Paavalin ja Theklan Teot - Linnunrata.org

Paavalin ja Theklan teot Tertullianus (160-230 AD) kirjoittaa, että tämän on muotoillut kirjalliseksi aasialainen vanhin joka tunnustaa tehneensä sen Paavalin kunnioituksesta. Myös tämä on Gelasiuksen julistuksessa. Tämän lisäksi kirjan mainitsevat mm. Cyprianus, Eusebius, Epiphanius, Augustinus, Gregorius Nanzianzilainen, Khrisostom ja Severus Sulpitius.Kardinaali Baronius, Locrinus, arkkipiispa Wake ja septuagintaa nykyaikaistanut Grabe olivat kaikki sitä mieltä, että kirjoitus on apostolien ajalta eikä siinä ole mitään harhaoppista, vaan kyseessä on erinomainen historiallinen teos. Tämän tekstin kreikankielinen käsikirjoitus on Bodleian kirjastossa Oxfordissa, englanniksi tämän on kääntänyt todennäköisesti Jeremiah Jones (1693-1724), ja tämä on siitä suomennettu 24.7.2001. Eräs toinen, vähän pitempi englanninkielinen käännös kertoi, että kreikankielisessä tekstissä jokainen lause alkoi sanalla ja, joka oli jätetty luettavuuden vuoksi pois. Tämä kirja oli eräiden tietojen mukaan käännetty lähes kaikille euroopan kielille jo ennen suomalaisen raamatunkäännöksen valmistumista 1642.
Luku 1.

Kun Paavali meni Ikoniumiin Antiokiasta lähtönsä jälkeen, hänen seuralaisikseen tulivat Demas ja Hermogenes, jotka olivat silloin täynnä tekopyhyyttä.
Mutta Paavali katsoi ainoastaan Jumalan hyvyyttä, eikä vahingoittanut heitä vaan rakasti heitä suuresti.
Sen mukaan hän yritti hyväksyttää heille kaikki Kristuksen puheet ja opetukset, ja Jumalan rakastaman pojan evankeliumin suunnitelman, opastaen heitä Kristuksen tuntemuksessa, niin kuin hänelle oli paljastettu.
Ja eräs mies, nimeltään Onesiphorus, kuullessaan Paavalin olevan tulossa Ikoniumiin, meni nopeasti vaimonsa Lektran ja poikiensa Simmian ja Zenon kanssa tapaamaan häntä ja kutsumaan hänet heidän taloonsa.
Sillä Tiitus oli kuvaillut heille Paavalia, sillä he eivät vielä tunteneet häntä ihmisenä vaan tiesivät ainoastaan hänen ulkonäkönsä.
He menivät kuninkaan valtatietä Lystraan ja seisoivat siellä odottaen häntä, vertaillen kaikkia ohikulkijoita siihen kuvaukseen, jonka Tiitus oli heille antanut.
Jonkin ajan kuluttua he näkivät miehen tulevan, pienikokoisen, jonka kulmakarvat olivat kasvaneet yhteen, päältä kalju, länkisäärinen, vankkarakenteinen, onttosilmäinen suurella koukkunenällä. Hän oli täynnä iloa, sillä joskus hän muistutti ihmistä, joskus hänellä oli enkelin kasvot. Ja Paavali näki Onesiphoruksen ja oli iloinen.
Ja Onesiphorus sanoi: Tervehdys, siunatun Jumalan palvelija. Paavali vastasi: Jumalan armo olkoon kanssasi ja perheesi kanssa.
Mutta Demas ja Hermogenes tulivat kateellisiksi, ja suuren uskon näkyessä Demas sanoi: Emmekö myös me ole siunatun Jumalan palvelijoita? Miksi et tervehdi meitä?
Onesiphorus vastasi: Koska en ole havainnut teissä vanhurskauden hedelmiä. Kuitenki, jos olette tuota lajia, myös te olette tervetulleita talooni.
Sitten Paavali meni Onesiphoruksen taloon, ja tuosta syystä perheen keskuudessa oli suuri ilo, ja he työllistivät itsensä rukouksessa, leivän murtamisessa ja kuunnellen Paavalin saarnaavan Jumalan sanaa liittyen siveyteen ja ylösnousemukseen seuraavalla tavalla:
Siunattuja ovat puhdassydämiset, sillä he tulevat näkemään Jumalan.
Siunattuja ne, jotka pitävät lihansa saastuttamattomana, sillä he tulevat olemaan Jumalan temppeli.
Siunattuja ovat kärsivälliset, sillä Jumala paljastaa itsensä heille.
Siunattuja ovat ne, jotka hylkäävät maalliset nautintonsa, sillä heidät Jumala hyväksyy.
Siunattuja ovat ne, joilla on vaimot, niin kuin heillä ei niitä olisi, sillä heistä tehdään Jumalan enkeleitä.
Siunattuja ovat ne, jotka kompastuvat Jumalan sanaan, sillä heitä lohdutetaan.
Siunattuja ovat ne, jotka pitävät kasteensa puhtaana, sillä he löytävät rauhan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kanssa.
Siunattuja ovat ne, jotka seuraavat Jeesuksen Kristuksen opetusta, sillä heitä kutsutaan Korkeimman pojiksi.
Siunattuja ovat ne, jotka tarkkailevat Jeesuksen Kristuksen ohjeita, sillä he tulevat olemaan ikuisessa valossa.
Siunattuja ovat ne, jotka rakkaudesta Kristukseen hylkäävät maailman kunniat, sillä he tulevat tuomitsemaan enkeleitä, ja ovat Kristuksen oikealla puolella eivätkä kärsi viimeisen tuomion katkeruutta.
Siunattuja ovat neitsyiden ruumiit ja sielut, sillä Jumala hyväksyy heidät, eivätkä he menetä neitsyytensä palkintoa, sillä heidän Isänsä sana toteutuu tehokkana heidän pelastuksessaan hänen Poikansa päivänä, ja he nauttivat levosta ikuisesti.
Luku 2.

