 |  |
| |
"Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta. Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki. Sillä monista, joissa oli saastaisia henkiä, ne lähtivät pois huutaen suurella äänellä; ja moni halvattu ja rampa paran " Ap.t.8:5-7.
”Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa. Pukekaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet. Sillä ei meillä ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa. Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska, ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet, ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta; ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta" Ef.6:10-19.
Taistelu henkivaltoja vastaan on yksi keskeinen uskonelämän alue Raamatussa. Vallankin Uuden Testamentin puolella on runsaasti aineistoa siitä, kuinka Jeshua ja Hänen opetuslapsensa ajoivat ulos riivaajia eli pahoja henkiä ja paransivat riivaajien vaivaamia ihmisiä Matt.17:14-20; Ap.t.10:39. Monilla uskovilla ei kuitenkaan ole juuri mitään käsitystä tästä hengellisen elämän alueesta, vaikka se onkin runsaasti esillä Jumalan Sanassa. Toisaalta on niitä, jotka askartelevat sairaalloisesti melkein pelkästään riivaajien ulosajamisen parissa, luullen tämän "poppakonstin" avulla ratkaisevansa kaikki ihmisten ja myöskin uskovien ongelmat. Taistelu henkivaltoja vastaan ei kuitenkaan ole mikään hengellisesti alaikäisten "temmellyskenttä", vaan tarvitaan raitista ja tasapainoista toimintaa näissä asioissa, jotta ei tehdä vahinkoa väärällä ja epäraamatullisella "puoskaroimisella". Tässä luvussa tutustumme lyhyesti pahuuden henkimaailman syntyyn, olemukseen, hierarkiaan, toimintaan ja oikeaan "taistelustrategiaan" Raamatun opetuksen valossa.
"Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia ja hänessä pysyy kaikki voimassa" Kol.1:16-17.
"Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää. Kuka on määrännyt sen mitat - tottapa sen tiedät - tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse? Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven, kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat? Job.38:4.
Raamattu opettaa, että Jumala loi taivaat ja maan kaikkine joukkoineen Poikansa kautta Pyhän Henkensä voimalla 1.Moos.1:1; Ps.33:6. Taivaat ja niiden henkimaailman olennot luotiin ensin ja Jobin kirjan katkelma osoittaa, että Jumalan pojat eli henkimaailman olennot olivat jo iloitsemassa mukana, kun Jumala perusti maan Job.1:6; Job.2:1. Kaikki oli hyvää ja kaunista Jumalan luomistyön jäljiltä eikä ollut mitään kapinaa tai syntiä maailmassa 1.Moos.1:31.
"Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja! Sinä sanoit sydämessäsi: 'Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan ja istun ilmestysvuorelle pohjimmaiseen Pohjolaan. Minä nousen pilvien kukkuloille, teen itseni Korkeimman vertaiseksi.' Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, pohjimmaiseen hautaan " Jes.14:12-16.
"Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä kymmenen kruunua; ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle...Ja syttyi sota taivaassa: Mikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat, mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa. Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa" Ilm.12:3-9.
Raamattu kertoo meille, kuinka korkea-arvoinen, kaunis ja viisas kerubi, jota kutsuttiin nimellä Kointähti (latin. Lucifer) ja Aaamuruskon Poika, lankesi kauneutensa ja viisautensa tähden ja tahtoi korottaa itsensä Jumalan vertaiseksi Hes.28:1-3,14-19. Tuo Luciferin ylpistyminen ja alkulankeemus teki hänestä perkeleen ja saatanan, niinkuin Raamattu häntä kutsuu. Ilmestyskirjan antamien viitteiden perusteella on ilmeistä, että tuossa alkulankeemuksessa kolmasosa Jumalan enkeleitä (tähtiä Ilm.1:20 lankesi seuraamaan Luciferia ja syttyi sota taivaassa. Jumalan valtaistuinta tavoitellut Lucifer joukkoineen heitettiin alas taivaasta. Tuosta hetkestä lähtien on vallinnut sotatila langenneen Luciferin eli saatanan joukkojen ja Jumalan valtakunnan sotajoukkojen välillä Dan.10:13,20-21. Tuo sotatila ei vallitse ainoastaan näkymättömässä henkimaailmassa, vaan myöskin Jumalan omat, uskovaiset ihmiset, joutuvat pukeutumaan Jumalan koko sota-asuun, voidaksensa voitollisesti taistella sielunvihollisen hyökkäyksiä vastaan hengellisessä taistelukentässä. Voitto tässä taistelussa on kuitenkin varma, jos vain olemme kuuliaiset Herralle Sebaotille, joka on sotajoukkojen ylipäällikkö (Jahve Tsevaot = sotajoukkojen Jumala).
"Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa, joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin muutkin" Ef.2:1-3.
"Sillä meillä ei ole taistelu lihaa ja verta vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa" Ef.6:12.
"Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa" 1.Joh.5:19.
Jumalan Sana opettaa meille, että Jumalan enkelimaailmalla on monenlaisia tehtäviä. Osa Jumalan enkeleistä on ikäänkuin sotilasenkeleitä, jotka ylienkeli Mikaelin johdolla taistelevat pahuuden henkiolentoja vastaan sekä suojelevat uskovia ja Jumalan omaisuuskansaa Israelia Dan.10:13,20-21; Dan.12:1; Juuda 1:9. Luonnollisesti tässä taivaallisessa armeijassa on hyvä kuri ja komentojärjestys.
Sielunvihollisen sotajoukot ovat myöskin järjestäytyneet armeijan kaltaiseksi. Heidän ylipäällikkönsä on langennut enkeliruhtinas Lucifer eli saatana, jota Raamattu kutsuu myös mm. ilmavallan hallitsijaksi, tämän maailman ruhtinaaksi ja jumalaksi Joh.12:31; Joh.16:11; 2.Kor.4:3-4. Apunaan sielunvihollisella on pahuuden langenneita henkiolentoja eri "komentoportaissa", joista Raamattu käyttää nimiä: hallitukset, vallat, tässä pimeydessä hallitsevat maailmanvaltiaat ja pahuuden henkiolennot taivaan avaruuksissa Kol.1:16. Tarkastelemalla kreikankielistä Raamattua, saamme lisäselvyyttä siitä, millaisia "pomoja" nämä pahuuden komentojärjestelmän henkiolennot ovat.
Tämän komentojärjestelmän kautta ilmavallan hallitsija, Lucifer, hallitsee pahan vallassa olevaa langennutta maailmaa ja ihmiskuntaa. Raamatun alkulehdiltä käy ilmi, kuinka sielunvihollinen käärmeen hahmossa tuli alkuparatiisiin ja sai langetettua Eevan ja Aadamin. Ihmisen lankeemuksen kautta sielunvihollinen sai otteen maailman hallinnasta, sillä paholaisen valta toimii tottelemattomuuden lapsissa. Kaikki, jotka eivät ole kuuliaisia ja tottelevaisia taivaan Jumalalle, kuuluvat paholaisen valtapiiriin, vaikka olisivat kuinka sivistyneitä ja hyväkäytöksisiä päällepäin. Koska valtaosa ihmiskuntaa on kapinassa Jumalaa vastaan, on sielunvihollinen saanut joukkoineen suuren vallan maailmassa, joka on pahan vallassa, määräaikaan asti Matt.8:29; Ilm.20:1-3. On mahdotonta ymmärtää kunnolla pahan vallassa olevan maailman tapahtumia, jos emme ymmärrä taustalla olevan näkymättömän maailman toimintaa, joka ohjailee näkyvänkin maailman tapahtumien kulkua. Lopun ajassa sielunvihollisen toiminta tulee kiihtymään äärimmäiseen raivoonsa, koska paholainen tietää, että sillä on vain vähän aikaa jäljellä ennen kuin hän joutuu vankeuteen ja kadotukseen Ilm.12:9-12; Ilm.20:1-10.
"Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa, eikä löydä. Silloin se sanoo: 'minä palaan huoneeseeni, josta lähdin'. Ja kun se tulee, tapaa se huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna. Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset. Niin käy myös tälle pahalle sukupolvelle" Matt.12:43-45.
