainitsee: - "marttyyrit unohdetaan, koska heidän elämänkertansa katoavat, eikä niitä enää löydetä..." viitaten marttyyritekstien yleisyyteen. Käsikirjoitukset tästä ovat Vatikaanin kirjastossa (Cod.Vat.Copt.) ja bohairin kielinen pohjateksti on julkaistu teoksessa Acta Martyrum (CSCO, 1907). Tri Alcock on julkaissut tämän tekstin lähinnä koptin kielen oppimateriaalina vapaasti saataville yksinkertaisen tekstin rakenteen tähden. Tapahtumien ajankohta on vuosien 303 ja 311 välillä. Suomennettu lokakuussa 2018.

Pyhän Kristuksen marttyyrin Apa Lakaronin kuolema, ja kaikkien niiden, jotka saivat täyttymyksen hänen kanssaan. Hän täytti palveluksensa ja loisteliaan kamppailunsa lokakuun 25., Jumalan rauhassa. Amen.

Tapahtui sen laittoman keisari Diokletianuksen kahdeksantenatoista hallitusvuotena, kun Arianus oli Antinoen ruhtinas, että hän nousi alukseensa ja purjehti etelään. Hän rantautui Asiutin rannoille ja matkasi kaupunkiin etsimään kristittyjä, laittaakseen heidät palvomaan saastaisia epäjumalia. Se hallitusmies istui teatterilla, ja määräsi ne, jotka seisoivat hänen edessään, tuomaan hänelle kaikki kristityt. Kun heidät tuotiin, se hallitusmies sanoi heille: - "uhraatteko näille keisarillisille jumalille vai ettekö?" He kaikki sanoivat yhdessä: - "me emme uhraa noille elottomille jumalille ja saastaisille kauhistuksille. Me olemme julkisesti kristittyjä, ja meidän Jumalamme on taivaassa. Hän auttaa meitä." Sillä hetkellä hän määräsi, että jokaisen heidän kaula on katkaistava miekalla. He saavuttivat marttyyrikuoleman ja menivät taivaan kirkkauteen.

Tämän jälkeen eräs sotapäällikkö tuli sen hallitusmiehen luokse ja sanoi hänelle: - "herrani ja hallitsija, täällä on eräs sotilas, joka ei kumarra jumalia vaan pilkkaa, etteivät ne ole jumalallisia, eikä tottele käskyäsi ja sanoo olevansa kristitty." hallitusmies vihastui ja haetutti hänet hänen eteensä. Sotapäällikkö toi hänet sen hallitusmiehen eteen, joka sanoi: - "mikä on nimesi?" Se pyhä vastasi: - "jos kysyt nimeäni lihan mukaan, se on Lakaron. Mutta minut on kutsuttu elämään Jeesuksen Kristuksen nimessä." Se hallitusmies sanoi: - "kuinka vanha olet?" Lakaron vastasi: - "olen tänään 14." Hallitusmies kysyi häneltä, mitä hän teki. Se pyhä vastasi olevansa kuolevaisen kuninkaan sotilas, mutta tästä lähtien hänellä oli aikomuksena olla sotilas kuolemattomalle kuninkaalle, kuninkaiden kuninkaalle ja herrojen Herralle, Jeesukselle Kristukselle. Hallitusmies kysyi häneltä: - "miksi jätit sotapalveluksesi? Kerro, mistä olet kotoisin." Se pyhä vastasi: - "kun kerran haluat tietää, mistä olen kotoisin, olen paikasta nimeltä Medjel, joka kuuluu siihen joukko-osastoon, joka on Asiotissa. Haluan tulla sotilaaksi niille, jotka ovat taivaassa ja niille, jotka ovat maan päällä, minun Herralleni Jeesukselle Kristukselle, kaikkien aikakausien kuninkaalle. Minä jätin sen sotapalveluksen, joka kuolevaista ja turmeltuvaa. Nyt minä olen julkisesti kristitty, joka kuuluu taivaan Jumalalle, minun Herralleni Jeesukselle Kristukselle."