Kun Paavali saarnasi tätä saarnaa seurakunnassa, joka oli Onesiphoruksen talossa, eräs neitsyt, nimeltään Thekla, istui eräällä ikkunalla talossaan. Hänen äitinsä nimi oli Theoklia ja hänet oli kihlattu miehelle nimeltä Thamyris.
Sieltä, sen talon ikkunan avulla, jossa Paavali oli, hän sekä yöllä että päivällä kuuli Paavalin saarnoja liittyen Jumalaan, liittyen lähimmäisenrakkauteen, liittyen uskoon Kristuksessa ja liittyen rukoukseen.
Eikä hän lähtenyt ikkunalta ennen kuin hänet oli äärimmäisellä ilolla alistettu uskon oppeihin.
Jonkin ajan kuluttua, kun hän näki monien naisten ja neitsyiden menevän Paavalin luokse, hän innolla halusi, että hän osoittautuisi arvolliseksi hänen läsnäoloonsa ja kuulemaan Kristuksen sanaa, sillä hän ei vielä ollut nähnyt Paavalia, vaan ainoastaan kuullut hänen saarnojaan.
Mutta kun hän ei halunnut lähteä ikkunalta, hänen äitinsä lähetti sanan Thamyrikselle, joka tuli suurimmalla ilolla, kun hän nyt toivoi menevänsä hänen kanssaan naimisiin. Sen mukaan hän sanoi Theoklialle: Missä on minun Theklani?
Theoklia vastasi: Thamyris, minulla on jotain hyvin outoa kerrottavaa sinulle. Thekla, kolmeen päivään hän ei ole liikkunut ikkunalta edes syömään tai juomaan, vaan hän on niin keskittynyt kuuntelemaan taiteellisia ja eksyttäviä esitelmiä eräältä ulkomaalaiselta, että olen täysin hämmästynyt, Thamyris, että hänen tyylisensä nuori nainen alistaa itsensä sellaiseen.
Sillä tuo mies on muuttanut koko Ikoniumin kaupungin ja jopa sinun Theklasi muiden mukana. Kaikki naiset ja nuoret miehet menevät laumoittain ottamaan vastaan hänen opetustaan, joka kaiken muun rinnalla kertoo heille ettei ole kuin ainoastaan yksi Jumala, jota ainoastaan on palvottava, ja että meidän tulisi elää siveydessä.
Tästä kaikesta huolimatta tyttäreni Thekla, kuin hämähäkinverkko kiinnittyneenä ikkunaan, on Paavalin esitelmien vankina, ja keskittyy heihin tuhlaavalla innolla ja valtavalla ilolla ja näin hänen sanojensa mukaan nuori nainen on vietelty. Mene nyt, ja puhu hänelle, sillä hänet on kihlattu sinulle.
Sen mukaan Thamyris meni ja tervehti häntä lämmöllä yllättämättä häntä ja sanoi: Thekla, puolisoni, miksi istut tässä masentavassa asennossa? Mitä outoja vaikutteita olet saanut? Käänny Thamyriksen puoleen ja häpeä!
Myös hänen äitinsä puhui hänelle samalla tavalla ja sanoi: Lapsi, miksi istut niin masentuneena, kuin joku hämmentynyt, etkä vastaa?
Sitten he itkivät äärimmäisesti. Thamyris sitä, että hän oli menettänyt tulevan puolisonsa, Theoklia sitä, että hän oli menettänyt tyttärensä, ja palvelijattaret sitä, että he olivat menettäneet emäntänsä ja perheessä oli yleinen valitus.
Mutta kaikki nämä asiat eivät tehneet vaikutusta Theklaan taivuttaakseen häntä kääntymään ja huomioimaan heitä, sillä hän jatkoi Paavalin puheiden mietiskelyä.
Sitten Thamyris juoksi kadulle katsoakseen, keitä ne olivat, jotka menivät Paavalin luokse ja tulivat ulos, ja hän näki kaksi miestä hyvin lämpimässä väittelyssä, ja sanoi heille:
Herrat, mitä tekemistä teillä on täällä? Ja kuka on tuo mies sisällä, joka kuuluu teihin, joka eksyttää ihmisten mielet, sekä nuorten miesten että neitsyiden, taivutellen heitä, ettei heidän tulisi mennä naimisiin vaan jatkaa niin kuin he ovat?
Lupaan teille huomattavan summan jos annatte minulle rehellisen mielipiteen hänestä, sillä minä olen tämän kaupungin johtava henkilö.
Demas ja Hermogenes vastasivat: Emme voi tarkasti kertoa, kuka hän on, mutta me tiedämme, että hän riistää nuoret miehet aiotuista vaimoistaan ja neitsyet aiotuista aviomiehistään opettamalla. Tulevaisuudessa ei tule ylösnousemusta, ellet jatka siveydessä ja ole saastuttamatta lihaasi.
Luku 3.

