Pietarin ilmestys

Tämä teos oli alkuseurakunnilla samassa asemassa kuin Johanneksenkin ilmestys, ja useat kirjaluettelot mainitsevat tämän tuon Johanneksen ilmestyksen rinnalla. Esimerkiksi 400-luvun historioitsija Sozomen kertoo, että kirjaa luetaan vuosittain pitkänäperjantaina joissakin Palestiinan seurakunnissa. 1700-luvulla löydetty Muratorin (löytäjänsä mukaan nimetty) kaanon, jonka epäillään olevan 100-luvun loppupuolelta, mainitsee tämän kirjan jälkeen, että kaikki eivät halua, että tätä luetaan kirkoissa. Akhmimin katkelma on löydetty eräästä haudasta Egyptistä 1884 ja yksi sivu 400-luvulta löytyy huonokuntoisena Bodleian kirjastosta Englannista. Etiopialaisen tekstin on julkaissut ensimmäisenä Abbe Sylvain Grebaut (Revue de l'Orient Chretien, 1910) ja siitä oli tehnyt toisen käännöksen H.Duensing 1913 (Zeitschr.f.ntl.Wiss). Etiopialainen teksti oli hyvin huonossa kunnossa, täynnä pieniä turmeltuneita kohtia, joita on nyt tähän paikattu jonkun verran. (3.1.2002)

Akhmimic text(josta M.R.James on sitä mieltä, että tämä voi olla osa Pietarin Evankeliumia)

..monet heistä tulevat olemaan vääriä profeettoja, ja tulevat opettamaan kadotuksen teitä ja erilaisia kadotuksen oppeja. Ja he tulevat kadotuksen pojiksi. Ja sitten Jumala tulee niiden minun uskollisteni luokse, jotka ovat nälkäisiä ja janoisia, ja ovat murheellisia, ja koettelevat sielunsa tässä elämässä, ja he tulevat tuomitsemaan pahuuden pojat." Ja Herra jatkoi ja sanoi: "Menkäämme vuorelle ja rukoilkaamme." Ja mennen hänen kanssaan, me kaksitoista opetuslasta pyysimme häntä, että hän näyttäisi meille yhden vanhurskaista veljistämme, joka oli lähtenyt tästä maailmasta, että me näkisimme, minkälaisia miehiä he ovat muodoltaan, ja rohkaistuisimme, ja rohkaisisimme myös niitä miehiä, jotka kuulevat meitä.

Ja kun me rukoilimme, ilmestyi äkkiä Herran eteen seisomaan kaksi miestä, joihin me emme kyenneet katsomaan. Sillä heidän kasvoistaan lähti säde, kuin auringosta, ja heidän vaatetuksensa loisti niin, että ihmissilmä ei ollut milloinkaan nähnyt vastaavaa, sillä ei mikään suu kykene julistamaan eikä sydän käsittämään sitä kunniaa, jolla heidät oli puettu, ja heidän kasvojensa kauneutta. Kun me näimme heidät, me olimme hämmästyneitä, sillä heidän ruumiinsa olivat mitä tahansa lunta valkeammat ja mitä tahansa ruusua punaisemmat. Ja heidän punaisuutensa oli sekoittunut valkeuden kanssa, ja sanalla sanoen, minä en kykene julistamaan heidän kauneuttaan. Sillä heidän hiuksensa olivat kiharat ja kukoistavat, ja heidän kasvoistaan lähti komeus ja heidän olkapäänsä olivat kuin kukkaköynnös, kudottu narduksesta ja monista eri kukkasista, tai kuin sateenkaari ilmassa - sellainen oli heidän komeutensa.

Me siis nähdessämme heidän kauneutensa, hämmästyimme heitä, sillä he ilmestyivät yhtäkkiä. Ja minä lähestyin Herraa ja sanoin: "Keitä nämä ovat?" Hän sanoi minulle: "Nämä ovat ne vanhurskaat veljet, joiden ulkonäön te halusitte nähdä." Ja minä sanoin Hänelle: "Ja missä ovat kaikki vanhurskaat? Tai minkälainen on se maailma, jossa he ovat, ja jossa he omistavat tämän loiston?" Ja Herra näytti minulle hyvin suuren maakunnan tämän maailman ulkopuolella, äärimmäisen kirkasvaloisen, ja tuon paikan ilma valaisi auringon säteiden kanssa, ja se maa itse kukoisti kukkia, jotka eivät kuihdu, ja täynnä yrttejä ja kasveja, suuresti kukoistavia ja turmeltumattomia, ja kantaen siunattua hedelmää. Ja niin suuri oli se kukoistus, että sen tuoksu kantautui sieltä meidän luoksemme. Ja tuon paikan asukkaat oli puettu loistavien enkelten vaatetuksella, ja heidän vaatetuksensa oli kuin heidän maansa. Ja enkelit juoksivat siellä heidän ympärillään. Ja niiden loisto, jotka olivat siellä, oli kaikilla yhtäläinen, ja yhdellä äänellä he ylistivät Herraa Jumalaa, iloiten tuossa paikassa. Herra sanoi meille: "Tämä paikka on teidän johtajillenne, vanhurskaille ihmisille."

Ja minä näin myös toisen paikan tuota vastapäätä, hyvin surkean, ja se oli rangaistuksen paikka, ja ne, joita rangaistiin ja ne enkelit, jotka heitä rankaisivat, oli vaatetettu synkkään pukuun, tuon paikan ilman mukaan. Ja jotkut siellä roikkuivat kielistään, ja nämä olivat niitä, jotka pilkkasivat vanhurskauden tietä, ja heidän alleen oli asetettu tuli, liekehtien ja kiduttaen heitä. Ja siellä oli suuri järvi, täynnä liekehtivää mutaa, jossa oli eräitä miehiä, jotka kääntyivät pois vanhurskaudesta, ja enkelit, kiduttajat, oli asetettu heidän ylleen.

Ja siellä oli myös toisia, naisia, ripustettuina hiuksistaan tuon mudan ylle, joka kiehui, ja nämä olivat niitä, jotka kaunistivat itsensä aviorikosta varten. Ja ne miehet, jotka olivat yhtyneet heidän kanssaan aviorikoksen saastutuksessa, roikkuivat jaloistaan, ja heidän päänsä oli piilossa tuossa mudassa ja he sanoivat: "Me emme uskoneet, että tulisimme tähän paikkaan." Ja minä näin murhaajat ja ne, jotka olivat yksimielisiä heidän kanssaan, heitettyinä ankaraan paikkaan, täynnä pahoja, matelevia olentoja, ja noiden petojen lyöminä, ja niin kääntyillen tuossa kidutuksessa. Ja heidän ylleen oli asetettu matoja, kuin pimeyden pilvet. Ja niiden sielut, jotka oli murhattu, seisoivat ja katsoivat tuohon noiden murhaajien kidutukseen ja sanoivat: "Oi Jumala, vanhurskas on tuomiosi."

