Etusivu Raamattu Artikkelit - ABC Haku

Ilmestyskirja - Aramea-Suomi 2013

Johanneksen ilmestys – aramea-suomi interlinear
”Koska kirja on syntynyt Pyhästä Hengestä, juutalaisella on lupa tutkia tätä”, kirjoitti tästä kirjasta rabbi Abraham ben Ezra (1092-1167). Länsimainen akateemis-hellenistinen maailma väittää tekstiä perusteettomasti 400-luvun käännökseksi. Sekä Origenes, että Patrologia Orientalis, kertovat meille jo 200-luvulla, että Matteus kirjoitti evankeliuminsa Kesareassa aramean (hebrealaisten, ei hebrean) kielellä, ja se käännettiin ”Messiaan voimasta” heti kaikille kielille. Siis myös koptin ja geezin kieliset tekstit ovat vanhempia, kuin mitä nykyaikamme hellenistit varmuudella oikeaksi sanovat. Epiphanius kertoo 300-luvulla, että Apostolien Tekoja ja Johanneksen tekstejä luettiin hebrealaisten kielellä. Josefus kirjoittaa ensimmäisen vuosisadan lopussa, ettei ”keskuudessamme” ole kuin muutama kreikan taitoinen. Tällaiset lauseet monissa historian kirjoituksissa kuitenkin sivuutetaan huolettomasti. Näyttää siltä, että targumin ja peshittan täydellinen kätkeminen länsimaiden valtaosalta, on osa taivaallista suunnitelmaa lopun ajalle. Jopa vulgataa tutkitaan ja tulkitaan enemmän kuin aramean versioita! Mielenkiintoinen yksityiskohta historiassa on myös se, että Laodikea ja Kolossa tuhoutuivat maanjäristyksessä vuonna 66, ja Laodikea rakennettiin uudestaan Aureliuksen toimesta yli sata vuotta myöhemmin. Jos Laodikeassa on siis ollut menestyvä seurakunta, joka sanoo olevansa rikas, tämä siirtää koko teoksen kirjoittamisen ajankohdan tuolle ajalle.

Messiaamme ja apostoli Johanneksen äidinkielisen versioni on tarkoitus tuoda esiin ikivanhat ja luotettavat sanavalinnat ja näkökulmat sanasta sanaan, käytössä olevien kreikan tekstien rinnalle, sekä tietysti innostaa suomalaisia tutkimaan Jumalan sanaa – מלתא – maltaa – joka merkitsee varmasti toteutuvaa sanaa (Ilm. 1:9, Dan. 2:5, Kol. 3:16), jopa profetaalistakin sanaa. Charles C. Torrey kutsuu kreikan kielistä ilmestyskirjaa ”kieliopilliseksi anarkiaksi” ja hänen mukaansa kreikan teksti on täynnä valtavia kielioppivirheitä, jotka hän tulkitsee loukkaukseksi kreikan kirjallisuutta vastaan. Torrey luettelee tästä kirjasta esimerkkijakeina mm. 1:4, 1:15, 11:3, 17:4, 22:5. Aramean tekstissä kieliopin kanssa ongelmia ei ole. Delitzschin toimittama raamatun hebrean kielinen UT seuraa kauniisti peshittan sanavalintoja. Mutta historiasta tähän päivään; eikö olekin sanan lukijalle tärkeintä se, mitä Henki todistaa sisäisessä maailmassa? Armon Herra siunatkoon jokaista lukijaa.

Piikkiössä 6.lokakuuta 2013 – 1.11.2013 / Chesvan 5774
Tuomas Levänen

Alkuperäinen Tuomas Leväsen teksti pdf:nä Ilmestyskirja.pdf

 

 

Alla on vertailun vuoksi myös Ilmestyskirjan vuoden 1938 käännös. Lisäksi joitakin kääntäjän kommentteja.

Luku 1

1:1. Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle, näyttääkseen palvelijoillensa, mitä pian tapahtuman pitää; ja sen hän lähettämänsä enkelin kautta antoi tiedoksi palvelijalleen Johannekselle,

1:1. Messias Jeshuan ilmestys, jonka Jumala antoi, näyttääkseen palvelijoilleen, mitä on annettu tapahtuvaksi hetkessä, kun lähetti vertauskuvat, enkelinsä kautta, palvelijalleen Johannanille.


1:2. joka tässä todistaa Jumalan sanan ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen, kaiken sen, minkä hän on nähnyt.

1:2. Jumalan sana, ja Messias Jeshuan todistus, todisti kaiken, mitä hän näki.


1:3. Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!

1:3. Hänen siunauksensa sille, joka lukee, ja niille, jotka kuulevat tämän profetian sanat, ja pitävät nämä siinä kirjoitetut asiat, sillä aika on lähellä!


1:4. Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,

1:4. Johannan seitsemälle seurakunnalle, jotka ovat Aasiassa; siunaukset ja rauha teille Hänestä, joka on, ja on ollut, ja joka tulee, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat valtaistuimen edessä.


1:5. ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä

1:5. Ja Messias Jeshualta, uskolliselta todistajalta, kuolleiden esikoiselta ja maan kuninkaiden hallitsijalta. Hän rakastaa meitä, ja on verensä kautta vapauttanut meidät synneistämme.


1:6. ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen.