Sitten Thamyris sanoi: Tulkaa kanssani talooni ja virkistäytykää! Niin he menivät todella upeaan rakennukseen, jossa oli runsaasti viiniä ja todella rikkaat varastot.
Heidät vietiin rikkaasti levitetylle pöydälle ja Thamyris laittoi heidät juomaan runsaasti sen rakkauden tähden, joka hänellä oli Theklaa kohtaan, ja halu naida hänet.
Sitten Thamyris sanoi: Haluan, että selittäisitte minulle, mitä tämän Paavalin opetukset ovat, että ymmärtäisin niitä, sillä olen huolissani Theklasta nähdessäni, että hän niin iloitsee muukalaisen puheista, että olen vaarassa menettää aiotun vaimoni.
Sitten Demas ja Hermogenes vastasivat yhdessä ja sanoivat: Vietäköön hänet hallitusmies Castelliuksen eteen, niin kuin jokainen, joka yrittää taivuttaa kansaa uuteen kristittyjen uskoon, ja hänet keisarin määräyksen mukaan tapetaan, joka tarkoittaa, että saat vaimosi.
Samaan aikaan me opetamme hänelle, että ylösnousemus, josta hän puhuu, on jo tullut, ja sisältyy lasten hankkimiseen, ja että me sitten nousemme uudelleen kun tulemme tuntemaan Jumalan.
Saaden tämän puheen heiltä Thamyris tuli täyteen katkeruutta,
ja nousten aamulla aikaisin hän meni Onesiphoruksen taloon, virkamiesten ja vankilan hoitajan kanssa, ja suuri joukko kansaa keppien kanssa, ja sanoi Paavalille:
Olet sekoittanut koko Ikoniumin kaupungin, ja muiden mukana Theklan, joka on kihlattu minulle, niin että nyt hän ei halua naida minua. Siksi sinun on lähdettävä kanssamme hallitusmies Castelliuksen luokse.
Ja koko väkijoukko huusi: Muualle se huijari, sillä hän on kierouttanut vaimojemme mielet ja kaikki kansa kiinnittää huomionsa häneen!
Luku 4.

Sitten Thamyris seisoi hallitusmiehen tuomioistuimen edessä ja puhui kovalla äänellä seuraavalla tavalla:
Oi hallitusmies, en tiedä mistä tämä mies tulee, mutta hän on se, joka opettaa, että avioliitto on laitonta. Käske sinä siis häntä julistamaan edessäsi, mistä syystä hän julkaisee sellaisia opetuksia.
Kun hän sanoi näin, Demas ja Hermogenes kuiskasivat Thamyrikselle ja sanoivat: Sano, että hän on kristitty, ja hänet tapetaan.
Mutta hallitusmies oli harkitsevampi ja kutsuen Paavalia hän sanoi: Kuka olet? Mitä sinä opetat? Sinulle asetetaan raskaita syytteitä.
Sillon Paavali puhui kovalla äänellä sanoen: Kun minut on nyt kutsuttu opetusteni tähden, oi hallitusmies, haluan sinun huomiosi.
Tuo jumala, joka on koston Jumala, ja joka ei vaadi mitään muuta kuin luotujensa pelastuksen, on lähettänyt minut saattamaan heitä takaisin oikealle tielle pahuudesta ja turmeluksista ja syntisistä mielihaluista ja kuolemasta ja taivuttamaan heitä olemaan tekemättä enää syntiä.
Tämän tähden Jumala lähetti poikansa Jeesuksen Kristuksen, josta minä saarnaan, ja johon opastan ihmisiä asettamaan toivonsa kuin ainoaan henkilöön, jolla oli sellainen sääli eksytettyä maailmaa kohtaan ettei sitä tuomittaisi, oi hallitusmies, vaan olisi usko, Jumalan pelko, uskonnon tuntemus ja totuuden rakastaminen.
Jos siis minä ainoastaan opetan niitä asioita, jotka olen saanut Jumalalta ilmestyksen kautta, missä on rikokseni?
Kun hallitusmies kuuli tämän, hän määräsi Paavalin sidottavaksi ja laitettavaksi vankilaan, kunnes hänellä olisi aikaa kuunnella häntä enemmän.
Mutta yöllä Thekla otti pois korvarenkaansa ja antoi ne vankilan vartijalle, joka sitten avasi hänelle ovet ja päästi hänet sisään,
ja kun hän antoi lahjaksi hopeisen peilin vankilan hoitajalle, hän sai mennä huoneeseen, jossa Paavali oli, sitten hän istui hänen jalkoihinsa ja kuuli häneltä Jumalan suurista asioista.
Ja kun hän taivutteli Paavalia olemaan pelkäämättä kärsimistä, vaan taivaallisella avulla varustaisi itsensä rohkeudella, hänen uskonsa lisääntyi niin paljon, että hän suuteli hänen kahleitaan.
Luku 5.