Ja aivan tuon paikan vieressä minä näin toisen ankaran paikan, jossa mätä ja niiden löyhkä, jotka olivat kidutuksessa, virtasi, ja sitä oli siellä kuin järvi. Ja siellä istui naisia niskaansa myöten tuossa nesteessä, ja heitä vastapäätä monet lapset, jotka olivat syntyneet aikansa ulkopuolella, istuivat itkien, ja heistä lähti tulen säteitä, lyöden noita naisia silmille, ja nämä olivat niitä, jotka olivat hedelmöittyneet avioliiton ulkopuolella ja tehneet abortin. Ja toisia miehiä ja naisia oli poltettu vartalonsa puoleenväliin ja heitetty alas synkkään paikkaan, ja pahat henget ruoskivat heitä, ja heidän sisälmyksiään söivät madot, jotka eivät lepää. Ja nämä olivat niitä, jotka olivat vainonneet vanhurskaita ja johdattaneet heitä kuolemaan. Ja taas heidän lähellään oli naisia ja miehiä kalvaen huuliaan ja kidutuksessa, ja tulessa kuumennettua rautaa asetettuna heidän silmiään vastaan. Ja nämä olivat niitä, jotka pilkkasivat ja puhuivat pahaa vanhurskauden tiestä. Ja näitä vastapäätä oli vielä toisia, miehiä ja naisia, purren kieliään, ja liekehtivä tuli heidän suissaan. Ja nämä olivat vääriä todistajia.

Ja toisessa paikassa oli sorakiviä, terävämpiä kuin miekat tai mikään piikki, tulella kuumennettuja, ja miehiä ja naisia puettuina saastaisiin rätteihin, vieritettynä heidän päälleen kidutuksessa. Ja nämä olivat niitä, jotka olivat rikkaita ja luottivat rikkauksiinsa, eivätkä säälineet orpoja ja leskiä, vaan jättivät huomiotta Jumalan käskyt. Ja toisessa suuressa järvessä, täynnä saastaista, märkää ainetta ja verta ja kiehuvaa mutaa, seisoi miehiä ja naisia polviinsa saakka. Ja nämä olivat niitä, jotka lainasivat rahaa ja vaativat korkoa korolle. Ja toisia miehiä ja naisia heitettiin alas suurelta kalliolta, ne lensivät pohjalle, ja taas ne, jotka oli asetettu heidän ylleen, ajoivat heidät menemään ylös, ja sieltä heitä heitettiin alas, eikä heillä ollut lepoa tästä kidutuksesta. Ja nämä olivat niitä, jotka saastuttivat ruumiinsa käyttäytyen kuin naiset, ja ne naiset, jotka olivat heidän kanssaan, olivat niitä, jotka makasivat toistensa kanssa, niin kuin mies naisen kanssa. Ja tuon kallion rinnalla oli paikka täynnä paljoa mutaa, ja siellä seisoi miehiä, jotka omilla käsillään olivat tehneet kuvia itselleen Jumalan sijaan, ja heidän rinnallaan toisia miehiä ja naisia, joilla oli tuliset sauvat ja lyöden toisiaan, milloinkaan lepäämättä tämänlaisesta kidutuksesta...

Ja vielä oli toisia heidän lähellään, miehiä ja naisia, palaen ja kääntyillen ja paistuen tuskassa. Ja nämä olivat niitä, jotka hylkäsivät Jumalan tien.

Sivu Bodleian kirjastosta, sen verran kuin M.R.James on saanut siitä selvää

..naisia pitelemässä kahleita ja ruoskimassa itseään noiden petoksen patsaiden edessä. Ja heillä on tämä kidutus taukoamatta. Ja lähellä heitä on toisia miehiä ja naisia palamassa, niiden palaessa, jotka olivat hulluina patsaisiin. Ja nämä ovat niitä, jotka hylkäsivät Jumalan tien kokonaan ja...

Etiopialainen teksti, kääntänyt H.Duensing, julkaistu 1913.

Kristuksen toinen tuleminen ja kuolleiden ylösnousemus, jotka Kristus paljasti Pietarille. Kristuksen, joka kuoli heidän syntiensä puolesta, koska he eivät pitäneet Jumalan, heidän Luojansa käskyä.

Ja hän mietti, että hän voi nähdä Jumalan Pojan, armollisen ja armoa rakastavan, salaisuuden. Ja kun Herra oli asettunut Öljymäelle, hänen opetuslapsensa tulivat hänen luokseen. Ja me pyysimme ja vaadimme häntä vakavissamme ja rukoilimme häntä, sanoen hänelle: "Julista meille, mitkä ovat tulemisesi merkit, ja maailman lopun merkit, että me havaitsisimme ja merkitsisimme tulemisesi ajan ja opastaisimme niitä, jotka tulevat meidän jälkeemme, niitä, joille me saarnaamme sinun evankeliumisi sanaa, ja jotka me asetamme seurakuntaasi, että he, kun he kuulevat sen, he kiinnittäisivät huomiota itseensä ja merkitsisivät tulemisesi ajan."

Ja Herramme vastasi meille sanoen: "Pitäkää huoli, että yksikään ihminen ei petä teitä, ja että te ette ole epäilijöitä ja palvele muita jumalia. Monet tulevat minun nimessäni sanoen ‘minä olen kristus’. Älkää uskoko heitä, älkääkä lähestykö heitä. Sillä Jumalan Pojan tuleminen ei ole ennalta nähtävissä, vaan niin kuin salama, joka loistaa idästä länteen, niin minä tulen taivaan pilvillä valtakuntani suuren sotajoukon kanssa, minun ristini kasvojeni edessä minä tulen, loistaen seitsemän kertaa enemmän kuin aurinko, minä tulen kaikkien pyhieni kanssa, minun enkelieni kanssa. Ja minun Isäni asettaa kruunun päähäni, että minä tuomitsen elävät ja kuolleet ja maksan jokaiselle ihmiselle tekojensa mukaan.

Ja te, oppikaa vertaus viikunapuusta. Niin pian kuin sen verso on tulee esiin ja viikunat ovat kasvaneet, tämän maailman loppu tulee." Ja minä, Pietari, vastasin ja sanoin hänelle: "Tulkitse minulle liittyen tuohon viikunapuuhun, minkä kautta me havaitsemme sen, sillä läpi kaikkien päiviensä viikunapuu lähettää versoja, ja joka vuosi se tuo hedelmäänsä herralleen. Mitä siis tarkoittaa vertaus viikunapuusta. Me emme tiedä."