Se hallitusmies vastasi: - "uhraa näille jumalille ja minä annan sinun mennä, erityisesti siksi, koska olet sotilas. Sinä olet vastustanut keisaria tunnustamalla olevasi kristitty, ja me haluamme olla sinulle armollisia, niin että saat uhrata ja saada kunniaa." Apa Lakaron vastasi: - "pyydän sinua, että saisin olla hyvä kaikkien kuninkaiden kuninkaalle saadakseni häneltä kuolemattomuuden kruunun. Älä, sinä hallitusies, ajattele saavasi minua petetyksi valheen sanoillasi. Minä halveksin sinua ja turhia sanojasi sen tähden, että tunnustin minun Herrani Jeesuksen Kristuksen." Se hallitusmies vastasi ja sanoi sotilaille: - "heittäkää hänet vatsalleen ja ruoskikaa hänet härän jänteillä ja käskekää hänen kuunnella herran keisarin käskyä." Se pyhä Apa Lakaron vastasi hiljaa: - "minun käskyni on kuunnella määräyksiä suurelta totuuden kuninkaalta, minun Herraltani Jeesukselta Kristukselta, joka pelastaa jokaisen, joka asettaa toivonsa häneen." Se hallitusmies ruoskitutti häntä kunnes hänen verensä virtasi maan pinnalle, sanoen: - "uhraa, äläkä kuole tuskallista kuolemaa minun käsissäni!" Se pyhä Apa Lakaron vastasi ja sanoi sille hallitusmiehelle: - "sinä laittomuuden lapsi, meidän Jumalamme auttaa meitä, hän pystyy siihen. Hän pelastaa meidät sinun käsistäsi ja tuhoaa sinut ja muut jumalattomat hallitsijakaverisi." Se hallitusmies määräsi hänet ripustettavaksi paaluun ja ruoskittavaksi kunnes hänen sisälmyksensä valuvat maahan ja koko hänen ruumiinsa kylpee veressä. Apa Lakaron kesti tämän kidutuksen päättäväisesti. Se hallitusmies määräsi hänet heitettäväksi vankilaan, kunnes hän olisi päättänyt, kuinka rangaista häntä, sillä hän oli komea olemukseltaan.

Sinä iltana Herra ilmestyi hänelle ja sanoi: - "Ole luja, Lakaron, sillä minä olen Herra Jeesus Kristus. Ole voittoisa ja vahvistu. Minä olen kanssasi tulevissa ahdistuksissa. Minä lupaan, että sinä saat juhlia minun pyhieni kanssa taivaallisessa Jerusalemissa, ja sinun nimeäsi ylistetään maan päällä ja sinun marttyyrikuolemasi on oleva kuuluisa koko maailmassa. Ole voittoisa ja vahvistu." Tällä tavalla Pelastaja syleili häntä. Hän antoi hänelle rauhan merkin ja lähti kirkkaudessa taivaaseen pyhien enkeleidensä kanssa. Se siunattu Apa Lakaron valvoi sen illan, seuraavaan päivään saakka, vahvistuneena siitä ilosta, jolla Herra oli häntä siunannut.

Kun aamu koitti, hallitusmies Arianus määräsi oikeuden kokoon häntä varten, niin että se pyhä tuotaisiin hänen eteensä, että hän saisi kuulla häntä. Pyhä tuotiin, ja hän lauloi psalmeja."Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti" (Ps.69:1). Hallitusmies määräsi pyhän kahlittavaksi rautasänkyyn ja hänen suunsa avattavaksi rautaisilla työkaluilla, ja hampaat vedettäväksi irti yksi kerrallaan, ja sulaa lyijyä kaadettavaksi hänen suuhunsa ja ruumiiseensa. Sitten hän määräsi hänet pois siitä sängystä ja ripustettavaksi paaluun ja ruoskittavaksi.

Se pyhä marttyyri huusi ääneen: - "minun Herrani Jeesus Kristus, pelasta miunt tästä kovasta rangaistuksesta!" Se hallitusmies määräsi pronssisen lehmän tuotavaksi, ja hänen ruumiinsa naulattavaksi siihen kiinni suurella määrällä pitkiä nauloja ja ohuita neuloja. Koko tämän ajan se pyhä oli kokonaan tajuttomana. Hallitusmies määräsi sen pronssisen eläimen vedettäväksi erilaisilla laitteilla niin, että sen pyhän ruumiinjäsenet irtoaisivat ja tulisivat kuin maan tomuksi. Se siunattu Apa Lakaron kesti kaiken tämän rangaistuksen päättäväisesti. Sen jälkeen se hallitusmies käski hänet heitettäväksi vankilaan rautaisissa kahleissa.

Hänen maineensa levisi koko kaupunkiin, että hän oli Jumalan mies, jonka kanssa oli itse Herra. Siinä kaupungissa oli eräs nainen, jonka poika oli pelloilla kyntämässä eläintensä kanssa. Yksi niistä kaatui, ja kuoli heti. Kun hän kuuli Apa Lakaronista, hän nousi ja meni hänen luokseen vankilaan ja pyysi häntä, sanoen: - "minä pyydän sinua, marttyyri, että Kristus auttaisi minua, koska minun nuorempi poikani oli kyntämässä peltoja eläimillään ja yksi niistä kuoli." Se siunattu Apa Lakaron nähdessään hänen nöyryytensä ja kunnioituksensa, sanoi hänelle: - "ota tämä minun sauvani ja laita se sen eläimen pään päälle tällä tavalla ja sano; Jeesuksen Kristuksen, elävän Jumalan Pojan nimessä hänen, jonka nimen tähden olet saanut tämän tuskan nouse ylös." Nainen otti sen auvan ja laittoi sen eläimen pään päälle sanoen: - "Jeesuksen Kristuksen nimessä, pyhän Apa Lakaronin Jumalan nimessä, nouse ylös!" Sillä hetkellä eläin nousi. Kun kansanjoukot näkivät, mitä tapahtui, he antoivat kunnian Jumalalle ja pyhälle Apa Lakaronille.