Jonkin ajan kuluttua Theklaa kaivattiin ja hänen perheensä ja Thamyris etsivät häntä kaikilla kaduilla, ajatellen, että hän oli eksynyt, mutta yksi ovenvartijan palvelijoista kertoi heille, että hän oli mennyt yöllä ulos.
Sitten he kyselivät ovenvartijalta, ja hän kertoi heille, että hän oli mennyt vankilaan muukalaisen luokse.
Siksi he menivät siihen suuntaan ja löysivät hänet sieltä, ja kun he tulivat ulos, he kokosivat kansaa yhteen ja menivät kertomaan hallitusmiehelle kaiken, mitä oli tapahtunut.
Sitten hän määräsi Paavalin tuotavaksi tuomioistuimensa eteen.
Sillä aikaa Thekla makasi kieriskellen maassa vankilassa, siinä samassa paikassa, jossa Paavali oli istunut opettamassa häntä. Sitten hallitusmies määräsi myös hänet tuotavaksi tuomioistuimensa eteen. Hän otti kutsut vastaan ilolla ja meni.
Kun Paavalia vietiin sinne, väkijoukko huusi suuremmalla raivolla: Hän on velho, siksi hän kuolkoon!
Kuitenkaan hallitusmiestä ei miellyttänyt Paavalin esitelmät Kristuksen pyhistä teoista, ja kutsuttuaan kokouksen yhteen hän kutsui Theklaa ja sanoi hänelle: Miksi et ikonialaisten lain mukaan mene naimisiin Thamyriksen kanssa?
Hän seisoi hiljaa silmät kiinnitettynä Paavaliin, ja havaittuaan, ettei hän vastaa, hänen äitinsä Theoklia huusi: Poltettakoon uskoton luotu! Poltettakoon hänet teatterin keskellä Thamyriksesta kieltäytymisen tähden, niin kaikki naiset oppisivat hänestä välttämään sellaisia oppeja.
Sitten hallitusmies oli äärimmäisen huolissaan ja määräsi Paavalin ruoskittavaksi ulos kaupungista ja Theklan poltettavaksi.
Niin hallitusmies nousi ja meni heti amfiteatterille, ja kaikki kansa meni nähdäkseen sen synkän näyn.
Mutta Thekla, aivan kuin lammas erämaassa katselee joka suuntaan nähdäkseen paimenensa, etsi katseellaan Paavalia,
ja kun hän katseli väkijoukkoa, hän näki Herran Jeesuksen Paavalin kaltaisena, ja sanoi itselleen: Paavali on tullut katsomaan minua ahdingon tilassani. Ja hän kiinnitti silmänsä häneen, mutta heti hän nousi ylös taivaaseen, kun hän katsoi häntä.
Sitten nuoret miehet ja naiset toivat puuta ja olkia Theklan polttamista varten, joka tuotiin alastomana paalulle, ja kyyneleet pääsivät hallitusmieheltä, joka oli yllättynyt hänen kauneutensa näkemisen suuruudesta.
Ja kun he olivat laittaneet puut järjestykseen, kansa käski häntä menemään sen päälle, ja hän teki niin tehtyään ensin ristin merkin.
Sitten kansa laittoi kasan palamaan. Vaikka liekki oli äärimmäisen laaja, ei se koskettanut häntä, sillä Jumala sääli häntä ja teki suuren purkauksen alta maasta, ja pilven ylhäältä kaatamaan alas suuria määriä sadetta ja hallaa,
niin että maan repeämisen tähden hyvin monet olivat suuressa vaarassa ja jotkut kuolivat, mutta tuli sammui ja Thekla säästyi.
Luku 6.

Samaan aikaan Paavali yhdessä Onesiphoruksen, hänen vaimonsa ja lastensa kanssa paastosi eräässä luolassa, joka oli tiellä Ikoniumista Daphneen.
Ja kun he olivat paastonneet useita päiviä lapset sanoivat Paavalille: Isä, meillä on nälkä, eikä ole mitään, millä ostaa leipää, sillä Onesiphorus oli jättänyt kaiken omaisuutensa seuratakseen Paavalia perheensä kanssa.
Sitten Paavali ottaen takkinsa sanoi pojalle: Mene, lapsi, ja osta leipää, ja tuo se takaisin.
Mutta kun poika oli ostamassa leipää, hän näki naapurinsa Theklan ja oli yllättynyt ja sanoi hänelle: Thekla, minne olet menossa?
Hän vastasi: Etsin Paavalia, kun minut on johdatettu liekeistä.
Sitten poika sanoi: Minä vien sinut hänen luokseen, sillä hän on suuresti huolissaan sinun puolestasi, ja on ollut rukouksessa ja paastossa nämä kuusi päivää.
Kun Thekla tuli luolalle, hän löysi Paavalin polvillaan rukoilemassa ja sanomassa: Oi Herra Jeesus Kristus, suo ettei tuli koskettaisi Theklaa, vaan ole hänen auttajansa, sillä hän on palvelijasi.
Thekla seisoen hänen takanaan huusi seuraavilla sanoilla: Oi ylimmäinen Herra, taivaan ja maan luoja, rakkaan ja pyhän poikasi Isä, minä ylistän sinua, että olet varjellut minut tulelta nähdäkseni Paavalin uudelleen.
Sitten Paavali nousi, ja kun hän näki hänet, hän sanoi: Oi Jumala, joka tutkit sydämen, Herrani Jeesuksen Kristuksen Isä, minä ylistän sinua, että olet vastannut rukoukseeni.
Ja heidän keskuudessaan luolassa vallitsi syvä kiintymys toisiaan kohtaan. Paavali, Onesiphorus ja kaikki, jotka olivat heidän kanssaan, täyttyivät ilolla.
Heillä oli viisi leipää, muutamia yrttejä ja vettä ja he lhduttivat toisiaan Kristuksen pyhien tekojen muistelemisilla.
Sitten Thekla sanoi Paavalille: Jos sinulle sopii, minä seuraan sinua, minne ikinä menetkin.
Hän vastasi hänelle: Ihmisiä annetaan nyt paljon haureuteen, ja sinusta minä pelkään, että tapaat suuremman kiusauksen kuin aikaisempi etkä kestäisi sitä vaan tulisit voitetuksi.
Thekla vastasi: Suo minulle ainoastaan Kristuksen sinetti, ja mikään kiusaus ei vaikuta minuun.
Paavali vastasi: Thekla, odota kärsivällisesti, ja saat Kristuksen lahjan.
Luku 7.