Ja Herra vastasi ja sanoi minulle: "Ettekö ymmärrä, että tuo viikunapuu on Israelin huone? Aivan kuten mies, joka istutti viikunapuun puutarhaansa, ja se ei tuottanut hedelmää. Ja hän etsi siitä hedelmiä monia vuosia ja kun hän ei löytänyt, hän sanoi puutarhansa hoitajalle: ‘Revi tämä viikunapuu juurineen pois, ettei se tee maatamme hedelmättömäksi.’ Ja puutarhuri sanoi Jumalalle: ‘Anna meidän repiä rikkaruohot ja kaivaa maata sen ympäriltä ja kastella sitä. Jos se ei sittenkään kanna hedelmää, me poistamme heti sen juuret puutarhasta ja istutamme toisen sen paikalle.’ Ettekö ole ymmärtäneet, että tuo viikunapuu on Israelin huone? Todella minä sanon teille, kun sen oksat ovat levittäytyneet viimeisinä päivinä, silloin tulee vääriä kristuksia ja he herättävät odotuksia sanoen ‘minä olen se kristus, joka olen nyt tullut maailmaan’. Ja kun Israel tajuaa heidän tekojensa pahuuden, he kääntyvät pois heidän peräänsä ja kieltävät hänet, jopa sen ensimmäisen Kristuksen, jonka he ristiinnaulitsivat ja tekivät siinä suuren synnin. Mutta tämä pettäjä ei ole Kristus. (Tähän väliin James on kirjoittanut: "Jotain on tässä väärin. Lauseen ajatus on, että Israel havaitsee antikristuksen pahuuden eikä seuraa häntä.") Ja kun he hylkäävät hänet, hän tappaa miekalla ja tulee monia marttyyreja. Silloin viikunapuun, se on Israelin huone, oksat versovat. Monet tulevat marttyyreiksi hänen kädessään. Eenok ja Elia lähetetään opettamaan heille, että tämä on se pettäjä, jonka täytyy tulla maailmaan ja tehdä merkkejä ja ihmeitä pettääkseen, Ja siksi ne, jotka tulevat kuolemaan hänen kätensä kautta, ovat marttyyreja, ja heidät luetaan niiden hyvien ja vanhurskaiden marttyyrien joukkoon, jotka ovat jo valmiiksi olleet Jumalalle otollisia ja ovat kärsineet Hänen nimensä puolesta."

Ja Hän näytti minulle oikeassa kädessään kaikkien ihmisten sielut, ja oikean kätensä kämmenessä kuvan tuosta, mikä tulee tapahtumaan viimeisenä päivänä, ja kuinka vanhurskaat ja synnintekijät eritellään, ja mitä niille tehdään, jotka ovat sydämessään oikeamielisiä, ja kuinka pahantekijät revitään juurineen pois ikuisiksi ajoiksi. Me katselimme, kuinka synnintekijät itkivät suuressa murheessa ja surussa, kunnes kaikki, jotka näkivät sen silmillään, itkivät, olivatpa he vanhurskaita tai enkeleitä, ja Hän myös itse.

Ja minä kysyin Häneltä ja sanoin Hänelle: "Herra, anna minun puhua sanasi liittyen noihin synnintekijöihin. Olisi parempi heille, jos heitä ei olisi luotu." Ja Pelastaja vastasi ja sanoi minulle: "Pietari, miksi puhut näin, että jos heitä ei olisi luotu, se olisi heille parempi? Sinä vastustat Jumalaa. Ei sinulla ole enempää sääliä kuin Hänellä Hänen kuvansa puolesta, sillä Hän on luonut heidät ja tuonut heidät olemattomuudesta. Koska olet nyt nähnyt sen valituksen, joka tulee synnintekijöiden ylle viimeisinä päivinä, siksi on sydämesi murheellinen, mutta minä näytän sinulle heidän tekonsa, joiden kautta he ovat tehneet syntiä Korkeinta vastaan.

Katsele nyt, mitä tulee heidän ylleen viimeisinä päivinä, kun Jumalan päivä ja Jumalan tuomion päätöksen päivä tulee. Idästä länteen kootaan yhteen kaikki ihmisten lapset minun Isäni eteen, joka elää ikuisesti. Ja Hän tulee käskemään helvettiä avaamaan sen järkkymättömät puomit ja luovuttamaan kaikki, jotka siinä ovat. Ja Hän tulee käskemään villipetoja ja lintuja palauttamaan kaiken sen lihan, jonka ne ovat tuhonneet, koska Hän tahtoo, että ihmiset ilmestyvät, sillä mikään ei katoa Jumalan edessä, eikä mikään ole Hänelle mahdotonta, koska kaikki on Hänen.

Sillä kaikki tulee tapahtumaan päätöksen päivänä, tuomion päivänä, Jumalan Sanalla. Ja niin kuin kaikki tehtiin, kun Hän loi maailman ja käski kaikkea, mitä siinä on, ja se tapahtui, aivan niin tulee olemaan viimeisinä päivinä, sillä kaikki on mahdollista Jumalalle. Ja siksi on kirjoitettu: ‘Ihmisen poika, profetoi näistä luista ja sano luille: luu luuhun liittyköön, jänteet, hermot, liha, iho ja karvoitus siihen’. (Hes.37) Ja sielun ja hengen antaa heille suuri Uriel, Jumalan käskystä, sillä hänet Jumala on asettanut kuolleiden uudelleen nousemisen ylle tuomion päivänä.

Katselkaa ja miettikää vehnää, jota kylvetään maahan. Kuin kuivina ja sieluttomina ihmiset kylvävät ne maahan, ja ne elävät uudelleen ja kantavat hedelmää, ja maa palauttaa ne kuin sille uskotun pantin. Kuinka paljon ennemmin Jumala herättää päätöksen päivänä ne, jotka uskovat Häneen ja ovat Hänen valittujaan, joiden tähden Hän teki maailman? Ja maa palauttaa kaiken päätöksen päivänä, sillä myös se tuomitaan heidän kanssaan, ja taivas sen kanssa.