1:6. Ja tehnyt meidät papilliseksi kuningaskunnaksi Jumalalle ja Isälle – Hänelle kirkkaus ja valta, aina ja iankaikkisesti, amen.


1:7. Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat vaikeroitsevat hänen tullessansa. Totisesti, amen.

1:7. Katso, Hän tulee pilvien kanssa, ja kaikki silmät näkevät Hänet, ja myös ne, jotka Hänet lävistivät, ja kaikki maan perhekunnat surevat Häntä. Niin, amen!


Alev ja Tav, Alfa ja Omega

1:8. "Minä olen A ja O", sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias.

1:8. Minä olen alef ja tav, sanoo Herra Jumala, Hän, joka on, ja on ollut, ja tuleva on – Hän, joka ylläpitää kaikkea.

Alef א ja Tav ת, kreikaksi Alfa ja Omega, A ja O, Alku ja Loppu, Ensimmäinen ja Viimeinen. Heprea ja aramea kirjoitetaan oikealta vasemmalle.


1:9. Minä, Johannes, teidän veljenne, joka teidän kanssanne olen osallinen ahdistukseen ja valtakuntaan ja kärsivällisyyteen Jeesuksessa, minä olin Jumalan sanan ja Jeesuksen todistuksen tähden saaressa, jonka nimi on Patmos.

1:9. Minä, Johannan, veljenne ja työtoverinne poika, kärsimyksessä ja kärsivällisyydessä, jotka ovat Jeshuassa, olin saaressa, jota kutsutaan Patmos, Jumalan sanan tähden, ja Messias Jeshuan todistuksen tähden.


1:10. Minä olin hengessä Herran päivänä, ja kuulin takaani suuren äänen, ikäänkuin pasunan äänen,

1:10. Ja minä olin hengessä viikon ensimmäisenä päivänä, ja kuulin takaani äänen, kuin monet sofarit.


1:11. joka sanoi: "Kirjoita kirjaan, mitä näet, ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle, Efesoon ja Smyrnaan ja Pergamoon ja Tyatiraan ja Sardeeseen ja Filadelfiaan ja Laodikeaan".

1:11. ”Ne asiat, jotka on sanottu, mitä näit, kirjoita kirjaan, ja lähetä seitsemälle seurakunnalle: Efeso, Zmorna ja Pergamos, ja Taotaira ja Sardis, ja Filadelfia ja Laodikea.”


1:12. Ja minä käännyin katsomaan, mikä ääni minulle puhui; ja kääntyessäni minä näin seitsemän kultaista lampunjalkaa,

1:12. Ja minä käännyin, tunnistaakseni sen äänen, joka kanssani puhui, ja kun käännyin, minä näin seitsemän kultaista menoraa.


1:13. ja lampunjalkain keskellä Ihmisen Pojan muotoisen, pitkäliepeiseen viittaan puetun ja rinnan kohdalta kultaisella vyöllä vyötetyn.

1:13. Ja menoroiden keskellä, kuin Ihmisen Pojan kaltainen, ja yllään efod, ja rinnan ympäri vyötetty kultaisella vyöllä.

Kommentti: Efod on ylimmäisen papin vaate, TgEx.28:6 ym. Meidän raamatussamme usein ’kasukka’. Muualla tässä käytetään eri sanoja vaatteista.


1:14. Ja hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset niinkuin valkoinen villa, niinkuin lumi, ja hänen silmänsä niinkuin tulen liekki;

1:14. Mutta Hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkoiset kuin villa ja lumi, ja silmänsä kuin tulen liekit.


1:15. hänen jalkansa olivat ahjossa hehkuvan, kiiltävän vasken kaltaiset, ja hänen äänensä oli niinkuin paljojen vetten pauhina.

1:15. Ja jalkansa Libanian pronssin kaltaiset, pätsissä kuumennetun, ja äänensä kuin monien vesien ääni.


1:16. Ja hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, ja hänen suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, kun se täydeltä terältä paistaa.

1:16. Ja Hänen oikeassa kädessään oli seitsemän tähteä, ja suustaan lähti terävä miekka, ja minä näin hänet, niin kuin aurinko ilmestyy voimassa.


1:17. Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni sanoen: "Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen,

1:17. Ja kun näin Hänet, kaaduin Hänen jalkoihinsa kuin kuollut, ja Hän laittoi oikean kätensä ylleni, sanoen, ”älä pelkää, sillä minä olen ensimmäinen ja viimeinen”.


1:18. ja minä elän; ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.

1:18. Ja joka eli, ja joka oli kuollut, ja katso, minä elän, aina ja iankaikkisesti – amen. Ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet.


1:19. Kirjoita siis, mitä olet nähnyt ja mikä nyt on ja mitä tämän jälkeen on tapahtuva.

1:19. Sen tähden kirjoita, mitä olet nähnyt, ja nämä, jotka ovat nyt, ja ne, mitkä tulevat näiden jälkeen.

Kommentti: Kehottaako Jeesus imperfektissä kirjoittamaan Johanneksen evankeliumin? Kirjoita, mitä olet jo tähän mennessä nähnyt?


1:20. Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni, ja niiden seitsemän kultaisen lampunjalan salaisuus on tämä: ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa."

1:20. Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit oikean käteni yllä, ja ne seitsemän menoraa; tähdet ovat seitsemän seurakunnan sanansaattajat, ja nuo näkemäsi kultaiset menorat, ovat seitsemän seurakuntaa.