Sitten Paavali lähetti takaisin Onesiphoruksen ja hänen perheensä heidän omaan kotiinsa, ja ottaen Theklan mukaansa hän meni Antiokiaan.
Ja niin pian kuin he tulivat kaupunkiin, eräs syyrialainen nimeltään Alexander, kaupungin viranomainen, joka oli tehnyt monia huomattavia palveluksia kaupungille hallintoaikanaan, näki Theklan ja rakastui häneen, ja monilla kallisarvoisilla lahjoilla varustettuna hän kysyi Paavalilta mielipidettä naimisiinmenosta.
Mutta Paavali kertoi hänelle: En tunne naista, josta puhut, eikä hän kuulu minulle.
Mutta hän, Antiokian vaikutusvaltaisena henkilönä, tarttui häneen kadulla ja suuteli häntä, jota Thekla ei voinut sietää, vaan etsien Paavalia hän huusi hätäisellä, kovalla äänellä: Älä pakota minua, joka olen muukalainen, älä pakota minua, joka olen Jumalan palvelija. Minä olen yksi Ikoniumin tärkeistä henkilöistä, ja jouduin jättämään tuon kaupungin, kun en halunnut mennä naimisiin Thamyriksen kanssa.
Sitten hän otti kiinni Alexanderista, repi hänen takkinsa ja otti kruunun pois hänen päästään ja teki hänet naurettavaksi kaiken kansan edessä.
Mutta Alexander, osittain koska hän rakasti häntä ja osittain häpeissään tapahtuneesta, johdatti hänet hallitusmiehelle, ja tunnustettuaan mitä hän oli tehnyt, hän tuomitsi hänet heitettäväksi petojen keskuuteen.
Luku 8.

Kun kansa näki tämän, he sanoivat: Tämän kaupungin tuomiot ovat väärät. Mutta Thekla halusi vain hallitusmiehen suosiota, ettei hänen siveyttään vastaan hyökättäisi, vaan varjeltaisiin, kunnes hänet heitettäisiin pedoille.
Sitten hallitusmies tiedusteli, kuka majoittaisi hänet, ja eräs hyvin rikas leski nimeltään Trifina, jonka tytär oli äskettäin kuollut, pyysi, että hän saisi huolehtia hänestä, ja hän alkoi kohdella häntä talossaan kuin omaa tytärtään.
Jonkin ajan kuluttua päivä tuli, jolloin pedot tuotiin nähtäväksi, ja Thekla tuotiin amfiteatterille suuren katsojajoukon läsnäoloon, ja hänet laitettiin häkkiin, jossa oli äärimmäisen raivokas naarasleijona.
Trifina ilman minkäänlaista yllätystä seurasi Theklaa, ja naarasleijona nuoli Theklan jalkoja. Otsikko, joka ilmoitti hänen rikoksensa, oli pyhäinhäväistys. Sitten Trifina huusi: Oi Jumala, tämän kaupungin tuomiot ovat väärät!
Ja kun pedot oli nähty, Trifina otti Theklan mukaansa kotiinsa ja he menivät vuoteeseen. Ja katso, Trifinan tytär, joka oli kuollut, ilmestyi äidilleen ja sanoi: Äiti, pidä nuorta naista Theklaa kuin omaa tytärtäsi minun paikallani, ja pyydä häntä rukoilemaan puolestani, että minut siirrettäisiin onnellisuuden tilaan.
Josta Trifina surullisena sanoi: Tyttäreni Falconilla on ilmestynyt minulle, ja käskenyt minun ottaa sinut vastaan hänen paikalleen, jonka tähden haluan, Thekla, että rukoilisit tyttäreni puolesta, että hänet siirrettäisiin onnellisuuden tilaan ja ikuiseen elämään.
Kun Thekla kuuli tämän, hän heti rukoili Herraa ja sanoi: Oi Herra, taivaan ja maan Jumala, Jeesus Kristus, Korkeimman poika, suo että hänen tyttärensä Falconilla eläisi ikuisesti. Kuullessaan tämän Trifina valitti uudelleen ja sanoi: Voi vääriä tuomioita! Oi järjetöntä pahuutta, että tällainen luotu heitetään taas pedoille!
Ja päivän koittaessa seuraavana aamuna Alexander tuli Trifinan talolle ja sanoi: Hallitusmies ja kansa odottaa, tuo esiin rikollinen.
Mutta Trifina juoksi sisään niin raivoissaan, että hän säikähti ja juoksi pois. Trifina oli yksi kuninkaallisista, ja näin hän ilmaisi suruaan ja sanoi: Voi! Minulla on murhe talossani kahdesta syystä eikä ole ketään lohduttamassa, ei tyttäreni menetyksestä eikä siitä, etten voi pelastaa Theklaa. Mutta nyt, oi Herra Jumala, ole sinä palvelijasi Theklan auttaja.
Kun hän näin otti osaa, hallitusmies lähetti yhden omista palvelijoistaan tuomaan Theklan. Trifina otti häntä kädestä ja kulkien hänen kanssaan hän sanoi: Menin Falconillan kanssa hänen hautaansa ja nyt minun on mentävä Theklan kanssa petojen luokse.
Kun Thekla kuuli tämän, hän rukoili itkien ja sanoi: Oi Herra Jumala, johon olen asettanut luottamukseni ja turvani, palkitse Trifina hänen säälistään minua kohtaan ja siveyteni varjelemisesta.
Amfiteatterilla oli suuri meteli, pedot karjuivat ja kansa huusi: Tuokaa rikollinen!
Mutta Trifina huusi ja sanoi: Kärsiköön koko kaupunki sellaisista rikoksista! Ja määrää kaikille meille, oi hallitusmies, sama rangaistus! Oi väärää tuomiota! Oi julmaa näkyä!
Toiset sanoivat: Tuhoutukoon koko kaupunki tämän kurjan teon tähden! Tapa meidät kaikki, oi hallitusmies! Oi julmaa näkyä, oi väärää tuomiota!
Luku 9.