Vankilassa oli Lakaronin kanssa eräs demonin riivaama. Hän kerjäsi Lakaronia sanoen: - "jos sinä tahdot, sinä voit minut parantaa." Lakaron vastasi: - "uskotko sinä, että minun Jumalani voi parantaa sinut?" Riivaajan vallassa oleva mies vastasi uskovansa. se pyhä nousi ja rukoili: - "minun Herrani Jeesus Kristus, minun Jumalani, tapahtukoon tälle miehelle hänen uskonsa mukaan." Se mies parani siinä hetkessä. Kaikki vankilassa olleet, nähdessään mitä tapahtui, huusivat ääneen: - "pyhän Apa Lakaronin Jumala on yksi! Ei ole toista Jumalaa hänen rinnallaan, hän kuulee kaikkia niitä, jotka huutavat hänelle koko sydämestään!"

Vankilassa oli myös yksi kaupungin virkamies eräästä julkisten verojen asian velasta. Kun hän näki, mitä tapahtui, hän nousi ja suuteli pyhän apa Lakaronin jalkoja ja pyysi häntä: - "sinä Kristuksen palvelija, kasta minut kristityksi." Kun Lakaron näki hänen rehellisen uskonsa, hän teki oikealla peukalollaan maahan ristin merkin ja siitä alkoi virrata vettä. Hän kastoi sen miehen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Siellä oli myös eräs demonin riivaama nainen. Se demoni heitti hänet alas ja huusi: - "pyydän sinua, Lakaron, älä kiduta minua. Minä lähden hänestä. Minulla on koiran kasvot. Minä olen ollut tässä naisessa 13 vuotta ja hän on ollut minun asuinsijani. Minä lähden hänestä nyt." Lakaron vastasi vangeille: - "nouskaamme ja rukoilkaamme." Hän nousi ja levitti kätensä ja rukoili: - "Herra Jeesus Kristus, kuule rukoukseni, ota se minulta vastaan, anna ääni kyyneleilleni. Tietäköön jokainen, että sinä olet nöyrien korotettu Jumala ja niiden auttaja, joilla ei apua ole, sinä, joka olet levittänyt pyhän taivaan ja tehnyt sen kestäväksi, ja kaunistanut sen tähdillä. Sinä, joka olet punninnut kukkulat vaaassa ja vesivirrat puntarissa, joka ilmestyit neitsyt Marian kohtuun, että hän pelastaisi koko ihmiskunnan, joka ilmestyit hänen pyhille apostoleilleen, että he julistaisivat hänen siunattua nimeään, että sinä olisit siunattu ja että sinun pyhä hyvyytesi saisi kunnian; se hyvyys, joka valaisee koko maailman. Kunnia sinulle, minun Herrani Jeesus Kristus, aina ja ikuisesti, amen." Kun hän sanoi "amen", he kaikki toistivat sen hänen perässään. Sillä hetkellä se demoni heitti sen naisen maahan ja tuli hänestä ulos kuin tulen välähdys. Kaikki ihmiset vankilassa huusivat: - "Lakaronin Jumala on yksi, eikä hänen rinnallaan ole toista!"

Ja siellä oli myös mies, jonka käsi oli leikattu irti. Hän tuli Lakaronin luokse ja pyysi häntä: - "paranna minut, herra. Olen tuskissani." Se siunattu ojensi sormensa ja teki ristin merkin, sanoen: - "laita kätesi olkapäällesi, ja Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä sinä eheydyt." Kun hän laittoi kätensä olkapäälle, hän pystyi ojentamaan kätensä niinkuin muutkin. Kun se vankien suuri joukko näki, mitä tapahtui, he huusivat: - "ei ole taivaassa eikä maassa muuta Jumalaa kuin Jeesus Kristus, Apa Lakaronin Jumala!"

Kun hallitusmies Arianus kuuli niistä ihmeistä ja merkeistä, joita Apa Lakaron teki, hän määräsi hänet tuotavaksi oikeuteen. Se hallitusmies sanoi hänelle: - "minä olen nähnyt vaivaa säästääkseni sinut." Se pyhä vastasi: - "älä minua säästä." Hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko hänen puhuessaan hallitusmiehelle, joka sanoi hänelle: - "uhraa, äläkä kuole tuskallista kuolemaa, Lakaron." Se pyhä vastasi: - "eilen sinä aioit säästää minut, mutta tänään älä säästä, sillä minä olen valmis kuolemaan minun Herrani Jeesuksen Kristuksen tähden. Minä olen tuonut oman ruumiini uhriksi Jumalalle. Sillä kirjoitettu on; älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin. Sielua he eivät voi tappaa." Se hallitusmies määräsi hänet ripustettavaksi paaluun ja hänen ruumiinsa ruoskittavaksi, kunnes hänen sisuksensa tulevat vatsasta ulos. Se siunattu nosti silmänsä taivaaseen sanoen: - "kuule minua, minun Herrani Jeesus Kristus, ja lähetä minulle sinun suuri ja pyhä enkelisi Mikael auttamaan minua hädän hetkellä."