Kommentti: Paavali käyttää samaa ’arza’ –sanaa Room.11:9 puhuessaan ”kansojen täyteydestä”. Vrt Jaakobin siunaus Efraimille. Seurakunta, ’ed’ata tarkoittaa sanatarkasti ’kunnes Hän tulee’.

Luku 2

2:1. "Efeson seurakunnan enkelille kirjoita: `Näin sanoo hän, joka pitää niitä seitsemää tähteä oikeassa kädessään, hän, joka käyskelee niiden seitsemän kultaisen lampunjalan keskellä:

2:1. Ja Efeson seurakunnan sanansaattajalle kirjoita, näin sanoo Hän, joka pitää kädessään on seitsemän tähteä - Hän, joka kävelee kultaisten menoroiden keskellä.

Kommentti: Sanansaattaja voi tietysti olla myös enkeli. Valinnalleni on omat syyni.


2:2. Minä tiedän sinun tekosi ja vaivannäkösi ja kärsivällisyytesi, ja ettet voi pahoja sietää; sinä olet koetellut niitä, jotka sanovat itseänsä apostoleiksi, eivätkä ole, ja olet havainnut heidät valhettelijoiksi;

2:2. Minä tiedän sinun tekosi ja työsi ja kärsivällisyytesi, ja ettet pysty pahoja sietämään, ja koettelit niitä, jotka sanovat sieluistaan että apostoleja olisivat, eivätkä ole, ja havaitsit heidän olevan valhetta.


2:3. ja sinulla on kärsivällisyyttä, ja paljon sinä olet saanut kantaa minun nimeni tähden, etkä ole uupunut.

2:3. Ja kärsivällisyyttä sinulla on, ja olet kestänyt minun nimeni tähden, etkä väsynyt.


2:4. Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi.

2:4. Mutta minulla on sinua vastaan, että olet jättänyt ensimmäisen rakkautesi.


2:5. Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta.

2:5. Muista, mistä olet tullut ulos, ja tee ensimmäisiä tekoja, ja jos et, minä tulen yllesi ja poistan menorasi, ellet tee parannusta.

Kommentti: Tov on verbinä periaatteessa hyvän, tai paremmin tekemistä. ’alik, yllesi, tai ”olla sinua vastaan”.


2:6. Mutta se sinulla on, että sinä vihaat nikolaiittain tekoja, joita myös minä vihaan.

2:6. Mutta se sinulla on, että vihaat nikolaita’n tekoja, niitä, joita minä vihaan.


2:7. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.`

2:7. Jolla on korvat, kuulkoon, mitä henki seurakunnalle puhuu. Ja voittajien minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.

Kommentti: Paradis, sana on suomenkin kielessä ilmeisesti aramean alkuperää.


2:8. Ja Smyrnan seurakunnan enkelille kirjoita: `Näin sanoo ensimmäinen ja viimeinen, joka kuoli ja virkosi elämään:

2:8. Ja Zmornan seurakunnan sanansaattajalle kirjoita; näin sanoo ensimmäinen ja viimeinen, hän, joka oli kuollut, ja elää.


2:9. Minä tiedän sinun ahdistuksesi ja köyhyytesi - sinä olet kuitenkin rikas - ja mitä pilkkaa sinä kärsit niiltä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan ovat saatanan synagooga.

2:9. Minä tunnen sinun kärsimyksesi ja köyhyytesi, mutta sinä olet rikas, ja mitä pilkkaa saat niiltä, jotka sanovat sieluistaan olevansa juutalaisia, kun eivät juutalaisia ole, vaan ovat saatanan seuralaisia.


2:10. Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään. Katso, perkele on heittävä muutamia teistä vankeuteen, että teidät pantaisiin koetukselle, ja teidän on oltava ahdistuksessa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun.

2:10. Älä missään pelkää, mitä tulet kärsimään. Katso, paholainen on heittävä teitä vankihuoneeseen koeteltaviksi, ja se on oleva teille kymmenen päivän kärsimys. Olkaa uskolliset kuolemaan saakka, ja minä annan teille elämän kruunun.

Kommentti: Paholainen on akel-karza. Akel on syömistä ja karza puremista. ”Syö ja pureskelee”. Tuleeko kreikan dia’bolos tästä? Bolos, bulimia, jne, who knows.


2:11. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita.`

2:11. Jolla on korva, kuulkoon, mitä henki seurakunnalle sanoo. Joka voittaa, sitä ei toinen kuolema vahingoita.

Kommentti: Tässä, ja 20:6 ei oikeastaan ole ’toinen kuolema’ – vaan sana tanaina tarkoittaa ”lohikäärme”. Itselleni on ainakin vielä epäselvää, miksi näissä ei sanota ’toinen’ vaan ’lohikäärme’.


2:12. Ja Pergamon seurakunnan enkelille kirjoita: `Näin sanoo hän, jolla on se kaksiteräinen, terävä miekka:

2:12. Ja sanansaattajalle, joka on Pergaman seurakunnassa, kirjoita: näin sanoo Hän, jolla on terävä, kaksiteräinen miekka.


2:13. Minä tiedän, missä sinä asut: siellä, missä saatanan valtaistuin on; ja sinä pidät minun nimestäni kiinni etkä ole kieltänyt minun uskoani niinäkään päivinä, jolloin Antipas, minun todistajani, minun uskolliseni, tapettiin teidän luonanne, siellä, missä saatana asuu.