"Ja minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähtevän kolme saastaista henkeä, sammakon muotoista. Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä" Ilm.16:13-14.
Kun puhutaan pahuuden henkiolennoista, ei voida sivuuttaa riivaajia eli pahoja henkiä eli demoneita (kreik. daimonion = jumaluus, henkiolento, paha henki), sillä ne esiintyvät hyvin usein Jumalan Sanassa. Mistä nämä sitten ovat peräisin? Ovatko ne langenneita enkeleitä, vai muunlaisia pahoja henkiä? Luoko sielunvihollisen paha kolminaisuus näitä riivaajaolentoja, niinkuin jotkut Raamatun tutkijat olettavat mm. Ilmestyskirjan 16. luvun perusteella? Nämä ovat kysymyksiä, joihin kenelläkään ei ole tyhjentäviä vastauksia.
Raamatun perusteella kuitenkin tiedämme, että nämä olennot ovat olleet olemassa jo ennen nykyistä ihmiskuntaa, sillä ne tuntevat Jumalan Pojan jo menneisyydestä Mark.5:1-8. Varmaa myöskin on, että nämäkin olennot Jumala on luonut Poikansa kautta ja että ne ovat langenneet seuraamaan saatanaa Ilm.16:13-14; Mark.3:22. On ilmeistä, että paholaisen valtahierarkiassa ne ovat em. hallituksia ja valtoja, vaikka täyttä varmuutta siitä ei ole. Raamatun viitteiden perusteella nämä alemman "kastin" langenneet henkiolennot, riivaajat, näyttäisivät liikkuvan maapallon tuntumassa ja maan päällä, kun sensijaan korkeampiarvoiset langenneet enkelit liikkuvat myös taivaan avaruuksissa. Eräät Raamatun tutkijat arvelevat, että riivaajat eli pahat henget olisivat ennen Aadamia olleen ns. Tyyron ruhtinaan eli Luciferin valtakunnan aikaisen sivilisaation olentojen henkiä Hes.28:1-19; Jes.23:6-8. Kun Tyyron ruhtinas eli Lucifer alkoi kapinoimaan Jumalaa vastaan, ottaen vastaan Jumalalle kuuluvan kunnian ja palvonnan muilta sen ajan luoduilta, tuomio tuli yli sen aikaisen sivilisaation, maa autioitui ja sen ajan ihmisen kaltaiset olennot kuolivat ruumiillisesti, mutta heidän henkensä jäivät elämään ja vaeltamaan 1.Moos.1:1-2; Jes.45:18; Jer.4:23-27. Tämän teorian mukaisesti nämä henget nyt etsivät korvikeruumista Aadamin jälkeläisten ruumiista ja ovat tarvittaessa valmiit menemään jopa sikojen ruumiiseen, etteivät tarvitsisi vaeltaa levottomina autioilla paikoilla. Tyypillistä riivaajille on myös, että ne pyrkivät asumaan (usein omistajiensa kera) haudoissa, erämaissa, Eedomissa ja Baabelissa Matt.8:28-34; Luuk.8:29; Mark.5:1-10; Matt.12:43; Jes.34:1-14; Jes.13:18-22; Ilm.18:1-2. Lopullinen kohtalo pahoilla hengillä tulee olemaan syvyys ja kadotus yhdessä muiden paholaisen joukkojen kanssa, Jumalan tuomion määräajan koittaessa Luuk.8:30-31; Matt.8:29, Matt.25:41; Ilm.20:10.
Pahoja henkiä eli riivaajia on monta lajia, jotka kukin pyrkivät toimimaan ja vaikuttamaan uhrissaan omalla toiminta-alueellaan. Jos esim. joku ihminen on haureuden hengen vallassa, se pyrkii teettämään uhrillaan haureuden syntiä sen eri muodoissaan. Valheen henki puolestaan pyrkii houkuttelemaan uhrinsa valehtelemaan jne. Raamatusta löytyvät ainakin seuraavat saastaisten henkien lajit ja pelkästään niiden olemassaolon tietäminen auttaa ymmärtämään niiden toimintatapoja maailmassa:
Kukin demoni pyrkii toimimaan omalla alueellaan, houkutellen uhriaan synnin harjoittamiseen. Varsinainen riivaustila ilmenee usein paljon voimakkaampana, jolloin riivaajat vaivaavat ihmisiä, viskaavat maahan, repivät ja kouristavat, saavat aikaan jopa mykkyyttä, sokeutta ja muuta sairautta sekä saattavat puhua uhrinsa suun kautta oudolla äänellä Matt.15:21-22; Luuk.4:35; Luuk.9:42; Matt.9:32-33; Matt.12:22; Mark.8:35-36; Mark.1:23-26; Huom ! Vain osa sairauksista pahojen henkien vaikutusta). Riivaajien vallassa olevalla heiveröiselläkin ihmisellä voi olla riivaustilassaan niin suuret voimat, ettei suurikaan joukko kykene taltuttamaan ihmisvoimilla Ap.t.19:13-17; Luuk.8:29. Harvat ihmiset ovat varsinaisen ulospäinkin selvästi näkyvän riivaustilan vallassa, mutta periaatteessa kaikki tottelemattomuuden lapset kuuluvat paholaisen valtapiiriin ja ovat alttiita pahojen henkien vaikutukselle, vaikka olisivatkin sivistyneitä päällepäin, mutta erityisessä riivaajien valtaan joutumisen vaarassa ovat mm. kaikenlaista noituutta, spiritismiä, ennustamista, magiaa, joogaamista (jos mukana on idän uskontojen mystiikka) ja TM:ää harrastavat. Jotkut ihmiset ovat jopa tietoisesti antautuneet saatanan palvojiksi, jolloin he ovat täydellisiä pahojen henkien uhreja.
"Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä"..."Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys" Joh.8:44; Joh.10:10.
"Ja kun ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet, päästetään saatana vankeudestaan, ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagoogia, kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka" Ilm.20:7-8.
"Ettei saatana pääsisi meistä voitolle, sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat" 2.Kor.2:11.
Jumalan Sana osoittaa meille, että Lucifer joukkoineen on hyvin juonikas, mutta hänen juonensa onneksi eivät ole meille tuntemattomat, sillä Sana paljastaa ne meille. Tämä ylpeä, vallanhaluinen, kavala ja viisas uskovien vastustaja on langenneelta luonteeltaan valehtelija, murhaaja, varas, tappaja ja tuhooja Hes.28:1-4,17; Jes.14:12-14; 1.Piet.5:8; 1.Moos.3:1; Ef.6:11; Joh.8:44; Joh.10:10; 1.Joh.3:8. Hän on toiminut kautta ihmiskunnan historian uskovien syyttäjänä Jumalan edessä Ilm.12:9-11; Job.1:6-12; Sak.3:1-5. Jos uskova lankeaa, on saatana (hepr. ש;ט;ן; satan = syyttäjäenkeli, pahojen henkiolentojen päällikkö, kuolemanenkeli, kuvan. vihollinen, vastustaja, kiusaaja) heti syyttämässä häntä Jumalan edessä. Jos uskova langettuaan ja Pyhän Hengen häntä siitä nuhdeltua, tekee parannuksen, pyytäen anteeksi Jumalalta ja tarvittaessa myös sopii lähimmäisensä kanssa, Jeshuan veri puhdistaa hänet kaikesta synnistä 1.Joh.1:7-10. Silloin uskovalla on Puolustaja Isän tykönä, Jeshua, joka on maksanut hänen syntivelkansa ristinkuolemansa kautta ja syyttäjä, saatana, on voimaton 1.Joh.1:9-2:2; Ilm.12:9-11. Jos uskova langettuaan ei suostu tekemään parannusta, Pyhän Hengen nuhtelevasta kehotuksesta huolimatta, joutuu Jumala antamaan langenneelle kuritustuomion, jotta meitä ei yhdessä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi, vaan suostuisimme tekemään parannuksen 1.Kor.11:31-32; Ef.4:25-32.