Sillä hetkellä se enkeli Mikael tuli taivaista ja laittoi sen pyhän sisäelimet takaisin hänen vatsaansa ja otti hänet alas siitä paalusta. Hänen ruumiissaan ei ollut jälkeäkään, eikä hänessä ollut mitään virhettä. Kun ne mestaajat näkivät enkelin laittavan hänen sisuksensa takaisin, he uskoivat Jumalaan. Sillä hetkellä he riisuivat sotavarusteensa ja laittoivat ne sen hallitusmiehen jalkojen juureen ja sanoivat: - "me olemme julkisesti kristittyjä ja me kuulumme Apa Lakaronin Jumalalle." Arianus vihastui ja sanoi: - "mitä te olette nähneet?" He vastasivat: - "me olemme nähneet jotain sellaista, mitä me emme osaa kertoa sinulle, sillä kirjoitettu on, älkää heittäkö helmiä sikojen eteen etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä palasiksi." Arianus vastasi: - "surkimukset, ettekö tiedä, että teidän elämänne on minun käsissäni?" Ne mestaajat sanoivat hänelle: - "tee meille mitä tahdot, mutta sinun kidutuksesi ei meitä murskaa, sillä Kristus, meidän Jumalamme, on meidän auttajamme." Arianus raivostui äärimmilleen ja määräsi kaivettavaksi kuopan ja sen täytettäväksi tulella. Sillä hetkellä ne pyhät heittäytyivät siihen tuleen. Tällä tavalla he arvokkaasti saivat päätökseen marttyyriutensa ja he saivat sen kuolemattomuuden kruunun, ja menivät taivaaseen kunniassa.

Neuvonantaja sanoi sille hallitusmiehelle: - "herrani, jos sinä jätät tämän taikuri Lakaronin kaupunkiin, jokainen uskoo häneen. Katso, hän on jo tehnyt monia ihmeitä käyttämällä Jeesuksen Kristuksen nimeä, hänen, joka on vihastuttanut koko maailman johtajat. Valmistakaamme hänelle kidutuksia, kymmenen tuhatta kertaa pahempia kuin nämä." Se pyhä kiitti Jumalaa. Hän jatkoi psalmien laulamista loistavilla kasvoilla sanoen: - "Jumala, älä lakkaa siunaamasta minua, sillä laittomat hallitsijat ovat iloinneet minusta." Kun amen oli sanottu, hän laskeutui nukkumaan.

Keskellä yötä Apa Lakaron heräsi ja rukoili: - "Herra, avaa huuleni, niin minun suuni julistaa sinun kiitostasi" (Ps.50:17) ja "puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista" (Ps.119:62). Kun hän lopetti rukoilemisen, paholainen tuli sen pyhän luokse Jumalan enkelin muodossa ja sanoi: - "sinä olet pyytänyt paljon Jumalalta. Hän on lähettänyt miunt tukemaan sinua, että kun se hallitusmies kuulee sinua huomenna ja kysyy sinulta asioita, voit vastata kapinoimatta sydämessäsi ja saat apua taivaan Jumalalta." Apa Lakaron tiesi, että se oli paholainen ja sanoi sille: - "mene pois luotani saataan, laittomuuden palvelija. Sinulla ei ole osaa elävän Kristuksen palvelijoissa." Kun paholainen kuuli Kristuksen nimen, hän muuttui kuin tulisoihduksi ja lähti pois. Apa Lakaron sanoi itsekseen: - "jatkakaamme valvoen ja pyytäkäämme, ettei vihollinen saa meitä petetyksi."

Kun se hallitusmies istui oikeudenkäyntiin, hän määräsi Apa Lakaronin tuotavaksi hänen luokseen. Kun hänet tuotiin, se hallitusmies sanoi hänelle: - "sinun ei tarvitse uhrata samalla tavalla kuin minä, mutta haluan, että uhraat vähän suitsuketta alttarilla. Minä päästän sinut kidutuksista." Se pyhä sanoi sille hallitusmiehelle: - "sinä haluat eksyttää minut mielistelevillä sanoilla, jotka aiheuttavat Jumalan ja hänen enkeleidensä vihaa." Hallitusmies määräsi tuotavaksi erään istuimen ja se pyhä laitettiin siihen istumaan. Tuotiin ohuita nauloja ja se pyhä lävistettiin niillä, yksi oikealta, kunnes se tuli läpi hänen ruumiistaan ja hänet oli kiinnitetty siihen tuoliin, ja toinen vasemmalle ja yksi ylös kunnes se tuli hänen sukupuolielimistään ulos, ja hän oli kiinni siinä tuolissa. Se hallitusmies sanoi: - "Lakaron, tulkoon nyt se Jumalasi, johon sinä uskot, ja pelastakoon minun käsistäni, että minä näen hänen voimansa."