2:13. Minä tunnen, missä asustat – saatanan valtaistuimen paikan. Ja sinä pidät minun nimeni ja uskollisuuteni, etkä ole kieltänyt taistelunkaan päivinä, ja olet minun uskollinen todistajani. Kaikkien minun uskollisten todistajieni tähden teitä on tapettu teidän keskuudessanne.

Kommentti: Metul di’kol. ”Kaikkien tähden”. Käännetty suoraan kreikkaan erisnimeksi. Jos erisnimestä on kyse, jakeen loppu tietysti muuttuu ”Metuldikol, minun uskollinen todistajani, tapettiin teidän keskellänne”. Itse en kannata tätä vaihtoehtoa.


2:14. Mutta minulla on vähän sinua vastaan: sinulla on siellä niitä, jotka pitävät kiinni Bileamin opista, hänen, joka opetti Baalakia virittämään Israelin lapsille sen viettelyksen, että söisivät epäjumalille uhrattua ja haureutta harjoittaisivat.

2:14. Mutta minulla on sinua vastaan jotain. Sillä sinulla on siellä niitä, jotka pitävät kiinni Balaamin opetuksesta, hänen, joka opetti Balakia asettamaan kompastuksia Israelin lasten eteen; syömään epäjumalien uhreja ja huorin tekemään.


2:15. Niin on myös sinulla niitä, jotka samoin pitävät kiinni nikolaiittain opista.

2:15. Samoin on sinulla myös niitä, jotka pitävät kiinni nakolaita’n opetuksesta.


2:16. Tee siis parannus; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi pian ja sodin heitä vastaan suuni miekalla.

2:16. Sen tähden, tee parannus, mutta jos et, minä tulen äkisti, ja sodin heitä vastaan suuni miekalla.


2:17. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sille, joka voittaa, minä annan salattua mannaa ja annan hänelle valkoisen kiven ja siihen kiveen kirjoitetun uuden nimen, jota ei tiedä kukaan muu kuin sen saaja.`

2:17. Jolla on korva, kuulkoon, mitä henki puhuu seurakunnalle. voittajalle annan siitä salatusta mannasta, ja annan hänelle valkoisen kirjoituksen, ja sen kirjoituksen yllä on uusi nimi kirjoitettuna, eikä sitä ihminen tiedä, paitsi sen saaja.

Kommentti: ”Chusbana”, on substantiivina ensisijaisesti ”lukumäärä, laskenta” (TgPs.87:6, TgEx.30:12, TgEcc.7:27 & Jastrow). Sana voi merkitä myös jotain maksuvälinettä tai pientä papyrusta. Mutta kiveä ei missään tapauksessa. Jätän sanan suomentamatta.


2:18. Ja Tyatiran seurakunnan enkelille kirjoita: `Näin sanoo Jumalan Poika, jolla on silmät niinkuin tulen liekki ja jonka jalat ovat niinkuin kiiltävä vaski:

2:18. Ja seurakunnan sanansaattajalle Taotairassa kirjoita; näin sanoo Jumalan Poika, Hän, jonka silmät ovat kuin tulen liekit, ja jalkansa kuin Libanian pronssi.


2:19. Minä tiedän sinun tekosi ja rakkautesi ja uskosi ja palveluksesi ja kärsivällisyytesi ja että sinun viimeiset tekosi ovat useammat kuin ensimmäiset.

2:19. Minä tunnen sinun tekosi ja rakkautesi ja uskollisuutesi ja palvelemisesi, ja kärsivällisyytesi, ja että viimeiset tekosi ovat enemmät kuin ensimmäiset.


2:20. Mutta se minulla on sinua vastaan, että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua.

2:20. Mutta minulla on sinua vastaan paljon, kun suvaitset vaimoasi Iizebeliä, häntä, joka sielustaan sanoo olevansa naisprofeetta, ja hän opettaa, ja viettelee minun palvelijoitani haureuteen ja syömään epäjumalien uhreja.


2:21. Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan.

2:21. Ja minä annoin hänelle aikaa parannuksen tekemiseen, eikä hän valinnut tehdä parannusta haureudesta.


2:22. Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan tekevät huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen teoistansa;

2:22. Katso, minä heitän hänet ruumisarkkuun, ja ne avionrikkojat saavat kärsiä hänen kanssaan, elleivät monet kadu tekojaan.


2:23. ja hänen lapsensa minä tappamalla tapan, ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan.

2:23. Ja hänen lapsensa minä kuolemassa tapan, ja koko minun seurakuntani tulee tuntemaan, että minä tutkin munuaiset ja sydämet, ja minä annan teille kaikille tekojenne mukaan.


2:24. Mutta teille muille Tyatirassa oleville, kaikille, joilla ei ole tätä oppia, teille, jotka ette ole tulleet tuntemaan, niinkuin ne sanovat, saatanan syvyyksiä, minä sanon: en minä pane teidän päällenne muuta kuormaa;

2:24. Teille muille Taotairassa oleville minä sanon – kaikille niille, joilla ei ole tätä opetusta; niille, jotka eivät tunne, niin kuin sanotaan, ”saatanan syvyyksiä” – minä en laita yllenne mitään toisenlaista taakkaa.


2:25. pitäkää vain, mitä teillä on, siihen asti kuin minä tulen.