Paholaisen eli vihamiehen eli kiusaajan toimintatapoihin kuuluu hänen nimensäkin mukaisesti kiusata, viekoitella, juonitella ja villitä ihmisiä sekä virittää pauloja Matt.13:19; Matt.4:3; Ef.6:16; Mark.1:12-13; 1.Tess.3:5; 1.Aik.21:1; 1.Kor.7:5; 1.Kor.2:11; Ilm.20:3,7-8; 1.Tim.3:7; 1.Tim.4:1. Tämä uskovien vastustaja, tekeytyen valkeuden enkeliksi, kylvää lustetta nisun sekaan, varastaa ja väärentää Jumalan Sanan ja evankeliumin sekä pyrkii harhauttamaan Sanan väärällä, ei kokonaisvaltaisella, tulkinnalla 2.Kor.11:1-4,13-15; 2.Kor.4:1-4; 1.Tess.2:18; Matt.13:25; Matt.4:6,39; Mark.4:15; 1.Moos.3:1-5. Pettäessään ihmisiä sielunvihollinen tekee tunnustekoja ja ihmeitä eikä kaihda apureineen käyttää valheellisesti Jeshuan nimeäkään, saattaakseen jopa uskovatkin petetyksi ja valtapiiriinsä 2.Tess.2:1-12; Matt.7:21-23; Matt.24:4-5,11,23-26; Mark.13:21-23; Luuk.22:31-32. Apureina sielunvihollisella ovat hänen langenneet enkelinsä ja pahuuden hierarkian henkivallat, riivaajat eli demonit sekä pahan vallassa olevat ja Jumalalle tottelemattomat ihmiset, pimeyden lapset, jotka tieten tahtoen tai tietämättään ovat ilmavallan hallitsijan toiminnan välikappaleita Ilm.12:7; Ilm.16:13-14; Ef.6:12; 5:1-15; Ef.2:1-4; 1.Tess.5:5. Raamattu osoittaa myös, että ilmavallan hallitsijalla on ainakin jossakin määrin valta käyttää jopa luonnonvoimia, kuten myrskytuulia, toimintansa välikappaleina Job.1:6-22; Ilm.7:1; Mark.4:35-41.
"Ja kun eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli myöskin saatana heidän joukossansa ja asettui Herran eteen. Niin Herra kysyi saatanalta: 'Mistä sinä tulet? 'Saatana vastasi Herralle ja sanoi : Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta'. Niin Herra sanoi saatanalle: 'Oletko pannut merkille palvelijaani Jobia? Sillä ei ole maan päällä hänen vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa. Vielä hän pysyy hurskaudessansa, ja sinä olet yllyttänyt minut häntä vastaan, tuhoamaan hänet syyttömästi.' Saatana vastasi Herralle ja sanoi: 'Nahka nahasta; ja kaikki, mitä ihmisellä on, hän antaa hengestänsä. Mutta ojennapa kätesi ja koske hänen luihinsa ja lihaansa: varmaan hän kiroaa sinua vasten kasvojasi'. Herra sanoi saatanalle: 'Katso, hän olkoon sinun käsissäsi; säästä kuitenkin hänen henkensä'. Niin saatana meni pois Herran edestä ja löi Jobiin pahoja paiseita, kantapäästä kiireeseen asti" Job.2:1-7.
Raamatun opetuksen mukaan Jumala yksin on kaikkivaltias, kaikkitietävä ja kaikkialla läsnä oleva Jes.13:6; Jes.43:13; Jes.46:10; 1.Sam.2:3; Job.37:16; Ps.139:1-16; Ap.t.17:24-28. Yhdelläkään Jumalan luomalla olennolla, ei edes langenneella kerubilla, Luciferilla, ole näitä ominaisuuksia. Vaikka saatana eli suuri lohikäärme on väkevä, ei hän ole kaikkivaltias Ilm.12:9; Matt.12:24-29; 2.Piet.2:10-11; Juuda 1:9. Vaikka perkele eli Beelsebul on salamannopea, ei hän ole kaikkialla läsnä oleva ja hän tarvitsee apureita toimintaansa Luuk.10:18. Vaikka perkele on viisas, ei hän ole kaikkitietävä ja lankeemuksessaan hän kadotti alkuperäisen jumalallisen viisautensa, jonka alku on Herran pelko Hes.28:1-4,17; Mark.13:32; Ps.111:10.
Maailmankaikkeudessa ei siis ole käynnissä kahden tasavertaisen voiman, hyvän ja pahan, Jumalan ja saatanan, välinen tasaväkinen taistelu, niinkuin jotkut ajattelevat. Raamatun selkeän opetuksen mukaan Jumala yksin on suvereeni maailmankaikkeuden Majesteetti, joka hallitsee kaikkivallallaan kaikkea, myös henkimaailmaa. On kokonaan toinen kysymys, miksi sitten Jumala sallii saatanan joukkoineen olla vapaana (osa langenneista enkeleitä on jo pimeyden kahleissa syvyydessä odottamassa suuren päivän tuomiota; Juuda 1:6 ja tietyissä rajoissa taistella Jumalan omia ja Jumalan tarkoitusperiä vastaan. Vaikka vasta ikuisuus paljastaakin sen lopullisesti, tiedämme kuitenkin Raamatun perusteella, että Jumala sallii pahan voimien olla määräaikaan saakka vapaana, Herran omille koetukseksi ja jumalattomille tuomioksi Ilm.20; 1.Piet.1:7; Job.1-2; Jaak.1:12-13; Joh.8:44-45; Matt.25:31-46.
Varmaa kuitenkin on, että saatana, vaikka onkin väkevä ja pystyy vastustamaan jopa Jumalan sanansaattajaenkelin matkantekoa, ei kuitenkaan voi tehdä mitään ilman Jumalan antamaa lupaa ja sallimusta Dan.10:13-14; Dan.20-21; Dan.8:15-16. Jobin tapaus osoittaa, että kiusatakseen uskovia, saatana joutuu pyytämään siihen luvan Jumalalta ja Herran valta on yli pahojen henkienkin 1.Kun.22:21-23. Vaikka sielunvihollinen joukkoineen taisteleekin Jumalan tarkoitusperiä vastaan, pystyy Jumala kaikkivaltiudessaan ja viisaudessaan kääntämään pahan voimien raivonkin omien tarkoitusperiensä hyväksi, koska Herra yksin on Majesteetti Ilm.17:12-17. On siis täysin turvallista olla tämän suuren Majesteetin siipien suojassa, sillä hiuskaan päästämme ei putoa Hänen sallimattaan eikä sielunvihollisellakaan ole mitään valtaa Herran omiin yli Jumalan sallimuksen, uskovien koetukseksi ja uskon kirkastamiseksi Matt.10:24-31; 1.Piet.1:7.
"Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot" 1.Joh.3:8.
"Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin. Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun" Kol.2:13-15.
"Kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan" Kol.1:12-13.
"Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden, kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan, ja yhdessä ruumissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden" Ef.2:14-16.
Ollessaan lihansa päivinä maan päällä, Jeshua usein ajoi ulos riivaajia ja ne tottelivat Häntä, olihan Hän Jumalan Poika Luuk.8:26-39; Mark.1:23-24; Mark.5:1-20. Hän antoi myös opetuslapsilleen vallan ajaa ulos pahoja henkiä ja ne tottelivat Jeshuan nimeä ja auktoriteettia Matt.10:7-8; Luuk.10:17-20. Se, että pahat henget tottelivat Jumalan Pojan valtaa ja auktoriteettia, ei riittänyt, sillä Aadamin suvun langenneet jälkeläiset piti vapauttaa perusteellisesti sielunvihollisen ja hänen joukkojensa vallasta ja syyttäjän otteesta sekä kuoleman pelosta, sillä kuolemakin oli ennen Messiaan sovitustyötä perkeleen vallassa Hepr.2:14-18.