Sillä hetkellä taivaasta tuli alas Jumalan enkeli, ja hän otti pois ne naulat sen pyhän ruumiista ja lävisti niillä sen hallitusmiehen. Hallitusmies huusi: - "Lakaron, nyt minä tiedän, että se Jumala, jota sinä kumarrat, on voimallinen Jumala. Jos parannat minut, minä uskon häneen." Se pyhä vastasi: - "minä tiedän, että sinä et usko, mutta näiden monien täällä seisovien ihmisten tähden minä pyydän minun herraani Jeesusta Kristusta antamaan sinulle parantumisen tälläkin kerralla." Sillä hetkellä Apa Lakaron laittoi kätensä hänen ruumiinsa ympärille ja sanoi: - "minun Herrani Jeesuksen Kristuksen nimessä, hänen, jota minä palvelen, minä näytän sinun voimasi niin, että kaikki nämä ihmiset uskoisivat, että sinä olet Jumala, eikä toista ole sinun rinnallasi, ja että he ylistäisivät sinun nimeäsi." Sillä hetkellä ne naulat lähtivät sen hallitusmiehen ruumiista niinkuin vesi putoaa maahan. Se hallitusmies huusi ääneen: - "ei ole toista sellaista jumalaa kuin Apollo ja Artemis, nämä, joiden varassa on koko maailma, sillä heidän avullaan minä olen parantunut." Apa Lakaron sanoi hänelle: - "sinä tulet käsiini vielä uudestaan."

Se hallitusmies vihastui ja sanoi mestaajille: - "tuokaa minulle paljon kidutusvälineitä ja laittakaa ne hänen eteensä, että minä kidutan häntä niillä nähdäkseni, pelastaako hänen Jumalansa hänet minun käsistäni." Kun ne kidutusvälineet tuotiin ja laitettiin sen pyhän eteen, häntä kidutettiin armottomasti, mikään heidän kidutuksistaan ei koskettanut hänen ruumistaan. Ne mestaajat eivät lopettaneet hänen kiduttamistaan aamusta iltaan. Se pyhä ei tuntenut mitään. Hallitusmies raivostui. Hän nousi ja otti yhdeltä mestaajalta työkalun lyödäkseen sillä Apa Lakaronia päähän. sillä hetkellä se työkalu lipesi hänen kädestään ja putosi hänen omaan päähänsä, haavoittaen päätä. Siunattu Apa Lakaron sanoi hymyillen: - "todellakin, se Davidin psalmi ei valehtele sanoessaan, että ne, jotka taistelevat meitä vastaan, tulevat nöyryytetyiksi ja kaatuvat, heidät tuhoaa heidän oma miekkansa ja heidän nuolensa särkyvät."

Se hallitusmies vastasi ja sanoi: - "Lakaron tekee taikatemppuja roomalaisten voiman ja suuren Apollo-jumalan kautta." Sitten hän määräsi tuotavaksi puisen pyörän ja sanoi mestaajille: - "laittakaa tämä velho siihen ja sahatkaa hänet keskeltä." He laittoivat sen pyhän kiinni pyörään ja vetivät häntä siinä. Hän oli suuressa tuskassa, sillä koko hänen ruumiinsa alkoi jakaantumaan kahtia. Se marttyyri kohotti katseensa taivaaseen ja rukoili: - "Jumala, kuule minun rukoukseni. Älä ole hiljaa, Herra, sillä minä olen muukalainen, enkä kuulu tänne, samoin kuin minun isänikin olivat. Sotajoukkojen Herra, älä ole minusta kaukana. Älä anna minun kuolla ennenkuin tämä surkea laiton on saatettu häpeään. Herra, sotajoukkojen Jumala, anna minulle voimaa kestää tämän pahan hallitsijan kiditus sinun pyhän nimesi tähden, että saisin rohkeasti puhua sinun silmiesi edessä, kaiken Herra, Jumala, armollinen ja laupias, lue minut laumasi lampaiden joukkoon ja anna minulle voimaa, minun Herrani, sinun valkeudessasi."

Hänen tätä sanoessaan Herra Jeesus ilmestyi hänelle. Hän sanoi: - "rohkaistu, sinä pyhä marttyyri, minun hyvän isäni rakas. Tule luokseni ja minä näytän sinulle sinun kruunusi. Saat sen jälkeen mennä takaisin oikeuteen ja taistella minun nimeni tähden ja saattaa sen laittoman hallitusmiehen häpeään." Pelastaja otti sen pyhän ylös taivaaseen. Hän näytti hänelle taivaat ja syleili häntä kaikkien pyhien kanssa ja näytti hänelle hänen valtaistuimensa, hänen kruununsa ja hänen kirkkauden vaatteensa. Kaikki pyhät sanoivat yhdessä: - "ole voittoisa, sinä pyhä marttyyri, Kristuksen, kuninkaan voittaja! Sinä tulet saamaan sen marttyyrikuoleman kuolemattomuuden kruunun ja perimään taivasten kuningaskunnan hyvyyden."