2:25. Sen tähden, pitäkää, mitä teillä on, kunnes minä tulen.


2:26. Ja joka voittaa ja loppuun asti ottaa minun teoistani vaarin, sille minä annan vallan hallita pakanoita,

2:26. Ja joka voittaa, ja pitää minun tekoni, hänelle minä annan vallan yli kansakuntien.


2:27. ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, niinkuin saviastiat heidät särjetään - niinkuin minäkin sen vallan Isältäni sain -

2:27. Hän on paimentava heitä rautaisella sauvalla, ja kuin savenvalajan astiat, ne särjetään, tämän minä olen Isältäni saanut.


2:28. ja minä annan hänelle kointähden.

2:28. Ja minä annan hänelle aamutähden.


2:29. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.`"

2:29. Jolla on korva, kuulkoon, mitä henki seurakunnalle puhuu.

Luku 3

3:1. "Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: `Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut.

3:1. Ja sanansaattajalle, joka on Sardis’n seurakunnassa, kirjoita: näin sanoo hän, jolla on seitsemän Jumalan henkeä ja seitsemän tähteä; minä tunnen sinun tekosi, ja sinulla on nimi, että elät, mutta olet kuollut.


3:2. Heräjä valvomaan ja vahvista jäljellejääneitä, niitä, jotka ovat olleet kuolemaisillaan; sillä minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä.

3:2. Ja ole ahkera, ja vahvista jäännöstä, niitä, jotka ovat valmiita kuolemaan. Sillä en ole havainnut tekojasi täydellisiksi Jumalan edessä.


3:3. Muista siis, mitä olet saanut ja kuullut, ja ota siitä vaari ja tee parannus. Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas, etkä sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen.

3:3. Muista, kuinka olet kuullut, ja huomioi, kuinka olet saanut ja tee parannus! Ja jos et herää, minä tulen yllesi kuin varas, etkä sinä tiedä, minä hetkenä minä tulen.


3:4. Kuitenkin on sinulla Sardeessa muutamia harvoja nimiä, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan, ja he saavat käyskennellä minun kanssani valkeissa vaatteissa, sillä he ovat siihen arvolliset.

3:4. Mutta minulla on muutamia nimiä Sardis’ssa, niitä, jotka eivät ole saastuttaneet vaatteitaan, ja ovat arvolliset vaeltamaan valkoisissa minun edessäni.


3:5. Joka voittaa, se näin puetaan valkeihin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä.

3:5. Joka näin voittaa, puetaan valkoisiin vaatteisiin, eikä hänen nimeään pyyhitä pois elämän kirjasta, ja minä tunnustan hänen nimensä Isäni edessä, ja hänen enkeleidensä edessä.


3:6. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.`

3:6. Jolla on korva, kuulkoon, mitä henki seurakunnalle puhuu.


3:7. Ja Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: `Näin sanoo Pyhä, Totinen, jolla on Daavidin avain, hän, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa:

3:7. Ja Filadelfian seurakunnan sanansaattajalle kirjoita: näin sanoo pyhä, totuus, Hän, jolla on Davidin avain – joka avaa, eikä ole sulkijaa, ja sulkee, eikä ole avaajaa.


3:8. Minä tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt.

3:8. Minä tunnen sinun tekosi, ja katso, minä olen asettanut eteesi avatun oven, jota ihminen ei pysty sulkemaan, koska sinun voimasi on vähäinen ja olet pitänyt minun sanani, etkä kieltänyt minun nimeäni.


3:9. Katso, minä annan sinulle saatanan synagoogasta niitä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan valhettelevat; katso, minä olen saattava heidät siihen, että he tulevat ja kumartuvat sinun jalkojesi eteen ja ymmärtävät, että minä sinua rakastan.

3:9. Ja katso, minä annan satanan synagogasta osan näistä, jotka sanovat olevansa sielustaan juutalaisia, eivätkä ole, vaan valehtelevat. Katso, minä laitan heitä tulemaan ja palvomaan jalkojesi edessä, ja tuntemaan, että minä rakastan sinua.


3:10. Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat.

3:10. Koska olet pitänyt minun kärsivällisyyteni sanan, minä varjelen sinut siitä koettelemuksesta, joka on tuleva tapahtumaan yli kaiken asutun maan, koettelemaan maan asukkaita.

Kommentti: Maa on area, sama sana kuin englannin kielessäkin.

Lisäkommentti: huomaa käännöksien ero; ja pelastan sinut - minä varjelen sinut. Tämä 1938 epätarkka käännös on aiheuttanut virheellisen (?) tulkinnan siitä, että Jumalan seurakunta (Jeesuksen morsian) otettaisiin pois (tempaus) ennen koetuksen hetkeä, vihan ja vainon aikaa. Englanninkielinen versiokin "I also will keep thee from the hour of temptation" tai uudempi "I also will keep you from the hour of trial" tarkoittaa varjelua ja suojelua koetuksen hetkestä, ei pelastusta tai poisottamista tempaamalla. Lymyä hetkinen... Jes. 26:19-20; Luuk.21:36. Myös Ilmestyskirjan 7:14 tukee tulkintaa, että valitutkin joutuvat ahdistuksen ajan kokemaan.


3:11. Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi.

3:11. Minä tulen äkisti, pidä se, mitä sinulla on, ettei kukaan ihminen ota kruunuasi.


3:12. Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni.