Raamattu osoittaa, että langennut ihminen on kuoleman ja kadotustuomion ansainnut ja että Jumala kerran tuomitsee kunkin ihmisen viimeisellä tuomiolla tekojensa mukaan Jumalan Sanan ja Jumalan lain perusteella Room.6:19-23; Ilm.20:11-15. Taivaassa on erityinen tekojen kirja, johon kirjoitetaan kaikki meidän pahat tekomme, sanamme ja ajatuksemme ja meidät tuomitaan niiden tähden Jumalan Sanan ja lain perusteella, koska olemme rikkoneet Herran vanhurskaat säädökset 2.Moos.32:32-33; Ilm.20:11-15; Matt.12:36-37; Hepr.4:12-13; 1.Tim.1:7-11. Tämä kirjoitus, nimittäin meidän pahojen tekojemme kirja, siihen liittyvine Jumalan Sanan ja lain säädöksineen, oli meidän vastustajamme ja esti meidän pääsymme taivaaseen, koska olemme kaikki tehneet syntiä ja synnin palkka on kuolema Room.3:19-23; Room.6:23. Vanhan liiton päivinä Jumala joutui antamaan anteeksi syntejä "förskottina eli etuantina", koska uuden liiton testamentti ei vielä ollut voimassa ennen testamentin tekijän, Messiaan, sovitustyötä ja ristinkuolemaa Hepr.11:35-40; Hepr.9:13-17. Saatanalla, syyttäjällä, oli tämän tähden ote myös uskovien yli ja se saattoi syyttää uskovia synneistä ja Jumalan lain rikkomuksista Herran kasvojen edessä Ilm.12:9-10.
Kun Messias kuoli ristillä ja sovitti Aadamin suvun edustajana koko ihmiskunnan synnit, sielunvihollisen joukkojen ote hellitti. Enää vihollisella ei ole valtaa uskovien yli, sillä Jeshuan veri peittää kaikki meidän syntimme ja me olemme saaneet Messiaan lahjavanhurskauden uskon kautta Room.3:19-31. Enää pahojen tekojemme kirjalla ja siihen liittyvillä Jumalan lain säädöksillä ei ole voimaa eikä tehoa, koska olemme Messiaan sovitustyön perusteella saaneet anteeksi syntimme ja olemme vanhurskautetut Jeshuan veren kautta, kun vain otamme sovituksen vastaan ja pysymme Messiaan veren sovituksen alla 1.Joh.1:7-10; Hepr.10:10; 1.Piet.1:17-20; Ilm.1:5; Huom! Jumalan laki ei silti ole kumottu; Matt.5:17-19; Room.3:31. Raamattu osoittaa, että kun pysymme Pyhän Hengen johdatuksessa Messiaan veren turvissa, emme ole lain orjuudessa eikä syyttäjällä, sielunvihollisella, ole mitään otetta eikä valtaa uskovan yli, sillä hänet on siirretty pimeyden vallasta Jumalan Pojan valkeuden valtakuntaan Gal.5:18; Ilm.12:11. Vaikka Jumalan laki käskyineen on edelleen voimassa, ei niillä ole tehoa eikä voimaa uskovan syyttämiseksi, koska syytekirjelmä on naulittu ristiin ja olemme saaneet syntimme anteeksi ja lahjavanhurskauden. Saatana ei voi enää syyttää Jumalan valittuja, koska Jeshuan veri peittää kaikki Herran omien synnit. Näin sielunvihollinen joukkoineen on riisuttu aseista ja asetettu häpeän alaiseksi ja uskovat voivat voitollisesti taistella pimeyden valtoja vastaan Jeshuan nimen ja sovintoveren turvissa.
Taistelua sielunvihollisen joukkoja vastaan ei tule kuitenkaan tehdä "ilmaan hosuen", sillä silloin saattaa voiton saanti olla vaikeaa, taikka tehdään enemmän vahinkoa kuin hyötyä 1.Kor.9:26. Valitettavasti tällaista "hosumista" esiintyy joskus uskovien joukossa, kun ei tunneta raamatullisia periaatteita ja pyritään esim. ratkaisemaan kaikki ongelmat ajamalla ulos riivaajia. Erityisesti on huomattava, että on olemassa kolme aluetta, joita ei tule sekoittaa keskenään: lihan himot, riivaajat eli pahat henget ja perkele. Kutakin em. aluetta varten on oma taistelustrategiansa Jumalan Sanan opetuksen valossa ja tarkastelemme tässä niitä lyhyesti.
"Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat! älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan sanoko: 'Jumala minua kiusaa'; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa. Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee; kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman" Jaak.1:12-15.
"Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte. Mutta jos olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla. Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa...Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen. Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme" Gal.5:16-21, 24-25.
Aadamin syntiinlankeemuksen tähden jokainen ihminen on saanut lihaansa taipumuksen, joka vetää ja houkuttelee häntä syntiin. Joissakin piireissä puhutaan perisynnistä, mutta tämä ei tarkoita sitä, niinkuin joskus virheellisesti ajatellaan, että me perisimme esi-isiemme valmiiksi tehtyjä syntejä tai olisimme vastuussa niistä. Raamatun mukaan jokainen vastaa vain omista synneistään Hes.18:20. Emme siis peri esi-isiemme syntejä, mutta perimme taipumuksen, joka vetää syntiin. Jokaisen ihmisen vallassa on, haluaako hän totella lihan himojen houkutuksia, vai elää puhdasta elämää Jumalan Sanan mukaisesti. On myöskin ymmärrettävä se, että himo ei vielä ole synti. Vasta sitten, kun hellittyämme ajatuksissamme himon houkutusta (himo tulee raskaaksi), annamme periksi ja lankeamme tekemään himomme houkutuksien mukaisesti, teemme syntiä Jumalaa ja usein myös lähimmäisiämme vastaan.
Jokainen ihminen joutuu kärsimään koko maallisen elämänsä ajan lihan himojen houkutuksista. Sielunvihollinen ja pahat henget eivät ole syypäät siihen, että lihan himot asuvat meissä ja houkuttelevat syntiin. Vaikka sielunvihollisen joukkoja ei olisi olemassakaan, niin nämä himot ovat langenneessa lihassamme. Kun tulevan messiaanisen rauhanvaltakunnan aikana sielunvihollinen joukkoineen on sidottu tuhanneksi vuodeksi, silti ihmiset tekevät syntiä, vaikka synti ei silloin hallitsekaan, vaan vanhurskaus Ilm.20:1-6; Jes.24:21-23; Jes.65:19-25. Sielunvihollisen ja pahojen henkien vallassa on kuitenkin se, että ne, tietäen meidän lihamme heikkouden, ovat yllyttämässä ja houkuttelemassa meitä syntiin. Jos annamme periksi ja lankeamme, joudumme silloin sielunvihollisen joukkojen valtapiiriin, ellemme suostu pian tekemään parannusta Ilm.2:1-10.
Valitettavasti on myöskin niin, ettei yksikään ihminen, Jeshuaa lukuunottamatta, ole kyennyt elämään täysin synnitöntä elämää 1.Piet.2:21-25; Room.3:23. Jokainen uskovainenkin joutuu toteamaan Paavalin lailla lihansa kelvottomuuden Room.7:7-25. Minkäänlainen pahojen henkien ulosajaminen tai muu senkaltainen toiminta sielunvihollisen joukkoja vastaan ei auta tässä vähääkään, sillä lihamme himot asuvat meissä kuolemaamme saakka ja tämän tähden liha ja veri ei voikaan periä taivasten valtakuntaa 1.Kor.15:50-55. Vasta uudessa ylösnousemusruumiissa olemme täysin vapaat lihan himojen houkutuksista.