Tapahtui tämän jälkeen, kun Herra oli näyttänyt hänelle tämän kaiken, että hän toi hänet takaisin alas siihen pyörään, ja hän otti sen pyhän ruumiinjäsenet ja laittoi ne kaikki takaisin yhteen ja nosti hänet taas kerran täydellisenä ylös. Herra sanoi hänelle: - "rauha olkoon kanssasi, mene, ja saata häpeään tämä laiton hallitusmies kaiken kansan nähden." Myöhemmin hän nousi ja seisoi sen hallitusmiehen ja koko kansanjoukon edessä. Se laiton hallitusmies sanoi hänelle: - "en tunne sinua. Mene pois luotani." Se pyhä vastasi ja sanoi hänelle: - "miksi sanot näin, sinä paholaisen poika? Enkö minä ole se, jonka paloittelit? Minun Herrani Jeesus tuli, otti ruumiini osat ja laittoi ne takaisin yhteen. Hän nosti minut ja lähetti luoksesi, että sinä ja laiton keisarisi joutuisitte häpeään."

Silloin koko siellä seisova kansanjoukko huusi: - "pyhän Apa Lakaronin Jumala on yksi! Ei ole toista hänen rinnallaan, ja hänen nimensä kestää ikuisesti!" Se hallitusmies sanoi kansalle: - "älkää hämmentykö. Kaikki tämä on tapahtunut taikuuden kautta, eikö niin? Pyytäkäämme häntä tekemään ihmeitä. Jos hän voi tehdä niitä, silloin mekin uskomme hänen Jumalaansa." Apa Lakaron sanoi sille hallitusmiehelle: - "pyydä mitä haluat." Se hallitusmies sanoi: - "haluan tämän jalassani olevan kengän muuttuvan takaisin eläimeksi, että voisin uskoa sinun Jumalaasi." Sillä hetkellä se pyhä levitti kätensä ja rukoili: - "Jumala, joka loi taivaan ja maan ja kaiken, mitä niissä on, joka lähetti ainoan poikansa maailmaan, antoi hänen ruumiinsa ja verensä pelastaakseen meidät meidän synneistämme, ota vastaan tänään minun rukoukseni ja näytä voimasi tämän tyrannin edessä ja koko häntä ympäröivän kansanjoukon edessä, että sinun pyhää nimeäsi ylistettäisiin ja kaikki nämä ihmiset tulisivat tietämään, ettei ole muuta Jumalaa kuin Herra Jumala, Kaikkivaltias, ja hänen ainoa poikansa, ja Pyhä Henki, aina ja ikuisesti. Amen."

Kun se siunattu Apa Lakaron sai rukouksensa päätökseen, kengät sen hallitusmiehen jaloissa muuttuivat lehmäksi hallitusmiehen ja koko kansanjoukon edessä. Se hallitusmies sanoi silloin: - "enkö minä tätä sanonut? Lakaron tekee taikatemppuja." Sillä hetkellä hän määräsi lehmän tapettavaksi ja ruumis heitettäväksi koirille ja lääkärin oli tultava leikkaamaan irti Lakaronin kieli. Kun lääkäri saapui, se hallitusmies sanoi hänelle: - "ota tämä poika ja leikkaa häneltä kieli pois, sillä minä en enää voi kuunnella häntä."

Kun sen pyhän kieli leikattiin, hän sanoi sille halltusmiehelle: - "sinä olet leikkauttanut kieleni, etten voi puhua enää. Käytän nyt hengen kieltä, johon sinulla tai isälläsi paholaisella ei ole mitään valtaa." Se hallitusmies vastasi Apa Lakaronille: - "kuuntele minua ja maista vähän lihaa alttarilta ja juo uhriviiniä. Sitten minä vapautan sinut ja pääset tätä kidutusta pakoon." Se siunattu Apa Lakaron sanoi sille hallitusmiehelle: - "en koskaan tee sitä! Sillä kirjoitettu on, ettei voi olla osallinen Herran pöydästä ja riivaajien pöydästä." Hallitusmies raivostui ja määräsi hänen suunsa avattavaksi ja liha tungettavaksi sinne.