Sitten Thekla otettiin Trifinan kädestä, riisuttiin alastomaksi, ja ympäröivä vaate puettiin hänen ylleen, ja hänet heitettiin petojen kanssa taistelulle osoitettuun paikkaan. Sitten leijonat ja karhut päästettiin irti.
Mutta naarasleijona, joka oli kaikista raivokkain, juoksi Theklan luokse ja laskeutui hänen jalkoihinsa. Tuosta naisten suuri joukko huusi ääneen.
Sitten naaraskarhu juoksi raivokkaasti häntä kohti, mutta naarasleijona törmäsi karhuun ja repi sen kappaleiksi.
Jälleen, urosleijona, joka oli totutettu syömään ihmisiä ja joka kuului Alexanderille, juoksi häntä kohti, mutta naarasleijona vastusti urosleijonaa ja he tappoivat toisensa.
Sitten naisilla oli suurempi huoli, koska naarasleijona, joka auttoi Theklaa, oli kuollut.
Myöhemmin tuotiin monia muita villipetoja, mutta Thekla seisoi kädet ojennettuna kohti taivasta ja rukoili. Kun hän lopetti rukoilun, hän kääntyi ympäri ja näki vesikuopan ja sanoi: Nyt on minulle sopiva hetki tulla kastetuksi.
Sen mukaan hän heittäytyi veteen ja sanoi: Sinun nimessäsi, oi Herrani Jeesus Kristus, minä olen tänä päivänä kastettu. Nähdessään tämän naiset ja kansa huusivat ja sanoivat: Älä heittäydy veteen! ja hallitusmies itse huusi ajatellen, että hylkeet söisivät todennäköisesti sellaista kauneutta.
Huolimatta kaikesta tästä Thekla heittäytyi veteen Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
Mutta kun hylkeet näkivät salamat ja tulen, ne kuolivat ja kelluivat kuolleina veden pinnalla, ja tulinen pilvi ympäröi Theklaa niin että pedot eivät voineet lähestyä häntä ja kansa ei voinut nähdä hänen alastomuuttaan.
Vielä he käännyttivät muita villipetoja hänen ylleen, jota naiset valittivat hyvin suuresti. Jotkut heistä heittivät ympärilleen nardusta, toiset kanelia, toiset amomusta, toiset voiteita, niin että voiteen määrä oli suuri verrattuna kansan määrään, ja kaiken tämän ylle pedot laskeutuivat, kuin olisivat olleet unessa, eivätkä koskettaneet Theklaa.
Siihen Alexander sanoi hallitusmiehelle: Minulla on muutamia hyvin kamalia härkiä, sitokaamme hänet niihin. Johon hallitusmies huolissaan vastasi: Tee, mitä luulet sopivaksi.
Sitten he laittoivat köyden Theklan vyötärön ympärille ja sitoivat myös hänen jalkansa, ja sillä sitoivat hänet härkiin, joiden arimpiin osiin he laittoivat kuumaa rautaa, että he enemmän kidutettuina vetäisivät Theklaa raivokkaammin, kunnes ne ovat tappaneet hänet.
Härät sen mukaan repivät, pitäen hirveintä meteliä, mutta liekki Theklan ympärillä poltti pois köydet, jotka oli kiinnitetty härkiin, ja hän seisoi keskellä areenaa turvallisella mielellä, niin kuin häntä ei olisi sidottu.
Mutta sillä aikaa Trifina, joka istui yhdellä penkeistä, pyörtyi ja kuoli, ja silloin koko kaupunki oli suuresti huolissaan.
Ja Alexander itse oli peloissaan ja vaati hallitusmiestä sanoen: Vaadin sinua, sääli minua ja kaupunkia ja vapauta tämä nainen, joka on taistellut petojen kanssa, sillä minä pelkään että sekä sinä että minä ja koko kaupunki tuhoutuu.
Sillä jos keisari saisi mitään tietoa nyt tapahtuneesta, hän varmasti tuhoaisi kaupungin Trifinan tähden, kuninkaallinen henkilö ja hänen sukulaisensa on kuolleena penkillään!
Sitten hallitusmies kutsui Theklaa petojen keskeltä luokseen ja sanoi hänelle: Kuka olet? Ja mikä sinulla on, ettei yksikään pedoista koske sinuun?
Thekla vastasi hänelle: Minä olen elävän Jumalan palvelija, ja mitä tulee tilaani, uskon Jeesukseen Kristukseen, hänen poikaansa, johon Jumala on mielistynyt. Tästä syystä yksikään pedoista ei voinut koskettaa minua.
Hän yksin on tie ikuiseen pelastukseen ja ikuisen elämän perustus. Hän on turvapaikka ahdistetuille, tuki murheellisille, toivo ja puolustus niille, joilla ei ole toivoa, ja sanalla kaikki ne, jotka eivät usko häneen eivät elä vaan kärsivät ikuisen kuoleman.
Kun hallitusmies kuuli nämä asiat, hän määräsi hänen vaatteensa tuotavaksi ja sanoi hänelle: Pue vaatteesi yllesi.
Thekla vastasi: Jumala, joka vaatetti minut, kun olin alastomana ptojen keskellä, tuomion päivänä vaatettakoon sielusi pelastuksen kaavulla! Sitten hän otti vaattensa ja puki ne ylleen, sitten hallitusmies välittömästi julkaisi määräyksen näillä sanoilla: Minä vapautan sinut, Thekla, Jumalan palvelija.
Sitten naiset huusivat yhdessä kovalla äänellä ja yhdellä nuotilla ylistivät Jumalaa ja sanoivat: On ainoastaan yksi Jumala, joka on Theklan Jumala, yksi Jumala, joka on vapauttanut Theklan!
Heidän äänensä oli niin kova, että koko kaupunki näytti vapisevan, ja Trifina itse kuuli hyvät uutiset ja nousi uudelleen, ja juoksi väkijoukon kanssa tapaamaan Theklaa ja halaamaan häntä sanoen: Nyt minä uskon kuolleiden ylösnousemukseen, nyt olen vakuuttunut siitä, että tyttäreni elää! Tule kotiin kanssani, tyttäreni Thekla, ja minä annan kaiken, mitä minulla on, sinulle!
Niin Thekla meni Trifinan kanssa ja viihtyi siellä muutaman päivän opettaen hänelle Herran sanaa, jonka kautta monet nuoret naiset kääntyivät. Niin oli suuri ilo Trifinan perheessä.
Mutta thekla kaipasi Paavalin näkemistä ja tiedusteli kaikkialta löytääkseen hänet, ja jonkin ajan kuluttua, kun hänelle kerrottiin, että hän oli Lycian Myrassa, hän otti mukaansa monia nuoria miehiä ja naisia. Hän pukeutui miehen tavalla ja meni hänen luokseen Lycian Myraan. Sieltä hän löysi Paavalin saarnaamasta Jumalan sanaa ja hän seisoi hänen vierellään väkijoukossa.
Luku 10.