Jumalan oma ihminen ei kuitenkaan ole aseeton tälläkään taistelun alueella. Kun olemme tulleet uskoon, Herra on antanut sydämeemme pyhän Henkensä sinetiksi sitä varten, että saisimme uuden voiman vastustaa lihamme houkutuksia Ef.1:13-14; Ef.4:30; Hes.36:26-27. Herran yhteydessä päivittäin vaeltaen rukoillen ja Sanaa lukien, nauliten lihansa ristille joka päivä himoineen ja haluineen, meillä on mahdollisuus selvitä voittajina taistelusta Room.7:24-8:10; Gal.5:16-25. Aseenamme on myös Jeshuan pyhä sovintoveri, sillä jos vilpittömästä taistelusta huolimatta lankeamme, on meillä aina mahdollisuus tehdä parannus, pyytää anteeksi Jumalalta ja tarvittaessa myös sopia lähimmäisemme kanssa ja silloin Messiaan pyhä veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä, onhan Herramme varsinkin uskovien Vapahtaja 1.Joh.1:7-10; 1.Tim.4:10.
"Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne, nuhteli hän saastaista henkeä ja sanoi sille:' Sinä mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä enää häneen mene'. Niin se huusi ja kouristi häntä kovasti ja lähti ulos. Ja hän kävi ikäänkuin kuolleeksi, niin että monet sanoivat: 'Hän kuoli'. Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös. Ja hän nousi" Mark.9:25-27.
"Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä..." Mark.16:17.
"Myöskin muutamat kuljeksivat juutalaiset loitsijat rupesivat lausumaan Herran Jeesuksen nimeä niiden ylitse, joissa oli pahoja henkiä, sanoen: 'Minä vannotan teitä sen Jeesuksen kautta, jota Paavali julistaa'. Ja niiden joukossa, jotka näin tekivät, oli myös erään juutalaisen ylipapin, Skeuaan, seitsemän poikaa; mutta paha henki vastasi heille sanoen: 'Jeesuksen minä tunnen ja Paavalin minä tiedän, mutta keitä te olette?' Ja se mies, jossa paha henki oli, karkasi heidän kimppuunsa, voitti heidät toisen toisensa perästä ja runteli heitä, niin että he alastomina ja haavoitettuina pakenivat siitä huoneesta. Ja tämän saivat tietää kaikki Efeson asukkaat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset; ja heidät kaikki valtasi pelko, ja Herran Jeesuksen nimeä ylistettiin suuresti" Ap.t.19:13-17.
Raamattu osoittaa meille, että uskosta osaton ihminen kuuluu sielunvihollisen eli ilmavallan hallitsijan valtapiiriin, joka tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa, jotka vaeltavat lihan ja ajatusten mieliteoissa Ef.2:1-3. Kun ihminen tulee uskoon ja ottaa Jeshua Messiaan vastaan henkilökohtaisena Vapahtajanaan ja Herranaan, hän saa syntinsä anteeksi ja uudestisyntyy Jumalan lapseksi, kuten olemme aiemmin jo todenneet. Samalla rikoksiinsa ja synteihinsä hengellisesti kuollut ihminen tehdään hengellisesti eläväksi ja siirretään pimeyden vallasta Jumalan Pojan kirkkauden valtakuntaan Ef.2:1-10; Kol.1:12-13. Parannuksen teko ja uskoontulo siis siirtää ihmisen pois sielunvihollisen valtapiiristä Jumalan Pojan valtakuntaan, eikä siinä tarvita normaalisti mitään riivaajien ulosajamista, sillä ihminen on näin oman tahtonsa ratkaisun päätöksellä päässyt sielunvihollista suuremman, Jumalan Pojan, valtapiiriin ja suojelukseen. Ratkaisevaa tässä on meidän oman tahtomme päätös tulla Messiaan omiksi, sillä Jumala ei pelasta ketään väkisin Matt.16:24.
Vaikka normaalisti parannuksen teko ja uskoontulo vapauttaakin melkein kaikissa tapauksissa ihmisen vihollisen vallasta ilman mitään pahojen henkien ulosajamista, on kuitenkin tapauksia, joissa vihollinen on saanut niin suuren otteen ihmisen elämään, että hän ei vapaudu demonivoimista ilman saastaisten henkien ulosajoa. Vaikka emme tiedäkään kaikkia syitä, miksi joku ihminen on erityisesti joutunut pahojen henkien valtaan, niin että ne ovat asettuneet häneen asumaan ja jopa saattaneet aiheuttaa sairautta, kuten kuuroutta ja mykkyyttä, on kuitenkin Jumalan Sanan valossa varmaa, että ne, jotka harjoittavat magiaa, spiritismiä, noituutta, ennustamista, joogaa (itämaisen mystiikan kanssa), transkendentaalista mietiskelyä, kaukoparantamista tai muita tämänkaltaisia asioita, ovat suuressa vaarassa joutua riivaajien valtaan Mark.9:25; Luuk.13:10-17; Ap.t.16:16-24. Jumala on Sanassaan ankarasti varoittanut meitä harjoittamasta mitään noituutta, velhoutta, ennustamista, vainajahenkiin yhteyden ottamista, enkelien ja riivaajien palvontaa tai muuta senkaltaista, sillä niiden kautta ihminen joutuu riivaajien valtaan, vihoittaa Jumalan ja lopulta joutuu kadotuksen tulijärveen, jos ei tee ajoissa parannusta 3.Moos.19:26,31; 3.Moos.20:1-6; 5.Moos.18:9-14; 5.Moos.32:16-17; Ps.106:34-41; Kol.2:18; Ilm.22:8-9; Ilm.9:20-21; Ilm.21:8.
Tällaisissa tapauksissa, kun ihminen on joutunut pahojen henkien valtaan ja riivaajat ovat asettuneet häneen asumaan tai ihminen on mennyt jopa niin pitkälle, että on vihkiytynyt saatanaa palvomaan, kuten mm. amerikkalaisissa saatanan kirkoissa tehdään, ei normaali parannuksen teko saata riittää irrottamaan ihmistä riivaajien otteesta, sillä ne eivät vapaaehtoisesti haluaisi luopua otteestaan ihmiseen, joka on joutunut tai peräti antautunut sielunvihollisen valtapiiriin. Näissä tapauksissa on yleensä tarpeen ajaa ulos riivaajat Jeshuan nimessä. On kuitenkin muistettava, että jos ihminen ei halua tehdä parannusta ja antaa elämäänsä Herralle, ei riivaajien ulosajosta ole mitään hyötyä, koska ihminen kuuluu yhä pimeyden valtapiiriin. Vaikka onnistuisimmekin tällaisessa tapauksessa ajamaan ulos riivaajat, ne palaavat takaisin entistä suuremmalla ja pahemmalla joukolla "tyhjään huoneeseen", jossa Jeshua ei ole asumassa Henkensä kautta Matt.12:43-45. Jotta riivaajien ulosajo tuottaisi pysyvän tuloksen, on ihmisen suostuttava tekemään parannus ja otettava vastaan Jeshua Pelastajanaan ja Herranaan, silloin hän siirtyy sielunvihollista väkevämmän Herran suojelukseen ja Pyhä Henki täyttää ruumiin temppelin, eikä pahoilla hengillä enää ole asiaa sinne asumaan, jos vain pysymme ristin kaidalla tiellä 1.Kor.6:19-20.
Kuinka sitten riivaajia ajetaan ulos? Onko olemassa riivaajien ulosajamisen armolahjaa? Raamattu ei sellaista tunne. Jumalan Sanan mukaan on yksinkertaisesti niin, että jokainen uskova voi periaatteessa tehdä sen Jeshuan nimessä. Jos me olemme Herran omia, niin meillä on valtuutus siihen Sanan mukaan, mutta jos yritämme käyttää Jeesuksen nimeä jonakin taikakaluna, kuten ylipappi Skeuaan seitsemän poikaa, jotka eivät olleet uskossa ja näinollen ei ollut valtuutusta Jeshua nimen käyttöön, voi meille käydä samalla tavoin kuin heille, leikkiessämme vakavilla asioilla. Vaikka ei olekaan erityistä riivaajien ulosajamisen armolahjaa, on kuitenkin joitakin armolahjoja, jotka ovat suureksi avuksi tässä toiminnassa. Henkien erottamisen lahjan avulla saamme selville, onko joku ihminen pahojen henkien vallassa ja parhaassa tapauksessa saamme selville jopa pahojen henkien nimet 1.Kor.12:10; Luuk.8:30; Mark.5:9. Uskon armolahjan ja voimatekojen armolahjan avulla ihminen saa erityisen voiman ja valtuutuksen voimallisiin tekoihin ja myös saastaisten henkien ulosajoon Pyhän Hengen voimalla Mark.1:21-28; Luuk.9:1; Ap.t.8:5-8; Ap.t.19:11-12; Matt.12:28.