Kun he lopettivat tämän tekemisen hänelle, se hallitusmies sanoi: - "Lakaron, avoin puheesi Jumalasi edessä on tänä päivänä lakannut." Lakaron vastasi: - "älä iloitse liian varhain, sinä Jumalan vihollinen ja riivaajien työtoveri, joka vihaat Jumalan armoa ja olet muukalainen kaikelle, mikä on pyhää." Sillä hetkellä se hallitusmies vihastui ja lähetti hänet vankilaan. Seuraavana päivänä Apa Lakaron tuotiin vankilasta oikeuteen. Apa Lakaron sanoi itselleen: - "mitä tämä laiton aikoo tehdä minulle?" Kun hän pääsi oikeuteen, se hallitusmies sanoi hänelle: - "uhraa jumalille, Lakaron. Älä kuole tuskallista kuolemaa minun käsissäni." Se siunattu Apa Lakaron sanoi hiljaa: - "en uhraa. Tee minulle mitä tahdot. Minun Jumalani on minun kanssani, hän auttaa minua, ympäröiden minu sieluani ja ruumistani muurin lailla." Se hallitusmies sanoi hänelle: - "Lakaron, sinä pakotat minut rankaisemaan sinua vielä enemmän järjettömillä puheillasi. Uhraa nyt ja saat mennä."

Kun se hallitusmies kuuli nämä Apa Lakaronin sanat, hän määräsi hänet ripustettavaksi päästään kiinni pylvääseen kolmeksi päiväksi. Sotilaat tekivät niinkuin hallitusmies määräsi. Pylväässä riippuessaan Apa Lakaron rukoili näin: - "minun Herrani Jeesus Kristus, joka on aikakausien Herra taivaallisella voimallaan, lähettäisitkö pyhän enkelisi auttamaan minua?" Tämän sanottuaan Herran enkeli ilmestyi ja seisoi hänen yläpuolellaan. Hän vapautti hänet siitä pylväästä ja toi hänet alas ja asetti jaloilleen ilman jälkeäkään vahingoista. Se enkeli sanoi hänelle: - "ole luja ja vahvistu, sinä Kristuksen gladiaattori, sillä taistelusi täyttymys on lähellä." Tämän sanottuaan enkeli syleili häntä ja meni ylös taivaaseen, pyhän jäädessä katsomaan hänen peräänsä.

Kolmannen päivän päättyessä se hallitusmies sanoi: - "menkää katsomaan sitä surkimusta, onko hän kuollut vai ei." Ne sotilaat, jotka olivat ripustaneet sen pyhän pylvääseen, menivät ja löysivät sen pyhän seisomassa pylvään juurella. He olivat todella yllättyneitä ja huudahtivat: - "me olemme julkisesti kristittyjä ja me kuulumme Lakaronin Jumalalle!" He riisuivat sotavarusteensa ja heittivät ne hallitusmiehen kasvoille, joka sanoi heille: - "mitä te olette nähneet heittääksenne sotavarusteenne pois? Oletteko tekin liittyneet Lakaronin Jumalaan?" Sotilaat sanoivat: - "me emme kerro sinulle, mitä olemme nähneet, sillä sinä olet meille muukalainen." Se hallitusmies sanoi: - "kirottua! Minä puhun teille kauniisti, te puhutte minulle törkeästi. En oikein tiedä, kuinka rangaista teitä, koska te ette ole vielä käyneet kasteellakaan."

Kun se siunattu Apa Lakaron, Kristuksen gladiaattori, kuuli tämän siltä hallitusmieheltä, hän sanoi sotilaille: - "vahvistukaa, sillä Herrani Jeesus Kristus on meidän kanssamme." Hän rukoili näin: - "katso alas minun puoleeni, Herrani, ja minun veljieni puoleen, että sinun pyhää nimeäsi ylistettäisiin." Sillä hetkellä se siunattu Apa Lakaron teki maahan ristin merkin oikealla kädellään ja siitä virtasi lumivalkoinen vesilähde, ja hän kastoi heidät Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Sotilaat sanoivat sille hallitusmiehelle: - "Jumala on tehnyt meidät hänen pyhän kasteensa arvoisiksi. Sinä olet nähnyt sen omilla silmilläsi. Tuomitse meidät, että pääsemme eroon sinusta." Hallitusmies vihastui ja sanoi: - "määrään päät poikki miekalla", ja se tehtiin heti. Uudenvuoden päivänä he saivat kamppailunsa täyttymykseen ja saivat taivaassa sen katoamattoman kruunun.

Kaiken tämän jälkeen Arianus sanoi Lakaronille: - "uhraa jumalille äläkä kuole tuskallista kuolemaa minun käsissäni, sillä sinä olet älykäs." Se pyhä vastasi: - "minä olen koko ajan älykäs, sillä minä etsin minun Herrani Jeesuksen Kristuksen kuningaskuntaa, tämän, jonka luokse olen pian menossa saamaan katoamattoman kruunun."Kun se hallitusmies kuuli tämän, hän kiristeli hampaitaan ja sanoi hänelle: - "koska et kuuntele minua etkä tottele hallitsijoita, määrään sinultakin pään poikki miekalla."