Ja tämä tulee tuomion päivänä niiden ylle, jotka ovat langenneet pois uskosta Jumalassa, ja jotka ovat tehneet syntiä: kaatosateittain tulta päästetään irti, ja pimeys ja hämäryys tulevat ja vaatettavat ja verhoavat koko maailman, ja vedet muuttuvat, ja muuttuvat tulisiksi hiiliksi, ja kaikki se, mitä niissä on, tulee palamaan, ja meri tulee tuleksi. Taivaan alla tulee olemaan terävä tuli, jota ei voi sammuttaa, ja se virtaa täyttämään vihan tuomion. Ja tähdet tulevat lentämään palasina tulen liekeillä, niin kuin niitä ei olisi luotu, ja taivaan perustukset katoavat veden puutteesta, ja ovat, niin kuin niitä ei olisi ollutkaan. Taivas muuttuu salamaksi, ja sen salamat kauhistuttavat maailmaa. Myös kuolleiden ruumiiden henget tulevat olemaan niiden kaltaisia, ja muuttuvat tuleksi Jumalan käskystä.

Ja heti, kun koko luomakunta hajoaa, ne ihmiset, jotka ovat idässä, pakenevat länteen, ja siellä olevat itään, ne, jotka ovat etelässä, pakenevat pohjoiseen, ja siellä olevat etelään. Ja kaikissa paikoissa pelottavan tulen viha voittaa heidät, ja sammumaton tuli heitä ajaen tuo heidät vihan tuomiolle, sammumattomalle tulivirralle, joka virtaa liekehtien tulella, ja kun sen aallot hajoavat yksi toisestaan, palaen, on suuri hampaiden kiristely ihmisten lasten keskuudessa.

Sitten he kaikki tulevat katselemaan minun tulemistani ikuisella kirkkauden pilvellä, ja niitä Jumalan enkeleitä, jotka ovat kanssani. Minä istun kunniani valtaistuimelle Taivaallisen Isäni oikealle puolelle, ja Hän asettaa kruunun minun pääni ylle. Ja kun kansakunnat katselevat sitä, he itkevät, joka ainoa kansa.

Sitten Hän käskee heitä menemään tuohon tulijokeen, kun heistä jokaisen teot seisovat heidän edessään, tuomio luetaan jokaiselle ihmiselle tekojensa mukaan. Mitä tulee niihin valittuihin, jotka ovat tehneet hyvää, he tulevat minun luokseni, eivätkä näe kuolemaa tuhoavan tulen kautta. Mutta väärät, synnintekijät ja tekopyhät saavat seisoa sen pimeyden syvyyksissä, joka ei katoa, ja heidän rangaistuksensa on tuli, ja enkelit tuovat eteenpäin heidän syntejään, ja valmistavat heitä sitä paikkaa varten, jossa heitä tullaan rankaisemaan ikuisesti, jokaista rikkomustensa mukaan. Jumalan enkeli Uriel tuo esiin niiden synnintekijöiden sielut, jotka menehtyivät vedenpaisumuksessa, ja kaikkien, jotka kulkivat kaikissa patsaissa, jokaisessa sulatetussa kuvassa, jokaisessa rakkaassa esineessä ja kuvissa, ja niiden sielut, jotka kulkivat kaikilla kukkuloilla ja kivissä ja tienvarsilla, joita ihmiset kutsuivat jumaliksi, heidät poltetaan heidän kanssaan ikuisessa tulessa, ja sen jälkeen, kun kaikki heistä ja heidän paikoistaan on tuhottu, heitä rangaistaan ikuisesti. (Osittain sama kuin Akhmimic alkaa tästä:)

Sitten miehet ja naiset tulevat heille valmistettuun paikkaan. Heidän kielistään, joilla he ovat pilkanneet vanhurskauden tietä, heidät ripustetaan roikkumaan. Heidän alleen on levitetty sammumaton tuli, jota he eivät pakene. Katso, toinen paikka! Siellä on kuoppa, suuri ja täynnä ... ! Siinä ovat ne, jotka ovat kieltäneet vanhurskauden, ja rangaistuksen enkelit rankaisevat heitä ja siellä he sytyttävät heidän ylleen heidän kidutuksensa tulen. Ja taas, katso, naisia! Heidät ripustetaan niskastaan ja hiuksistaan, heitä heitetään tuohon kuoppaan. Nämä ovat niitä, jotka palmikoivat hiuksiaan, ei tehdäkseen niitä kauniiksi, vaan kääntyäkseen haureuteen, että he saisivat miesten sielut ansaan ja kadotukseen. Ja ne miehet, jotka makasivat heidän kanssaan haureudessa, ripustetaan kupeistaan tuohon tulen paikkaan, ja he sanovat toisilleen: ’Me emme tienneet, että tulisimme ikuiseen rangaistukseen.’

Ja murhaajat ja ne, jotka ovat olleet yhtä mieltä heidän kanssaan, heidät heitetään tuleen, paikkaan täynnä myrkyllisiä petoja, ja heitä kidutetaan ilman lepoa, tuntien tuskansa, ja heidän matojaan on synkkä pilvi. Ja enkeli Ezrael tuo niiden sielut, jotka on tapettu, ja he katselevat niiden kidutusta, jotka tappoivat heidät, ja sanovat toisilleen: ’Vanhurskas ja oikea on Jumalan tuomio. Sillä me kuulimme, mutta emme uskoneet, että me tulisimme tähän ikuisen tuomion paikkaan.’

Ja lähellä tätä liekkiä on kuoppa, suuri ja hyvin syvä, ja siihen virtaa yläpuolelta kaikenlaista kidutusta, saastaa ja kuukautisverta. Ja naisia on nielaistu siihen kaulaansa myöten ja kidutettu suurella tuskalla. Nämä ovat niitä, jotka laittoivat lapsensa syntymään väärällä ajalla, ja ovat turmelleet Jumalan, joka loi heidät, teon. Toisella puolella, heitä vastapäätä on toinen paikka, jossa istuvat heidän lapsensa elävänä ja he huutavat Jumalalle. Ja noista lapsista lähtee välähdyksiä ja ne lävistävät niiden silmät, jotka haureuden tähden ovat aiheuttaneet heidän tuhonsa.

Toisia miehiä ja naisia seisoo heidän yläpuolellaan alastomina, ja heidän lapsensa seisovat heitä vastapäätä ilon paikassa ja huokailevat ja itkevät Jumalalle vanhempiensa tähden sanoen: ’Nämä ovat niitä, jotka ovat halveksineet ja kironneet ja rikkoneet käskyjäsi ja johdattaneet meidät kuolemaan. He ovat kironneet sen enkelin, joka muotoili meidät ja ovat hirttäneet meidät ja ovat pidättäneet meiltä sen valon, jonka sinä olet antanut kaikille luoduillesi.’ Ja se heidän äitiensä maito, joka vuotaa heidän rinnoistaan, hyytyy, ja siitä tulee lihansyöjäpetoja, jotka tulevat ja repivät ja kiduttavat heitä ikuisesti heidän aviomiestensä kanssa, koska he hylkäsivät Jumalan käskyt ja tappoivat lapsensa. Mitä tulee heidän lapsiinsa, heidät johdatetaan enkelille Temlakos. Ja ne, jotka tappoivat heidät, tulevat ikuisesti kidutetuiksi, sillä niin Jumala tahtoo.