3:12. Ja joka voittaa, minä teen hänestä pylvään Jumalan temppeliin, eikä hän enää lähde ulos, ja kirjoitan hänen ylleen minun Jumalani nimen ja uuden kaupungin , Jerusalemin, nimen, sen, joka laskeutuu minun Jumalani luota, ja minun uuden nimeni.


3:13. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.`

3:13. Jolla on korva, kuulkoon, mitä henki sanoo seurakunnalle.


3:14. Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: `Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku:

3:14. Ja Laidikian seurakunnan sanansaattajalle kirjoita: näin sanoo amen, uskollinen todistaja ja totuus, ja Jumalan luomakunnan alkulähde.


3:15. Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!

3:15. Minä tunnen sinun tekosi, ettet ole kylmä etkä kuuma – täytyy joko olla kylmä, tai olla kuuma.


3:16. Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.

3:16. Ja olet haalea, etkä kylmä tai kuuma. Minä olen oksentava sinut suustani!


3:17. Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.

3:17. Koska sinä sanot, että olet rikas ja menestynyt, etkä mitään tarvitse, etkä tunne, että sinä olet sairas ja kurja, ja köyhä ja alaston.


3:18. Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.

3:18. Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa koeteltua, että menestyisit, ja pukeutumaan valkoisiin vaatteisiin, ettei alastomuutesi häpeässä paljastuisi, ja silmävoiteella voitelemaan, että näkisit.

Kommentti: Niitä, joita minä rakastan, minä nuhtelen ja minä kuritan, ja minä näen vaivaa. Sen tähden, tee parannus!


3:20. Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.

3:20. Katso, minä seison ovella ja koputan. Jos ihminen kuulee ääneni ja avaa oven, minä astun sisään ja aterioin hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.


3:21. Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa.

3:21. Ja voittajan annan istua kanssani minun valtaistuimeni yllä, kuten minä olen voittanut, ja istun isäni kanssa Hänen valtaistuimensa yllä.


3:22. Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.`"

3:22. Kenellä on korva, kuulkoon, mitä henki puhuu seurakunnalle!

Luku 4

4:1. Sen jälkeen minä näin, ja katso: taivaassa oli ovi avoinna, ja ensimmäinen ääni, jonka minä olin kuullut ikäänkuin pasunan puhuvan minulle, sanoi: "Nouse ylös tänne, niin minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva".

4:1. Näiden jälkeen minä näin, ja katso, taivaissa avattiin ovi, ja se ääni, jonka kuulin puhuvan kanssani, oli kuin sofar, sanoen, nouse tänne, ja minä näytän sinulle, mitä on annettu tapahtuvaksi näiden jälkeen.


4:2. Ja kohta minä olin hengessä. Ja katso, taivaassa oli valtaistuin, ja valtaistuimella oli istuja.

4:2. Ja äkkiä minä olin hengessä. Ja katso, taivaissa oli asetettu valtaistuin, ja sen yllä oli istuja.


4:3. Ja istuja oli näöltänsä jaspis- ja sardionkiven kaltainen; ja valtaistuimen ympärillä oli taivaankaari, näöltänsä smaragdin kaltainen.

4:3. Ja istuja oli kuin kivien olemuksen kaltainen; jaspiksen ja sardionin, ja pilvien sateenkaari, joka ympäröi valtaistuinta, oli kuin smaragdi.


4:4. Ja valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentä neljä valtaistuinta, ja niillä valtaistuimilla istui kaksikymmentä neljä vanhinta, puettuina valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli päässänsä kultaiset kruunut.

4:4. Ja valtaistuimen ympärillä oli 24 valtaistuinta, ja niiden yllä 24 vanhinta, jotka istuivat pukeutuneina valkoisiin vaatteisiin, ja kultaiset kruunut päidensä yllä.


4:5. Ja valtaistuimesta lähti salamoita ja ääniä ja ukkosen jylinää; ja valtaistuimen edessä paloi seitsemän tulisoihtua, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä.

4:5. Ja valtaistuimesta lähti ukkosia ja salamoita ja ääniä, ja valtaistuimen edessä oli palamassa seitsemän lamppua, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä.


4:6. Ja valtaistuimen edessä oli ikäänkuin lasinen meri, kristallin näköinen; ja valtaistuimen keskellä ja valtaistuimen ympärillä oli neljä olentoa, edestä ja takaa silmiä täynnä.

4:6. Ja valtaistuimen edessä lasinen meri, kuin kristallin kaltainen, ja keskellä oli valtaistuin. Ja valtaistuimen ympärillä neljä olentoa, jotka olivat silmiä täynnä edestään ja takaansa.


4:7. Ja ensimmäinen olento oli leijonan näköinen, ja toinen olento nuoren härän näköinen, ja kolmannella olennolla oli ikäänkuin ihmisen kasvot, ja neljäs olento oli lentävän kotkan näköinen.

4:7. Ensimmäinen olento oli kuin leijona, ja toinen olento härän kaltainen, ja kolmannella olennolla oli kuin Ihmisen Pojan kasvot, ja neljäs olento oli lentävän kotkan kaltainen.

Kommentti: Bar Enosh, Ihmisen Poika, tulee Dan.7:13 jakeesta. Jos kyseessä olisi joku muu ihminen, resh tilalla olisi nun, ja käännetään ihmislapseksi.