Joissakin tapauksissa, kuten kirkastusvuorikokemuksen jälkeinen esimerkki osoittaa, voi jokin riivaajalaji olla niin sitkeä, että tarvitaan erityistä rukous- ja paastotaistelua demonien ulosajamiseksi Mark.9:14-29. Joskus pahoja henkiä ulos ajettaessa, ne saattavat kouristaa ja heitellä uhriaan ennen poistumistaan tai suusta voi tulla vaahtoa Luuk.9:42; Mark.9:17-18, 26-29. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi käskeä "potilasta" sylkemään vaahtoa ulos suustaan, kuten jotkut tekevät, sillä eivät tällaiset inhimilliset temput auta riivaajia vastaan, vaan ainoastaan Pyhän Hengen voima Jeshuan nimessä. Meidän tehtävämme on kehottaa ihmistä tekemään parannus, ottamaan vastaan Jeshua Pelastajanaan ja sitten ajaa ulos pahat henget Jeshuan nimessä, jos ihminen haluaa tehdä parannuksen ja tarvitsee myös demonien ulosajoa. Jos ihminen on harjoittanut noituutta, magiaa tai muita senkaltaisia asioita, on syytä myös kehottaa ihmistä Jeshuan nimessä irtisanoutumaan sielunvihollisen ja kaiken magian ja muun senkaltaisen vallasta ja luovuttamaan elämänsä Herralle. Silloin varmistamme sen, että vihollisella ei enää ole valtaa uhrinsa yli, joka on siirtynyt Jeshuan, Jumalan Pojan, kirkkauden valtakunnan valtapiiriin Ap.t.19:17-20.
"Sentähden sanotaan: 'Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon'. Olkaa siis Jumalalle alamaiset, mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee" Jaak.4:6-7.
"Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää" 1.Piet.5:8-9.
"Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toistemme jäseniä. Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö. älkää antako auringon laskea vihanne yli, älkääkä antako perkeleelle sijaa" Ef.4:25-27.
"Ja rauhan Jumala on pian musertava saatanan teidän jalkojenne alle. Herramme Jeesuksen armo olkoon teidän kanssanne" Room.16:20.
Kolmas taistelun alue lihan himojen ja riivaajien ohella on perkeleen vastustaminen. Tähän kategoriaan kuuluvat myöskin saatanan langenneet enkelit. Pääero riivaajien ja perkeleen toiminnan välillä on se, että pahat henget asettuvat asumaan uhrinsa ruumiiseen, mutta perkele ei tee sitä kuin poikkeustapauksessa, kuten Juudas Iskariotin (hepr. Jehuda Ish Kerijot = Jehuda Kerijotin mies) kohdalla, joka kavalsi Jeshuan Joh.13:1-2,26-27. Normaalisti perkele ja hänen langenneet enkelinsä kiertävät meidän ympärillämme, etsien, kenen saisi niellä kitaansa Ilm.12:1-4. Raamattu kehottaakin meitä, ettemme anna perkeleelle sijaa.
Kuka sitten joutuu perkeleen kitaan? Kuka antaa perkeleelle sijaa? Jokainen ihminen, joka tekee syntiä, eläen lihansa himojen ja halujen mukaan, kuuluu sielunvihollisen eli ilmavallan hallitsijan valtapiiriin Ef.2:1-3. Synneillämme annamme siis valtakirjan sielunviholliselle elämäämme. Sielunvihollinen kiertää jatkuvasti ympärillämme ja koko ajan tarkkailee, missä löytyy ihminen, joka lankeaa himojensa ja halujensa mukaan syntielämään ja jos hän sellaisen löytää, on sielunvihollinen saanut valtakirjan sen ihmisen elämään. Tämä koskee myös uskovia ihmisiä, sillä jos sielunvihollinen rohkeni kiertää Jeshuan ympärillä Häntä kiusaamassa, ei vihollinen kaihda meidänkään ympärillämme kiertämästä Matt.4:1-11. Monet uskovaiset luulevat, että kun sielunvihollinen kiertää heidän ympärillään kiusaten, houkutellen, esittäen valheita ja vääriä syytöksiä, painostaen ja jopa esittäen vääriä tulkintojaan Jumalan Sanasta, kuten Jeshuallekin, että he ovat pahojen henkien vallassa. Näin ei kuitenkaan asian laita ole. Jokainen uskova joutuu perkeleen kiertelyn ja painostuksen kohteeksi, kuten Jeshuakin, mutta jos elämme Messiaan veren alla pyhitettyä uskonelämää, emme ole riivattuja yhtään enemmän kuin Jeshuakaan oli.
Kuinka voimme selvitä voittajina taistelusta perkelettä vastaan? Sidommeko saatanan ja käskemme hänet syvyyteen, kuten jotkut tekevät? Raamatun mukaan sellainen on turhaa ja epäraitista toimintaa. Uskoville on annettu valta tallata kaikkea vihollisen valtaa ja voimaa ja sitoa riivaajia eli hallituksia ja valtoja ja ajaa ne ulos riivatun ruumiista Luuk.10:17-20; Mark.9:25; Mark.16:17; Matt.12:22-29. Missään kohden Raamattua ei kuitenkaan ole annettu ohjetta tai käskyä sitoa saatanaa tai käskeä sitä syvyyteen. Jumala sallii saatanan joukkoineen toimia määrättyyn aikaan asti, jolloin se sidotaan tuhanneksi vuodeksi ja sen jälkeen heitetään lopulliseen kadotuksen tulijärveen Ilm.20; Jes.24:21-23; Matt.25:41. Ennen määräaikaa ei pahoja henkiäkään lähetetä syvyyteen vaivattavaksi Matt.8:28-29. Jumala itse on ajallaan musertava saatanan uskovien jalkojen alle, eikä sitä ole annettu meidän tehtäväksemme.
Kuinka sitten taistelemme saatanaa vastaan? Ensinnäkin olemalla nöyriä ja alamaisia Jumalalle. Vaimojen kohdalla tähän kuuluu myös pään peittäminen rukoiltaessa ja profetoitaessa 1.Kor.11:1-10. Toiseksi, meidän tulee valvoa omaa hengellistä tilaamme ja olla hengellisesti raittiita, ettemme sorru epäraamatullisille harhapoluille, jolloin vihollinen saa otteen. Erittäin oleellinen asia on se, että emme anna viholliselle valtakirjaa synneillämme. Jos lankeamme, meidän tulee heti tehdä parannus ja tarvittaessa sopia lähimmäisemme kanssa, jota vastaan olemme rikkoneet, ettemme jää synteinemme vihollisen valtapiiriin. Tähän alueeseen kuuluu jopa se, että jos vihastumme, sovimme asian ennen auringon laskua. Toisinsanoen, jos elämme Jumalan mielen mukaista pyhitettyä elämää Messiaan veren suojan alla, ei perkeleellä ole sijaa meidän elämäämme, niinkuin ei ollut Jeshuankaan elämässä, kun vihollinen kiusasi. Silloin meillä on myöskin valta Jeshuan nimessä uskossa vastustaa perkelettä ja käskeä sitä väistymään ja vihollisen on väistyttävä. On kuitenkin muistettava, että vihollinen kyllä väistyy joksikin ajaksi, mutta palaa uudelleen koettamaan onneaan, jos olisi tapahtunut muutosta uskovan hengellisessä tilassa huonompaan suuntaan, jotta saatana saisi otteen ja meidän on taas uudelleen ja uudelleen uskossa vastustettava sielujemme leppymätöntä vihollista Luuk.4:13-14. Tämä hengellinen taistelu jatkuu koko maallisen elämämme ajan, eikä siihen ole mitään helppohintaista "poppakonstia", jolla kertaiskulla pääsisimme vapaaksi vihollisen kiusaamisesta. Vain kurinalainen hengellinen elämä Messiaan veren alla antaa voiton.
"Kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: 'Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi'? Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat autuuden periä? " Hepr.1:13-14.
"Siihen aikaan nousee Miikael, se suuri enkeliruhtinas, joka seisoo sinun kansasi lasten suojana. Ja se on oleva ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut, hamaan siihen aikaan asti. Mutta siihen aikaan pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka kirjaan kirjoitetut ovat" Dan.12:1.
Kun Jumala aikoinaan loi henkimaailman Messiaan kautta enkeleineen, olivat kaikki enkelit viattomia ja Jumalalle kuuliaisia alussa, kuten olemme jo todenneet Kol.1:14-18; Job.38:4-7. Sitten tapahtui Luciferin lankeemus ja kolmasosa enkeleistä lankesi seuraamaan sielunvihollista eli saatanaa Ilm.12:7-9. Loput enkelit pysyivät Jumalalle uskollisina ja palvelevat edelleen Jumalaa ja toteuttavat Hänen käskynsä ja tahtonsa maan päällä ja koko maailmankaikkeudessa Matt.13:41; Matt.24:30-31; Hepr.1:7. Olemukseltaan Jumalan enkelit ovat pyhiä, synnittömiä, nöyriä, viisaita, tarkkakuuloisia, salamannopeita ja väkeviä Ap.t.10:22; Matt.6:10; 2.Piet.2:11; 2.Sam.14:17, 20; Matt.28:1-3; Luuk.2:15; Ps.103:20. Ne ovat myös olemukseltaan ikinuoria ja saattavat ilmestyä kirkkautta hohtavassa hahmossa tai ihmisenkaltaisina, jolloin ne eivät erotu muista ihmisistä Ap.t.1:9-11; Ap.t.12:6-11; Joh.20:12; Mark.16:5; 1.Moos.19:1-3. Saatanan langenneet enkelit pyrkivät saamaan osakseen palvontaa, mutta Herran enkelit eivät salli itseään palvottavan, vaan kumartavat Jumalaa ja Messiasta ja kehoittavat siihen toisiakin Kol.2:18; Ilm.22:8-9; Hepr.1:7,14; Matt.4:11; Matt.13:41. Vaikka enkelit ovatkin olemukseltaan miehiä, ei naisia, kuten virheellisesti kuvissa usein esitetään (siivetkin ovat vain kerubeilla ja serafeilla); Hes.1:1-11; Hes.10:18-22; Jes.6:2, eivät ne tarvitse avioliittoa taivaallisessa olotilassaan Luuk.24:1-11,22-23; Matt.22:29-30; Mark.12:25.
Jumalan enkeleiden joukossa vallitsee tietty "komentojärjestys", kuten oli laita saatanan langenneiden henkiolentojenkin kohdalla Ef.6:12. Erityisen merkittäviä ovat seitsemän enkeliruhtinasta Jumalan kasvojen edessä, joiden joukkoon kuuluvat mm. sanansaattajaenkeli Gabriel ja Miikael, jota kutsutaan suureksi enkeliruhtinaaksi ja ylienkeliksi Ilm.8:1-13,15:6-8; Luuk.1:18-20; Dan.12:1; Juuda 1:9. Enkelien tehtävät voidaan karkeasti jakaa neljään osaan (jako osin keinotekoinen):
Enkelien ja taivaallisten olentojen joukossa on vielä kaksi erityistä ryhmää, jotka ansaitsevat tulla huomioiduiksi, nimittäin kerubit ja serafit. Jo vanhan liiton päivinä kerubikoristukset esiintyivät ilmestysmajan telttakankaan kaistoissa ja kaikkeinpyhimmässä armoistuimen molemmilla puolilla sekä Salomon temppelin kaikkeinpyhimmässä, esiripussa, seinissä ja ovissa 2.Moos.26:1,31; 4.Moos.7:89; 1.Kun.6:1-2,23-36; 1.Kun.8:6-7; 2.Aik.3:7,14; Hepr.9:1-5; Hepr.10:20. Nämä symboliset kuvat antoivat jonkinlaisen käsityksen oikeista kerubeista, jotka ovat Jumalan valtaistuimen kannattajia ja vartijoita Ps.80:1-2; Hes.1:1-28; Hes.10:18-22. Ne ovat myös Jumalan tulen, Jumalan puheen, Jumalan ylistyksen ja pyhyyden sekä elämän puun vartijoita Hes.10:1-18; 2.Moos.25:18-22; Ilm.4:6-9; 1.Moos.3:23-24. Langennut Lucifer oli ennen syntiinlankeemustaan yksi näistä salaperäisistä kerubeista, jopa voideltu kerubi Hes.28:14; hepr. Raamatun mukaan). Serafit taasen seisovat Jumalan valtaistuimen ympärillä, ylistäen Häntä lakkaamatta Jes.6:1-4.
"Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi; sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia. Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle ja olemme valmiit rankaisemaan kaikkea tottelemattomuutta, kunhan te ensin olette täysin kuuliaisiksi tulleet" 2.Kor.10:3-6.
"Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä. Pankaamme sentähden pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin. Vaeltakaamme säädyllisesti, niinkuin päivällä, ei mässäyksissä ja juomingeissa, ei haureudessa ja irstaudessa, ei riidassa ja kateudessa, vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät" Room.13:12-14.
Vaikka Jumala koko ajan suojeleekin ja varjeleekin omiaan ja Jumalan enkelit myöskin Hänen käskystään suojelevat ja palvelevat pyhiä, on uskovien itsensäkin pidettävä huolta siitä, että he ovat Messiaan sotilaina koko ajan täydessä sotavarustuksessa sielunvihollisen joukkoja vastaan 2.Tim.2:3. Efesolaiskirjeen mukaan tähän sota-asuun kuluvat totuuden vyö (Messias, Pyhä Henki, Jumalan Sana ja laki ovat totuus; Joh.14:6; 1.Joh.5:6; Ps.119:142, 160, vanhurskauden haarniska (Messiaan veren tuoma lahjavanhurskaus ja elämänvaelluksen vanhurskaus), kenkinä jaloissa alttius rauhan evankeliumille, uskon kilpi, jolla voimme sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet (epäusko estää taisteluvoiton; Matt.17:19-20, pelastuksen kypäri ja Hengen miekka eli Jumalan Sana Ef.6:13-19.
Kun tämän lisäksi pukeudumme Messiaaseen, pidämme lihan himomme Jumalan voiman ja kurinalaisen vaelluksen avulla alistettuna sekä vaellamme koko ajan rukoillen Hengessä ja totuudessa (myös kaikkien pyhien puolesta ilman erotusta), niin silloin olemme valkeuden varuksissa ja meillä on täydet mahdollisuudet selvitä voittajina maaliin, taivaan kotiin, saakka, eikä sielunvihollinen joukkoineen pääse meistä voitolle Joh.4:22-24; Ef.6:18. Tukenamme ovat koko ajan myös taivaalliset sotajoukot ja suojelusenkelimme, jotka Herran käskystä valvovat meidän sielujemme parasta. Jumala ei tietenkään pelasta meitä väkisin, mutta jos me itse tahdomme ja noudatamme Sanan ohjeita hengellisessä taistelussamme, taivaalliset voimat tekevät kaikkensa meidän tukemiseksemme tässä taistelussa.
"Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat? Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne" 2.Kor.6:19-20.
"Rakkani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta, sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan. Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka te olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa. Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa" 1.Joh.4:1-4.
"älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka" Ef.4:30.
"Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden, pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni...Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki. älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi" Ps.51:3-4,12-13.
"älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa? Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: 'Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani" 2.Kor.6:14-16.