Vihan enkeli Ezrael tuo miehiä ja naisia, puolet heidän vartaloistaan palavina, ja heittää heidät pimeyden paikkaan, ihmisten helvettiin, ja vihan henki rankaisee heitä kaikella kidutuksen tavalla, ja mato, joka ei nuku, syö heidän sisälmyksiään. Nämä ovat minun vanhurskaideni vainoojat ja pettäjät.

Ja niiden rinnalla siellä on toisia miehiä ja naisia, pureskellen kieliään, ja heitä kidutetaan kuumalla, punaisella raudalla, ja heidän silmänsä poltetaan. Nämä ovat niitä, jotka puhuvat pahaa ja epäilystä minun vanhurskaudestani. Toiset miehet ja naiset, joiden teot oli tehty petollisuudessa, heidän huulensa tullaan leikkaamaan irti, ja tuli menee sisään heidän suuhunsa ja sisälmyksiinsä. Nämä ovat niitä vääriä todistajia(, joiden valehtelujen kautta marttyyrit kuolivat). Ja heidän rinnallaan, viereisessä paikassa, kiven yllä on tulipylväs, ja se pylväs on miekkoja terävämpi. Ja siellä on miehiä ja naisia, puettuina rätteihin ja saastaisiin vaatteisiin, ja heidät heitetään sinne, kärsimään tuomio, kidutus, joka ei taukoa. Nämä ovat niitä, jotka luottivat rikkauksiinsa ja halveksivat leskiä ja naista, jonka lapsilla ei ollut isää, ... Jumalan edessä.

Ja toiseen, aivan viereiseen paikkaan, täynnä saastaa, heitetään miehiä ja naisia polvilleen. Nämä ovat niitä, jotka lainasivat rahaa ja ottivat korkoa. Ja toiset miehet ja naiset heittäytyivät alas korkealta paikalta ja palasivat jälleen ja juoksivat, ja paholaiset ajoivat heitä takaisin tuonne korkealle huipulle ja he heittäytyvät alas. Ja näin he tekevät jatkuvasti, ja ovat kidutettuja ikuisesti. Nämä olivat niitä, jotka saastuttivat ruumiinsa käyttäytyen kuin naiset, ja ne naiset, jotka olivat heidän kanssaan, olivat niitä, jotka makasivat toistensa kanssa, niin kuin mies naisen kanssa.

Ja heidän rinnallaan on polttouuni ja sen alle enkeli Ezrael valmistaa suuren tulen, ja kaikki kultaiset ja hopeiset patsaat, kaikki patsaat, ihmiskätten teot, ja kaikki kissojen ja leijonien muotokuvat, matelevien ja villipetojen muotokuvat tuhotaan, ja ne miehet ja naiset, jotka ovat valmistaneet ne kuvat, ovat tulisissa kahleissa ja heitä rangaistaan heidän vääryytensä tähden, jota he tekivät patsaiden edessä, ja tämä on heidän tuomionsa ikuisiksi ajoiksi. Ja heidän rinnallaan on toisia miehiä ja naisia, palaen tuomion tulessa, ja heidän kidutuksensa kestää ikuisesti. Nämä ovat niitä, jotka ovat hylänneet Jumalan käskyn ja seuranneet paholaisten käskyjä.

Ja on toinen paikka, hyvin korkea. Siellä on polttouuni ja .. jossa palaa tuli. Se tuli, joka palaa, tulee sen yhdestä päästä. Miehet ja naiset, joiden jalat liukastelevat, menevät vierien alas siihen paikkaan, jossa on pelko. Ja jälleen, sillä aikaa, kun tuo valmistettu tuli virtaa, he kiipeävät ylös ja putoavat taas alas ja jatkavat alas vierimistä. Näin heitä kidutetaan ikuisesti. Nämä ovat niitä, jotka eivät kunnioittaneet isäänsä ja äitiään, ja omasta halustaan vetäytyivät heistä. Siksi heitä rangaistaan ikuisesti. Lisäksi enkeli Ezrael tuo lapsia ja nuoria neitoja, näyttääkseen heille niitä, joita kidutetaan. Heitä rangaistaan tuskilla, nostamalla heitä roikkumaan, ja valtavalla joukolla haavoja, joilla lihansyöjälinnut heitä rasittavat. Nämä ovat niitä, jotka luottavat synteihinsä, eivätkä tottele vanhempiaan, eivätkä seuraa isiensä opetusta, eivätkä kunnioita itseään vanhempia.

Heidän rinnallaan on tyttöjä, puettuna pimeyden vaatetukseen, ja he ovat kipeästi kuritettuja ja heidän lihaansa revitään kappaleiksi. Nämä ovat niitä, jotka eivät säilyttäneet neitsyyttään, ennen kuin heidät annettiin naimisiin, ja näillä kidutuksilla heitä rangaistaan ja he tulevat tuntemaan ne. Ja taas toisia miehiä ja naisia, pureskellen taukoamatta kieliään, ja kidutettuina iankaikkisella tulella. Nämä ovat niitä palvelijoita, jotka eivät totelleet herrojaan, ja tämä siis on heidän ikuinen tuomionsa. Ja aivan tämän kidutuspaikan vieressä on miehiä ja naisia, kuuroja ja sokeita, joiden vaatetus on valkoinen. He tallaavat toisiaan jalkoihinsa ja lankeavat sammumattoman tulen hiilien ylle. Nämä ovat niitä, jotka antavat almuja ja sanovat: ’Me olemme vanhurskaita Jumalan edessä’, vaikka he eivät ole etsineet vanhurskautta.

Jumalan enkeli Ezrael tuo heitä pois tästä tulesta ja vahvistaa tuomion päätöksen. Tämä on siis heidän tuomionsa. Tulinen joki virtaa, ja kaikki ne, jotka on tuomittu, heitetään tuon joen keskelle. Ja Uriel asettaa heitä sinne. Ja siellä on tulisia pyöriä, ja miehiä ja naisia ripustettuina niihin sen pyörimisen voimasta. Ja ne, jotka ovat kuopassa, tulevat palamaan. Nämä ovat velhoja ja velhottaria. Nuo pyörät ovat kaikissa lukemattomissa tulen rangaistuksissa.