4:8. Ja niillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, ja ne olivat yltympäri ja sisältä silmiä täynnä. Ja ne sanoivat lakkaamatta yötä päivää: "Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on".

4:8. Jokainen näistä neljästä olennosta seisoi, ja heillä oli kynnet, ja yllään kuusi siipeä ympäröimässä, ja sisältä täynnä silmiä.Eivätkä he vaienneet päivin eikä öin, vaan sanoivat, ”pyhä, pyhä, pyhä Jumala, kaiken ylläpitäjä, joka on, oli ja tuleva on”.

Kommentti: Tefar, kynnet tai sorkat. Sorkat on targumissa aina parsah, joten menen sanavalinnassa Dan.4:33 ym mukaan. ”Ja heillä oli kynnet”. Lause puuttuu käännöksistä. Ilmeisesti kynnet olivat huomiota herättävät, koska apostoli ne näin mainitsee.


4:9. Ja niin usein kuin olennot antavat ylistyksen, kunnian ja kiitoksen hänelle, joka valtaistuimella istuu, joka elää aina ja iankaikkisesti,

4:9. Ja nämä neljä olentoa antavat kirkkauden ja kunnian, ja siunauksen tunnustuksen valtaistuimen yllä istuvalle, joka elää aina ja iankaikkisesti, amen.


4:10. lankeavat ne kaksikymmentä neljä vanhinta hänen eteensä, joka valtaistuimella istuu, ja kumartaen rukoilevat häntä, joka elää aina ja iankaikkisesti, ja heittävät kruununsa valtaistuimen eteen sanoen:

4:10. Kaksikymmentäneljä vanhinta kumartuvat valtaistuimen yllä istuvan edessä, ja palvovat aina ja iankaikkisesti.” Amen hänelle, joka elää!” – ja heittävät kruununsa valtaistuimen eteen, sanoen;


4:11. "Sinä, meidän Herramme ja meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan ylistyksen ja kunnian ja voiman, sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut".

4:11. Herramme ja Jumalamme, sinä olet arvollinen saamaan kirkkauden ja kunnian ja vallan, koska sinä olet kaiken luonut, ja sinun tahtosi kautta ne ovat, sinun luotusi.

Luku 5

5:1. Ja minä näin valtaistuimella-istuvan oikeassa kädessä kirjakäärön, sisältä ja päältä täyteen kirjoitetun, seitsemällä sinetillä suljetun.

5:1. Ja minä näin, valtaistuimen yllä istuvan oikealla puolella, oli kirjakäärö, sisältä ja ulkopuolelta kirjoitettu, ja seitsemällä sinetillä sinetöity.


5:2. Ja minä näin väkevän enkelin, joka suurella äänellä kuulutti: "Kuka on arvollinen avaamaan tämän kirjan ja murtamaan sen sinetit?"

5:2. Ja minä näin, toinen, voimallinen enkeli, julisti kovalla äänellä, ”kuka on arvollinen avaamaan kirjakäärön, ja murtamaan sen sinetit?”


5:3. Eikä kukaan taivaassa eikä maan päällä eikä maan alla voinut avata kirjaa eikä katsoa siihen.

5:3. Eikä kukaan pystynyt taivaissa, eikä maan päällä, eikä niistä, jotka maan alla ovat, avaamaan kirjakääröä ja murtamaan sen sinettejä ja siihen katsomaan.


5:4. Ja minä itkin kovin sitä, ettei ketään havaittu arvolliseksi avaamaan kirjaa eikä katsomaan siihen.

5:4. Ja minä itkin paljon, kun ei löytynyt arvollista avaamaan kirjakääröä ja murtamaan sen sinettejä.


5:5. Ja yksi vanhimmista sanoi minulle: "Älä itke; katso, jalopeura Juudan sukukunnasta, Daavidin juurivesa, on voittanut, niin että hän voi avata kirjan ja sen seitsemän sinettiä".

5:5. Ja yksi vanhimmista sanoi minulle, ”älä itke, katso, leijona Jehudan sukukunnasta on voittanut – Davidin juuri avaa kirjakäärön sinetit”.


5:6. Ja minä näin, että valtaistuimen ja niiden neljän olennon ja vanhinten keskellä seisoi Karitsa, ikäänkuin teurastettu; sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää, jotka ovat ne seitsemän Jumalan henkeä, lähetetyt kaikkeen maailmaan.

5:6. Ja minä näin valtaistuimen, ja niiden neljän elävän olennon, ja vanhimpien keskellä oli karitsa, joka oli kuin tapettu, ja hänellä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää. Nämä ovat ne seitsemän Jumalan henkeä, jotka on lähetetty kaikkeen maahan.

Kommentti: Viittaus seitsemään henkeen on juutalaisilla aina ollut lainaus Jes.11:2.


5:7. Ja se tuli ja otti kirjan valtaistuimella-istuvan oikeasta kädestä.

5:7. Ja se tuli, ja otti kirjakäärön Hänen kädestään, joka istuu valtaistuimen yllä.


5:8. Ja kun se oli ottanut kirjan, niin ne neljä olentoa ja kaksikymmentä neljä vanhinta lankesivat Karitsan eteen, ja heillä oli kantele kullakin, ja heillä oli kultaiset maljat täynnä suitsutuksia, jotka ovat pyhien rukoukset,

5:8. Ja kun se otti kirjakäärön, neljä olentoa ja kaksikymmentäneljä vanhinta kumartui Karitsan edessä. Jokaisella heistä oli kitarat, ja kultaiset astiat, täynnä suitsuketta – niitä, jotka ovat pyhien rukouksia.