Ei ollut pieni yllätys Paavalille, kun hän näki hänet ja ihmiset hänen kanssaan, sillä hän kuvitteli, että jokin lihallinen koetus oli tulossa heidän ylleen.
Kun Thekla havaitsi tämän, hän sanoi hänelle: Minut on kastettu, oi Paavali, sillä hän, joka auttaa sinua saarnaamisessa, on auttanut minua kastetuksi tulemisessa.
Sitten Paavali otti hänet ja johdatti hänet Hermeksen taloon, ja Thekla kertoi Paavalille kaiken, mitä hänelle oli tapahtunut Antiokiassa, niin että Paavali oli suuresti hämmästyksissään, ja kaikki, jotka kuulivat, vahvistuivat uskossa ja rukoilivat Theklan onnellisuuden puolesta.
Sitten Thekla nousi ja sanoi Paavalille: Olen menossa Ikoniumiin. Paavali vastasi hänelle: Mene, ja opeta Herran sanaa.
Mutta Trifina oli lähettänyt suuria summia rahaa Paavalille ja myös vaatetusta Theklan kautta köyhien hyväksi.
Niin Thekla meni Ikoniumiin. Kun hän tuli Onesiphoruksen talolle, hän kaatui lattialle, jolla Paavali oli istunut ja saarannnut, ja sekoittaen kyyneliä rukouksiinsa hän ylisti ja kunnioitti Jumalaa seuraavilla sanoilla:
Oi Herra, tämän talon Jumala, jossa ensimmäisen kerran sinä valaisit minua. Oi Jeesus, elävän Jumalan poika, joka olit minun auttajani hallitusmiehen edessä, minun auttajani tulessa ja minun auttajani petojen keskellä, sinä yksin olet Jumala aina ja iankaikkisesti. Amen.
Palatessaan Thekla löysi Thamyriksen kuolleena, mutta hänen äitinsä eli. Niin hän kutsui äitiään ja sanoi: Theoklia, äitini, onko sinulle mahdollista saada usko, että on vain yksi Herra Jumala, joka on taivaissa? Jos haluat suuria rikkauksia, Jumala antaa ne sinulle, minun kauttani. Jos haluat tyttäresi takaisin, tässä minä olen.
Nämä ja monta muuta asiaa hän esitti äidilleen, taivutellakseen häntä, mutta hänen äitinsä ei välittänyt asioista, jotka marttyyri Thekla sanoi.
Thekla havaitsi, ettei hän saarnasi merkityksettömästi, niin hän merkitsi koko ruumiinsa ristin merkillä, jätti talon ja meni Daphneen. Kun hän saapui sinne, hän meni luolaan, mistä hän oli löytänyt Paavalin Onesiphoruksen kanssa, kaatui alas maahan ja itki Jumalan edessä.
Kun hän lähti sieltä, hän meni Seleuciaan ja valaisi monia Kristuksen tuntemisessa.
Ja kirkas pilvi opasti häntä hänen matkallaan.
Ja kun hän oli saapunut Seleuciaan, hän meni vähän matkan päähän kaupungin ulkopuolella, sillä hän pelkäsi asukkaita, koska he olivat patsaiden palvojia.
Ja pilvi johdatti hänet vuorelle nimeltä Calamon tai Rodeon. Siellä hän oli monia vuosia ja kävi läpi monia murheellisia paholaisen kiusauksia, jotka hän kantoi sopivalla tavalla sillä avustuksella, joka hänellä oli Kristukselta.
Jonkin ajan kuluttua eräät naiset kuulivat neitsyt Theklasta ja menivät hänen luokseen, että hän opastaisi heitä Jumalan puheilla, ja monet heistä hylkäsivät tämän maailman ja elivät luostarielämää hänen kanssaan.
Hyvä sanoma levisi kaikkialle Theklasta, ja hän teki useita ihmeellisiä parantumisia, niin että koko kaupunki ja viereiset maakunnat toivat sairaansa tuolle vuorelle, ja ennen kuin he tulivat niin pitkälle kuin luolan suulle, he parantuivat, mitä ikinä heillä olikin.
Saastaiset henget heitettiin pois pitäen meteliä, kaikki vastaanottivat sairaansa ehjinä ja ylistivät Jumalaa, joka oli antanut sellaisen voiman neitsyt Theklalle,
niin paljon, että Seleucian lääkärit olivat tarpeettomia, ja menettivät kaiken kaupankäynnistään saamansa hyödyn, koska kukaan ei arvostanut heitä. Tämä täytti heitä kateudella niin, että he alkoivat suunnitella, millä tavalla menettelisivät tämän Kristuksen palvelijan kanssa.
Luku 11.