Sen jälkeen enkelit tuovat minun valittuni ja vanhurskaani, jotka ovat täydellisiä kaikessa oikeamielisyydessä, ja kantavat heitä käsillään, ja vaatettavat heidät sen elämän vaatetuksella, joka on yläpuolella. He tulevat näkemään heidän tahtonsa niitä kohtaan, jotka vihasivat heitä, kun Hän rankaisee heitä, ja jokaisen kidutus tulee olemaan ikuinen tekojensa mukaan.

Ja kaikki ne, jotka ovat kidutuksessa, sanovat yhdellä äänellä: ’Armahda meitä, sillä nyt me tiedämme Jumalan sen tuomion, jonka hän julisti meille aikaisemmin, ja me emme uskoneet.’ Ja enkeli Tatiorokos (Nag Hammadista löytynyt ’Tuomaan kirja’ manitsee koptin kielellä enkelin nimeltä Tartarouchos, helvetin, tai’manalan’, Tartaruksen vartija) tulee ja rankaisee heitä vielä suuremmalla kidutuksella ja sanoo heille: ’Nyt te kadutte, kun ei ole enää aikaa katumukselle, eikä elämästä ole mitään jäljellä.’ Ja he sanovat: ’Vanhurskas on Jumalan tuomio, sillä me olemme kuulleet ja havainneet, että Hänen tuomionsa on hyvä, sillä meille maksetaan tekojemme mukaan.’

Sitten minä annan minun valituilleni ja vanhurskailleni sen kasteen ja sen pelastuksen, joita he ovat minulta anoneet, Akrosjan pellolla (joissakin kirjoituksissa järvi ’Acherousia’), joka on nimeltään Aneslasleja. Heidät kaunistetaan vanhurskaiden osan kukkasille, ja minä menen ja iloitsen heidän kanssaan. Minä laitan kansat astumaan sisään minun ikuiseen valtakuntaani, ja osoitan heille tuon ikuisen elämän, johon minä olen laittanut heidät asettamaan toivonsa, minä ja minun Isäni, joka on taivaassa.

Minä olen puhunut tämän sinulle, Pietari, ja julistanut sen sinulle. Mene täältä, ja mene länteen kaupunkiin, ja mene siihen viinitarhaan, josta minä kerron sinulle, että synnittömän Pojan kärsimysten kautta turmeluksen teot pyhitettäisiin. Mitä sinuun tulee, sinä olet valittu, sen lupauksen mukaan, jonka minä olen sinulle antanut. Levitä sinä siis minun evankeliumiani läpi kaiken maailman, rauhassa. Todella, ihmiset tulevat iloitsemaan. Minun sanani tulevat olemaan toivon ja elämän alkulähde, ja yhtäkkiä maailma temmataan pois."

Ja minun Herrani Jeesus Kristus, meidän Kuninkaamme, sanoi minulle: "Menkäämme pyhälle vuorelle." Ja Hänen opetuslapsensa menivät Hänen kanssaan, rukoillen. Ja katso, siellä oli kaksi miestä, emmekä me voineet katsoa heidän kasvojaan, sillä niistä lähti valo, loistaen enemmän kuin aurinko, ja myös heidän vaatetuksensa loisti, eikä sitä voi kuvailla, ja mikään ei ole kelvollista heihin verrattavaksi tässä maailmassa. Ja heidän ulkonäkönsä suloisuus oli sellainen, että ei mikään suu kykene kuvailemaan heidän olemuksensa kauneutta, sillä heidän ulkonäkönsä oli hämmästyttävä ja ihmeellinen. Ja se toinen, suuri, sanalla sanoen en voi sitä kuvailla, loisti ulkomuodoltaan yli kristallin. Niin kuin ruusujen kukoistus oli hänen ulkonäkönsä ja ruumiinsa värin olemus ja heidän päänsä oli ihmeellinen. Ja heidän olkapäillään ja otsallaan oli kruunu, narduksesta, punottu kauniilla kukkasilla. Kuin sateenkaari vedessä, niin oli heidän hiuksensa. Ja sellainen oli heidän kasvojensa komeus, kaunistettu kaikenlaisilla koristeilla. Ja kun me näimme heidät yhtäkkiä, me hämmästyimme. Ja minä lähestyin Herraa Jeesusta Kristusta ja sanoin Hänelle: "Oi minun Herrani, keitä nämä ovat?" Ja Hän sanoi minulle: "He ovat Mooses ja Elia." Ja minä sanoin Hänelle: "Entä Aabraham ja Iisak ja Jaakob, ja muut vanhurskaat isät?" Ja Hän näytti meille suuren puutarhan, avoimen, täynnä kauniita puita ja siunattuja hedelmiä ja tuoksuvia aineita. Niiden tuoksu oli miellyttävä, ja se tuli meidänkin luoksemme. Ja minä näin puiden kantavan paljon hedelmää. Ja minun Herrani ja Jumalani Jeesus Kristus sanoi minulle: "Oletko nähnyt isien seuralaiset?

Niin kuin on heidän leponsa, sellainen on myös niiden kunnia ja kirkkaus, joita vainotaan minun vanhurskauteni tähden." Ja minä iloitsin ja uskoin ja ymmärsin sen, mitä on kirjoitettu Herrani Jeesuksen Kristuksen kirjaan. Ja minä sanoin Hänelle: "Oi Herra, haluatko, että teen tähän kolme majaa, yhden sinulle, ja yhden Moosekselle ja yhden Elialle?" Ja Hän sanoi minulle vihaisena: "Saatana sotii sinua vastaan, ja on verhonnut ymmärryksesi, ja tämän maailman hyvät asiat ovat sinua vastaan. Sinun silmiesi täytyy siis avautua ja sinun korviesi tajuta, että on maja, jota ei ole ihmisen käsillä tehty, jonka minun taivaallinen Isäni on tehnyt minua ja valittuja varten." Ja me katselimme sitä ja olimme täynnä iloa.

Ja katso, äkkiä tuli ääni taivaasta, sanoen: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt." Ja sitten tuli suuri ja äärimmäisen valkoinen pilvi päittemme ylle ja kantoi pois Herramme ja Mooseksen ja Elian. Ja minä vapisin ja olin peloissani, ja me katsoimme ylös, ja taivas avautui ja me katselimme ihmisiä lihassa, ja he tulivat ja tervehtivät Herraamme ja Moosesta ja Eliaa, ja menivät toiseen taivaaseen. Ja kirjoituksen sana tuli täytetyksi: Tämä on se sukupolvi, joka etsii Häntä, ja etsii Jaakobin Jumalan kasvoja. Ja taivaassa oli suuri pelko ja levottomuus, ja enkelit painostivat toisiaan, että tuon kirjoituksen sana tulisi täytetyksi, joka sanoo: "Avatkaa portit, te ruhtinaat!"