Kun se siunattu kuuli tuomionsa, hän alkoi kiittämään Jumalaa. Sillä hetkellä sotilaat laittoivat hänen suuhunsa eräänlaiset ohjakset ja veivät hänet siihen paikkaan, jossa hänen oli kuoltava. Hän sanoi mestaajille: - "kärsikää minua vielä vähän, että uhraan rukouksen Jumalalle." Paikalle kokoontui suuri väkijoukko. Se siunattu Apa Lakaron levitti kätensä ja rukoili: - "Herrani Jeesus Kristus, seiso vierelläni ja anna voimaa, että saisin tämän päätökseen."

Pelastaja, Jeesus ilmestyi hänelle sillä hetkellä. Kukaan ei tunnistanut häntä, paitse yksin se pyhä, joka sanoi hänelle: - "minun Herrani ja minun Jumalani, sinä olet kuullut minun rukoilevan sinua. Minun Herrani, nyt minä pyydän sinua saattamaan puolestani päätökseen sen, mitä olen sinulta pyytänyt, sillä sinä olet armollinen ja laupias." Pelastaja sanoi hänelle: - "minä teen niinkuin haluat." Se siunattu Apa Lakaron sanoi: - "minä pyydän sinua, minun Herrani, ettet anna minun ruumiini mädäntyä maahan vaan pidät sen kokonaisena, ja rakennutat sen päälle muistomerkin, ja ylistät sen rakentajia taivaallisessa Jerusalemissa heidän vaivannäöstään ja luet heidät pyhiesi joukkoon. Jos joku lupaa jotain minun muistomerkilläni ja täyttää sen, siunaa häntä ja koko hänen kotiaan. Herra, älä anna minkään myrskyn tai eläimen päästä sisälle muistomerkilleni. Älä anna saastaisten avionrikkojien tai saastaisten henkien lähestyä paikkaa, jossa minun ruumiini lepää. Jos joku on jostain sairastunut tai riivaajan vallassa, ja hän tulee minun muistomerkilleni, anna heille parantuminen. Se, joka kirjoittaa muistiin minun marttyyrikuolemani erota sinä se kirjuri hänen synneistään ja pelasta paholaisen pahoista ansoista, ja pysyköön sinun siunauksesi ja armosi kaikessa, missä he ovat, ja katso sinä heidän puoleensa, ja kirjoita heidän nimensä siihen elämän kirjaan, ja siunaa jokaista, joka kuulee minun marttyyrikuolemastani ja niitä, jota muistavat kuolinpäivääni. Anna sinä heille heidän palkkansa ja täytä heidän pyyntönsä ja pelasta heidät kaikesta pahuudesta, kaikki ne, jotka tuskissaan tulevat muistomerkilleni. Vuodata sinä heille sinun armosi ja siunaa heitä, ja anna heille heidän syntinsä anteeksi. Myös minulle, minun pelastajani, anna minulle minun syntini anteeksi ja minulle lepo sinun suuren armosi mukaan, minulle, joka olen surkea. Jumala rakastaa ihmistä ja palkitsee jokaisen, joka uskoo häneen.

Kun se siunattu Apa Lakaron oli lopettanut puheensa, Pelastaja sanoi hänelle: - "ole luja. Kaikki murheesi ovat ohi. Minä lupaan tekeväni kaiken, mitä sanoit. Minä teen heille sellaistakin, mitä et maininnut. Minä jätän enkelit vartioimaan ruumistasi päivällä ja yöllä, muistamaan niitä, jotka tulevat muistomerkillesi ja minä siunaan jokaista hänen arvonsa mukaan." Sen sanottuaan Pelastaja syleili häntä ja meni ylös taivaisiin kirkkaudessa.

Se siunattu palasi mestaajien luokse ja sanoi heille: - "tulkaa ja täyttäkää tehtävänne." Sillä hetkellä ne mestaajat tulivat. Se siunattu Apa Lakaron ojensi kaulansa ja hänen pyhä päänsä katkaistiin. Hän täytti hyvän tunnustuksensa lokakuun 25. päivänä. Siihen paikkaan ilmestyi suuri valo. Koko paikassa leijaili kuin hajuveden tuoksu, koska suuri määrä enkeleitä oli tullut hakemaan sen siunatun Apa Lakaronin sielua. Pelastaja otti hänen sielunsa mukaansa ja hänen enkelinsä seurasivat häntä. Kaikkien pyhien kuoro meni heidän edellään ja tervehti häntä, kunnes hänet oli viety meidän Herramme kaupunkiin, ja meidän Jumalallemme ja meidän pelastajallemme Jeesukselle Kristukselle kunnia aina ja ikuisesti, ja hänen hyvälle Isälleen ja Pyhälle Hengelle, amen.

Alkuperäinen: Lakaronin Kuolema Tuomas Leväsen sivuilla.

Apokryfikirjat pääsivu

Apokryfikirjat.com index


ABC - kaikki Linnunradan artikkelit aakkosjärjestyksessä