Sitten paholainen antoi heidän mieliinsä pahan neuvon, sinä päivänä, kun he kokoontuivat neuvottelemaan. He päättelivät keskenään näin: Tämä neitsyt on suuren jumalattaren Dianan papitar, ja mitä ikinä hän pyytää häneltä, se myönnetään, koska hän on neitsyt ja siksi kaikkien jumalien rakastama.
Hankkikaamme muutamia elostelevia ihmisiä, ja kun olemme saaneet heidät tarpeeksi juovuksiin ja antaneet heille hyvän rahasumman, määrätkäämme heidät menemään ja irstailemaan tämän neitsyen kanssa luvaten heille, että jos he tekevät sen, suurempi palkkio odottaa.
Sillä he tulivat näin siihen johtopäätökseen, että jos he kykenisivät turmelemaan hänet, jumalat eivät enää välittäisi hänestä eikä Diana parantaisi sairaita hänen puolestaan.
He jatkoivat tämän päätöksen mukaan, ja miehet menivät vuorelle, raivoissaan kuin leijonat luolalle, ja he koputtivat oveen.
Pyhä marttyyri Thekla luottaen Jumalaan, johon hän uskoi, avasi oven, vaikka hänelle oli aikaisemmin ilmoitettu heidän suunnitelmastaan, ja sanoi heille: Nuorukaiset, mikä on tarkoituksenne?
He vastasivat: Onko täällä ketään, jonka nimi on Thekla? Hän vastasi: Mitä te haluatte hänestä? He sanoivat: Aiomme maata hänen kanssaan.
Siunattu Thekla vastasi: Vaikka olen nöyrä vanha nainen, minä olen Herrani Jeesuksen Kristuksen palvelija, ja vaikka teillä on huono suunnitelma minua vastaan, ette kykene toteuttamaan sitä. He vastasivat: Meille on mahdotonta olla tekemättä sinulle mitä aiomme.
Ja kun he sanoivat tätä, he ottivat hänestä kiinni väkivallalla ja olisivat raiskanneet hänet. Silloin hän suurimmalla lämmöllä sanoi heille: Nuorukaiset, olkaa kärsivällisiä, ja nähkää Herran kunnia.
Ja kun he pitivät häntä kiinni, hän katsoi taivaaseen ja sanoi: Oi kunnioitetuin Jumala, jonka kaltaista ei voi olla, joka teet itsesi loistavaksi yli vihollistesi, joka johdatit minut tulesta etkä antanut minua Thamyrikselle, etkä antanut minua Alexanderille, joka johdatit minut villipedoilta, joka varjelit minua syvissä vesissä, joka olet kaikkialla ollut auttajani ja korottanut nimeäsi minussa,
myös nyt, johdata minut näiden pahojen ja järjettömien miesten käsistä, äläkä anna heidän turmella siveyttäni, jota olen aina varjellut kunniaksesi, sillä minä rakastan sinua ja ikävöin sinua, oi Isä, Poika, ja Pyhä Henki, ikuisesti, Amen.
Silloin tuli ääni taivaasta sanoen: Älä pelkää, uskollinen palvelijani Thekla, sillä minä olen kanssasi. Katso ja näe paikka, joka on avattu sinua varten, siellä sinä tulet olemaan ikuisesti ja siellä sinä saat autuaaksi tekevän näyn.
Siunattu Thekla katsoi, ja näki kallion avautuvan sen verran, että ihminen voisi astua sisään. Hän teki niin kuin oli käsketty, rohkeasti pakeni pahalta porukalta ja meni kallioon, joka heti sulkeutui niin, ettei ollut näkyvää halkeamaa siinä, mistä se oli avautunut.
Miehet seisoivat täydellisen hämmästyneinä niin suunnattomalla ihmeellä, eikä heillä ollut voimaa pidätellä Jumalan palvelijaa, vaan saivat ainoastaan kiinni hänen verhostaan tai hupustaan ja repivät siitä palan,
ja jopa se oli Jumalan sallimaa, niiden uskon vahvistamiseksi, jotka tulevat vierailemaan tällä kunnianarvoisalla paikalla, ja antamaan siunauksia tuleville ajoille niille, jotka uskovat Herraamme Jeesukseen Kristukseen puhtaalla sydämellä.
Näin kärsi marttyyri ja Jumalan apostoli, neitsyt Thekla, joka tuli Ikoniumista 18-vuotiaana, myöhemmin osittain matkustaen ja osittain eläen luolassa, hän eli 72 vuotta, niin että hän oli 99 vuotta vanha, kun Herra muutti hänet.
Näin päättyy hänen elämänsä.
Päivä, joka on pidetty pyhänä hänen muistolleen, on 24. syyskuuta. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kunnialle, nyt ja ikuisesti. Amen.

Alkuperäinen: Paavalin ja Theklan Teot Tuomas Leväsen sivuilla.
Apokryfikirjat pääsivu

Apokryfikirjat.com index

ABC - kaikki Linnunradan artikkelit aakkosjärjestyksessä

Linnunrata.org

Osallistu

Sivustomme tarkoitus