Sen jälkeen se taivas suljettiin, joka oli ollut avoinna. Ja me rukoilimme ja menimme alas tuolta vuorelta, ylistäen Jumalaa, joka on kirjoittanut vanhurskaiden nimet taivaassa elämän kirjaan. (Etiopialainen teksti jatkuu vielä Pietarin sanoilla ’pojalleen’ Klementille)

Pietarin evankeliumin katkelma

Tämä on löytynyt samasta haudasta, Akhmiministä, Egyptistä, 1884, kuin aikaisempi katkelmakin. Tästä syystä on hyvin todennäköistä, että nämä ovat kuuluneet samaan kirjaan. Akhmiminin teksteihin kuuluvat myös osa Eenokin kirjasta, osa Sefanjan ilmestyksestä ja lukuisia muita raamattumme ulkopuolisia katkelmia, kaikki kreikan kielellä kirjoitettuina. Montague Rhodes James oli kuitenkin julkaissut tämän erillisenä Pietarin evankeliumin nimisenä kirjoituksena kirjaan The Apocryphal New Testament (Oxford: Clarendon Press, 1924). James on sitä mieltä, ettei ole turvallista ajoittaa tätä aikaisemmaksi kuin n.150 AD. Teoksessä käytetään kaikkia kanonisia evankeliumeja, ja se on vanhin olemassaoleva raamatun ulkopuolinen kertomus Kristuksen kärsimyksistä. Tämän tyyliset tekstit moninkertaistivat kaikkien kansojen juutalaisvihaa keskiajalla ja sen jälkeenkin.

..mutta juutalaisista kukaan ei pessyt käsiään, eikä Herodes eikä kukaan hänen tuomareistaan, ja kun he eivät tahtoneet pestä, Pilatus nousi. Ja sitten kuningas Herodes käski, että Herra annettaisiin heidän käsiinsä, sanoen heille: "Kaiken tuon, mitä käskin teidän hänelle tekevän, tehkää!" Siellä seisoi Joosef, Pilatuksen ja Herran ystävä, ja hän, tietäen, että he olivat naulitsemassa Häntä ristiin, tuli Pilatuksen luokse ja pyysi Jeesuksen ruumista haudattavaksi. Ja Pilatus, lähettäen sanan Herodekselle, pyysi hänen ruumistaan. Ja Herodes sanoi: "Veli Pilatus, vaikka kukaan ei olisi pyytänyt häntä, me olisimme haudanneet hänet, koska myös sapatti lähestyy, sillä lakiin on kirjoitettu, ettei auringon tulisi laskea tapetun ylle."

Ja hän johdatti hänet kansan luokse ennen happamattoman leivän, heidän juhlansa, ensimmäistä päivää. Ja he, otettuaan Herran, työnsivät häntä juostessaam ja sanoivat: "Kiskokaamme tuota Jumalan Poikaa, sillä nyt meillä on valta häneen." Ja he laittoivat hänelle purppurakaavun, ja laittoivat hänet istumaan tuomioistuimelle sanoen: "Anna vanhurskas tuomio, sinä Israelin Kuningas!" Ja yksi heistä toi orjantappurakruunun ja asetti sen Herran päähän, ja toiset seisoivat ja sylkivät häntä silmille, ja toiset löivät hänen poskiaan, ja toiset pistelivät häntä sauvalla, ja jotkut heistä ruoskivat häntä sanoen: "Tällä kunnialla kunnioittakaamme Jumalan Poikaa!"

Ja he toivat kaksi pahantekijää, ja ristiinnaulitsivat Herran heidän väliinsä. Mutta hän pysyi vaiti, niin kuin sellainen, joka ei tunne tuskaa. Ja kun he asettivat ristin pystyyn, he kirjoittivat siihen "Tämä on juutalaisten kuningas". Ja he laittoivat hänen vaatteensa hänen eteensä, ja jakoivat ne keskenään, ja heittivät niistä arpaa. Mutta yksi noista pahantekijöistä nuhteli heitä sanoen: "Me olemme näin kärsineet niistä pahoista teoista, joita me olemme tehneet, mutta tämä mies, joka on tullut ihmisten pelastajaksi, missä hän on teitä vahingoittanut?" Ja he olivat vihaisia hänelle, ja käskivät, ettei hänen jalkojaan saa rikkoa, niin että hän kuolisi kidutukseen.

Nyt oli keskipäivä, ja pimeys vallitsi yli kaiken Juudean, ja he olivat murheellisia ja tuskissaan, ettei aurnko laskisi, sillä hän eli vielä, sillä heille on kirjoitettu, ettei aurinko saa laskea sen ylle, joka on tapettu. (ainakin 5Moos.21:23) Ja yksi heistä sanoi: "Antakaa hänelle juotavaksi katkeraa etikkaa", ja he sekoittivat sen ja antoivat hänelle juotavaksi, ja he täyttivät kaikki kirjoitetut asiat, ja täydensivät syntinsä omien päidensä ylle. Ja monet kulkivat lamppujen kanssa, olettaen, että oli yö, ja jotkut kompastuivat. Ja Herra huusi ääneen sanoen: "Jumalani, Jumalani, sinä olet hylännyt minut!" Ja kun hän oli sanonut niin, hänet otettiin ylös. Ja samalla hetkellä Jerusalemin temppelin verho repesi kahtia.

Ja sitten he kiskoivat irti nauloja Herran käsistä ja laittoivat hänet maan päälle, ja koko maa tärisi, ja kaikkiin tuli suuri pelko. Sitten aurinko paistoi, ja havaittiin, että oli yhdeksäs tunti. Ja juutalaiset iloitsivat, ja antoivat hänen ruumiinsa Joosefille haudattavaksi, koska hän oli katsellut kaikkia niitä hyviä asioita, joita Hän teki. Ja hän otti Herran ja pesi hänet ja kääri hänet kankaaseen ja vei hänet omaan hautaansa, paikkaan, jota kutsutaan Joosefin puutarhaksi. Sitten juutalaiset ja vanhimmat ja papit, kun he havaitsivat, kuinka suuren pahuuden he olivat tehneet itselleen, alkoivat valittaa ja sanomaan: "Voi syntejämme! Tuomio ja Jerusalemin loppu on lähellä!"

Mutta minä olin surullinen ystävieni kanssa, ja meidän mielemme olivat haavoitettuja, ja halusimme piiloutua, koska meitä etsittiin kuin pahantekijöitä, ja niin kuin olisimme aikoneet polttaa temppelin. Ja näiden kaikkien tapahtumien rinnalla me paastosimme, ja me istuimme murehtien ja itkien yön ja päivän sapattiin saakka.