"Mutta Herran henki poistui Saulista, ja Herran lähettämä paha henki vaivasi häntä" 1.Sam.16:14.
Joissakin hengellisissä piireissä opetetaan, että uskovainenkin voi kantaa pahoja henkiä. Tämän teologian mukaan ihmisruumis on kuin talo, jossa joissakin huoneissa voisi olla jäljellä pahoja henkiä. Eräissä amerikkalaisissa kirjoissa jopa opetetaan, että jos vaikka säikähtää rajusti, voi tämän seurauksena pahan henki pujahtaa uskovaan sisälle. Teologia luonnollisesti johtaa siihen, että monet uskovien ongelmat nähdään riivaajien syyksi, jotka asuvat "puolipuhtaan" uskovan ruumissa ja näitä demoneita sitten ajetaan ulos ja pyritään tällä tavoin ongelmat selvittämään. Mielestäni tällainen toiminta on puhdasta puoskarointia, jolla monta kertaa saadaan aikaan vahinkoa ja lisää paineita ennestään ongelmien taakan alla oleviin uskoviin.
Asiaa perustellaan yleensä Luukkaan evankeliumin tapauksella, jossa Jeshua vapautti saatanan sitoman Aabrahamin tyttären ja tämän perusteella kuvitellaan olevan normaalia, että uskova, "Aabrahamin tytär", voi olla riivattu Luuk.13:10-17. Tämä perustelu ei kuitenkaan yksistään riitä todisteeksi, koska Aabrahamin tytär voi tarkoittaa Raamatun mukaan myös lihallista Aabrahamin perillistä eli juutalaista, joka ei välttämättä tarvitse olla uskossa. Jumalan Sanan kokonaisvaltainen opetus päinvastoin osoittaa aivan selkeästi, että uskovainen ihminen ei voi olla riivattu.
Kun ihminen tulee uskoon ja ottaa Jeshuan vastaan pelastajanaan ja Vapahtajanaan, hän uudestisyntyy Jumalan lapseksi Pyhän Hengen voimasta, kuten olemme jo aiemmin todenneet. Samalla ihminen siirretään pimeyden vallasta Jumalan Pojan valtakuntaan eli uskoon tullut ei enää ole saatanan valtapiirissä, vaan Jumalan Pojan suojeluksessa Kol.1:13. Uskoontulohetkellään ihminen saa myös sydämeensä Pyhän Hengen asumaan ja pelastetun ihmisen ruumiista tulee Pyhän Jumalan temppeli ja Raamatun mukaan hän, joka meissä asuu, on suurempi kuin se, joka on tässä maailmassa. Pyhän Jumala ei ota Jeshuan verellä puhdistettuun uskovan ruumiin temppeliin pahoja henkiä "alivuokralaisiksi" asumaan. Jos meidän ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli, se ei voi samaan aikaan olla pahan hengen temppeli, koska valkeudella ja pimeydellä ei ole mitään yhteistä keskenään. Jos uskovainen ihminen valtaa valkeudessa, ei ole mitään mahdollisuutta, että paha henki voisi tulla häneen asumaan.
Uskovainen voi kuitenkin ajautua tilanteeseen, jossa hän lopulta on avoin vastaanottamaan pahat henget ruumiiseensa asumaan. Jos annamme periksi lihan himoille ja lankeamme syntiin, Pyhä Henki sisimmässämme tulee murheelliseksi ja alkaa nuhtelemaan meitä ja kehottaa parannuksen tekoon. Jos teemme parannuksen, saamme anteeksi ja Jeshuan veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä 1.Joh.1:7-10. Jos sensijaan emme suostu Pyhän Hengen kehotuksista huolimatta parannukseen, vaan jatkamme synnin harjoittamista, omatuntomme paatuu ja lopulta tulee tilanne, jolloin synnin mitta on täytetty ja se tuo tullessaan hengellisen kuoleman Jaak.1:12-15; Juuda 1:12-13; 1.Tim.4:1-2. Silloin on tultu pisteeseen, josta ei ole paluuta ja Jumala ottaa pois Pyhän Henkensä ihmiseltä. Silloin ihmisruumiin temppeli on tyhjä ja paha henki voi tulla seitsemän pahemman riivaajan kanssa asumaan ihmisruumiiseen ja ihmisen viimeiset teot tulevat pahemmiksi kuin ennen uskoontuloa Matt.12:43-45. Tällaiselle ihmiselle ei ole muuta edessä kuin Jumalan tuomion tulen kiivauden odotus Hepr.10:26-31.
Malliesimerkki Raamatussa tästä on Israelin kuningas Saul. Jumala valitsi ja voiteli hänet profeetta Samuelin kautta Israelin kuninkaaksi ja Herran Henki tuli häneen 1.Sam.8-10. Jonkun ajan kuluttua Saul kuitenkin kävi tottelemattomaksi Herran Sanaa ja käskyjä kohtaan ja alkoi toimia oman päänsä mukaan 1.Sam.15:22-23. Jumala vihastui häneen ja valitsi Daavidin hänen sijaansa 1.Sam.15-16. Lopulta tuli myös paatumuksen ja tottelemattomuuden loppupiste Saulin elämässä ja Herra otti häneltä pois Henkensä ja vasta sen jälkeen Jumala salli pahan hengen tulla vaivaamaan paatunutta kuningasta. Huolimatta siitä, että Jumala oli hyljännyt Saulin ja ottanut pois häneltä Henkensä ja jättänyt hänet pahan hengen valtaan, hän sai vielä muodollisesti hallita Israelia monta vuotta. Tuona aikana hän jatkoi paatumuksensa tiellä loppuun asti vainoten Daavidia. Lopulta hän sai surmansa taistelussa filistealaisia vastaan ja Daavid astui valtaistuimelle 1.Sam.31.
Tämä on hyvin varoittava esimerkki uskoville tottelemattomuuden tiestä, jolla lopulta tulee Jumalan hylkääminen, Pyhän Hengen poistuminen ja pahojen henkien vaivaaminen. Mutta paha henki ei voi tulla, ennenkuin tämä paatumuksen loppupiste on saavutettu ja Pyhä Henki on poistunut. Sittenkin ihminen voi muodollisesti näytellä uskovaa ja jopa armolahjat voivat toimia saatanan hengen voimasta (esim. profetointi), koska Jumala ei kadu armolahjojaan, mutta tosiasiallisesti hän on hengellisesti kuollut Jumalan edessä Room.11:29; 2.Tess.2:1-12; Juuda 1:12-13; Matt.7:21-23.
On kuitenkin muistettava se, että Herra on erittäin pitkämielinen, kärsivällinen, anteeksiantavainen ja armollinen meitä kohtaan ja Hän säälii meidän heikkouksiamme ja armahtaa, jos meillä on vain halu seurata Häntä ja tehdä parannusta Hepr.4:14-16. Jumala ei heitä meitä pois kasvojensa edestä meidän hetkellisen heikkoutemme tähden, jos vain haluamme pysyä parannuksen tiellä kuten Daavid langettuaan. Kun hän oli langennut aviorikokseen ja murhaan Batseeban tapauksessa, hänelle tuli hätä, ettei Jumala ottaisi pois Pyhää Henkeänsä. Hän teki totisen parannuksen ja sai anteeksi syntinsä. Samoin tulee meidänkin tehdä langettuamme, eikä jatkaa paatumuksen tiellä synnin mitan täyttymykseen saakka, ettei meille kävisi kuten Saulille.
Teksti lainattu, Taistelu henkivaltoja vastaan www.kolumbus.fi/gematria/apsrk12.html
Sivuston asetukset:
Pelkistetyllä tavalla tuoda esille tapahtumia lopunajassa, Jumalan armolahjasta ja pelastuksesta Jeesuksessa uppoutumatta kovin syvälle teologiseen suohon.
Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen niin sinä pelastut
Ei mitään uutta auringon alla, se mitä ennenkin on ollut vastakin on oleva. Mitä me opimme historiasta? Sen, ettemme opi siitä mitään.
...ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi Joh.8:31-32