Mutta kirjanoppineet ja fariseukset ja vanhimmat kokoontuivat toistensa kanssa, sillä he olivat kuulleet, että kaikki kansa valitti ja löi rintoihinsa sanoen: "Jos nämä todella suuret merkit tapahtuivat hänen kuollessaan, katso, kuinka vanhurskas hän oli!" Ja vanhimmat olivat peloissaan ja tulivat Pilatuksen luokse, vaatien häntä ja sanoen: "Anna meille sotilaita vartioimaan hänen hautaansa kolmeksi päiväksi, etteivät hänen opetuslapsensa tule ja varasta häntä pois, ja kansa luule, että hän on noussut kuolleista, ja tee meille pahaa." Ja Pilatus antoi heille sadanpäämies Petroniuksen sotilaineen vartioimaan hautaa, ja vanhimmat ja kirjanoppineet tulivat heidän kanssaan haudalle, ja kun he olivat vierittäneet suuren kiven pitämään ulkopuolella myös sadanpäämiehen ja sotilaat, sitten kaikki ne, jotka olivat siellä yhdessä, asettivat itsensä tuon haudan ovelle, ja sinetöivät sen seitsemällä sinetillä, ja he pystyttivät teltan sinne ja pitivät vartiota.

Ja aikaisin aamulla, kun sapatti koitti, tuli väkijoukko Jerusalemista ja ympäröivästä maakunnasta katsomaan tuota sinetöityä hautaa.

Sinä yönä, kun Herran päivä oli koittamassa, kun sotilaat pitivät vartiota pareittain joka tunnilla, tuli suuri ääni taivaasta, ja he näkivät taivaiden avautuvan ja kahden miehen laskeutuvan sieltä, loistaen suurella valolla ja lähestyen hautaa. Ja tuo kivi, mikä oli asetettu ovelle, vieri itsestään pois ja meni takaisin sivulle, ja hauta avautui, ja molemmat nuoret miehet menivät sisään. Kun siis nuo sotilaat näkivät tuon, he herättivät sadanpäämiehen ja vanhimmat, sillä myös he olivat siellä vartioimassa, ja kun he vielä kertoivat heille niitä asioita, joita he olivat nähneet, he näkivät jälleen kolmen miehen tulevan ulos haudasta, kahden niistä kannattaen kolmatta. Ja noista kahdesta he näkivät, että heidän päänsä ylsivät taivaaseen, mutta hänen, jota he johdattivat, se meni taivaiden yli. Ja he kuulivat äänen taivaista sanovan: "Oletko saarnannut nukkuville?" Ja vastaus kuultiin: "Kyllä."

Nuo miehet siis neuvottelivat keskenään mennäkseen ja ilmoittaakseen näitä asioita Pilatukselle. Ja kun he vielä ajattelivat siellä, jälleen taivaat avautuivat, ja mies laskeutui ja meni sisään hautaan. Ja ne, jotka olivat sadanpäämiehen kanssa, kun he näkivät sen, kiirehtivät mennäkseen yöllä Pilatuksen luokse, ja jättivät haudan, jota he olivat vartioimassa, ja kertoivat kaiken, mitä olivat nähneet, ja olivat suuressa tuskassa sanoen: "Todella, hän oli Jumalan Poika." Pilatus vastasi ja sanoi: "Minä olen puhdas Jumalan Pojan verestä, mutta näin näytti teille hyvältä." Sitten kaikki he tulivat ja pyysivät häntä ja kehottivat häntä vaatimaan sadanpäämiestä ja sotilaita olemaan kertomatta mitään siitä, mitä he olivat nähneet, sillä he sanoivat: "Meille on suotuisampaa kohdata suurin synti Jumalan edessä, kuin langeta juutalaisten kansan käsiin ja tulla kivitetyksi." Siksi Pilatus vaati sadanpäämiestä ja sotilaita, että eivät sanoisi mitään.

Aikaisin Herran päivänä, Magdalan Maria, Herran opetuslapsi, joka juutalaisten pelosta, sillä he olivat raivoissaan vihasta, ei ollut tehnyt Herran haudalla niitä asioita, joita naisten on tapana tehdä niille, jotka kuolevat ja ovat heidän rakkaitaan, otti mukaansa naisia, ystävättäriään, ja tuli haudalle, johon hänet oli laitettu. Ja he pelkäsivät, että juutalaiset näkisivät heidät ja sanoivat: "Vaikka me emme kyenneet itkemään ja valittamaan häntä tuona päivänä, jona hänet ristiinnaulittiin, tehkäämme nyt niin hänen haudallaan. Mutta kuka vierittää meille pois sen kiven, joka on asetettu haudan ovelle, että astuisimme sisään ja istuisimme hänen vierelleen ja tekisimme, mitä on tehtävä? Sillä se kivi oli suuri, ja me pelkäämme, jos joku näkee meidät. Ja jos me emme voi sitä tehdä, silti tehkäämme ovella nämä asiat, jotka teemme hänen muistokseen, ja itkemme ja valitamme, kunnes tulemme taloihimme."

Ja he menivät ja löysivät haudan avoinna. Ja he lähestyivät ja katsoivat sinne sisään, ja näkivät siellä nuoren miehen istuvan haudan keskellä, kauniskasvoisen ja puettuna hyvin kirkkaaseen vaatetukseen, joka sanoi heille: "Miksi olette tulleet? Ketä etsitte? Häntäkö, joka ristiinnaulittiin? Hän on noussut ja lähtenyt, mutta jos ette usko, katsokaa, ja nähkää tämä paikka, jossa hän makasi, ei hän ole täällä, sillä hän on noussut ja lähtenyt täältä sinne, minne hänet oli lähetetty." Sitten naiset säikähtivät ja pakenivat.

Nyt oli viimeinen päivä happamattoman leivän juhlasta, ja monet tulivat kaupungista ja palasivat omiin koteihinsa, koska juhla oli loppumassa. Mutta me, Herran opetuslapset, itkimme ja olimme murheessa, ja jokainen murheellisena tapahtuneesta lähti omaan taloonsa. Mutta minä, Simon Pietari, ja veljeni Andreas, otimme verkkomme ja menimme merelle, ja siellä kanssamme oli Leevi, Alfeuksen poika, jolle Herra...

Alkuperäinen: Pietarin ilmestys ja evankeliumi Tuomas Leväsen sivuilla.

Apokryfikirjat pääsivu

Apokryfikirjat.com index

---

ABC - kaikki Linnunradan artikkelit aakkosjärjestyksessä