Kommentti: Zelota, rukoukset. Vähän harvinaisempi sana rukouksille, esiintyy Tg2Chr.33:13 ja TgPs.72:20. Kitara on kreikassa aramean lainasana – samoin myös suomen kielessä.


5:9. ja he veisasivat uutta virttä, sanoen: "Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista

5:9. Jotka lauloivat uusia ylistysvirsiä, ja sanoivat, sinä olet arvollinen ottamaan kirjakäärön ja murtamaan sinetit sen päältä, koska olet tapettu, ja veressäsi lunastanut Jumalalle kaikista sukukunnista ja kansoista ja ihmisistä.


5:10. ja tehnyt heidät meidän Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi, ja he tulevat hallitsemaan maan päällä".

5:10. Ja olet tehnyt heistä meidän Jumalallemme kuningaskunnan, ja pappeja ja kuninkaita, ja he hallitsevat yli maan.


5:11. Ja minä näin, ja minä kuulin monien enkelien äänen valtaistuimen ja olentojen ja vanhinten ympäriltä, ja heidän lukunsa oli kymmenentuhatta kertaa kymmenentuhatta ja tuhat kertaa tuhat,

5:11. Ja minä näin ja kuulin, kuin monien enkelien äänet, valtaistuimen ympärillä, ja olentojen ja vanhimpien, ja niiden määrä oli kymmeniä tuhansia ja tuhannen tuhansia.

Kommentti: Lauseen ajatus ei ole tarkka lukumäärä, vaan sanonnan ajatus on, että joukko todella suuri.


5:12. ja he sanoivat suurella äänellä: "Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan voiman ja rikkauden ja viisauden ja väkevyyden ja kunnian ja kirkkauden ja ylistyksen".

5:12. Ja sanoivat kovassa äänessä; tapettu Karitsa on arvollinen saamaan vallan ja hyvinvoinnin ja viisauden ja voiman, ja kunnian ja kirkkauden ja siunaukset.


5:13. Ja kaikkien luotujen, jotka ovat taivaassa ja maan päällä ja maan alla ja meren päällä, ja kaikkien niissä olevain minä kuulin sanovan: "Hänelle, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti!"

5:13. Ja kaikki luodut, taivaissa ja maassa ja maan alla, ja meressä olevat ja kaikki, mitä niissä on, kuulin sanovan valtaistuimen yllä istuvalle ja Karitsalle, ”Siunaukset ja kunnia, ja kirkkaus ja valta, aina ja iankaikkisesti!”


5:14. Ja ne neljä olentoa sanoivat: "Amen", ja vanhimmat lankesivat kasvoilleen ja kumartaen rukoilivat.

5:14. Ja kun nämä neljä olentoa sanoivat ”amen”, vanhimmat kumartuivat ja palvoivat.

Luku 6

6:1. Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden niistä neljästä olennosta sanovan niinkuin ukkosen äänellä: "Tule!"

6:1. Ja kun Karitsa avasi yhden niistä seitsemästä sinetistä, minä kuulin yhden niistä neljästä olennosta puhuvan, kuin ukkosenäänellä, ”tule ja katso”.


6:2. Ja minä näin, ja katso: valkea hevonen; ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja hänelle annettiin seppele, ja hän lähti voittajana ja voittamaan.

6:2. Ja minä kuulin ja näin, ja katso, valkoinen hevonen, ja sen yllä istuvalla oli jousi, ja hänelle annettiin kruunu, ja hän lähti voittamaan, ja voittaen voitti.

Kommentti: Ve’di’ –etuliite voi kääntää myös ”.. ja joka voittajana voitti”.


6:3. Ja kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin minä toisen olennon sanovan: "Tule!"

6:3. Ja kun se avasi toisen sinetin, kuulin toisen olennon, joka sanoi, ”tule!”


6:4. Niin lähti toinen hevonen, tulipunainen, ja sen selässä istuvalle annettiin valta ottaa pois rauha maasta, että ihmiset surmaisivat toisiaan; ja hänelle annettiin suuri miekka.

6:4. Ja punainen hevonen lähti, ja sen yllä istuvalle annettiin ottaa rauha maasta, että tappaisivat toisiaan. Ja hänelle annettiin valtava miekka.


6:5. Ja kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin minä kolmannen olennon sanovan: "Tule!" Ja minä näin, ja katso: musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka.

6:5. Ja kun avattiin kolmas sinetti, kuulin kolmannen olennon sanovan, ”tule ja katso!” – Musta hevonen, ja sen yllä istuvalla oli vaaka kädessään.


6:6. Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon keskeltä sanovan: "Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä turmele öljyä äläkä viiniä."

6:6. Ja kuulin äänen, olentojen huoneesta, joka sanoi, ”kab-mitta vehnää dinarin, ja kolme kab-mittaa jyviä dinarin. Ja viiniä ja öljyä älä vahingoita!”


6:7. Ja kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin minä neljännen olennon äänen sanovan: "Tule!"

6:7. Ja kun neljäs sinetti avautui, kuulin olennon äänen sanovan, ”tule!”


6:8. Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata, annettiin valta tappaa miekalla ja nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta.

6:8. Ja näin vaalean hevosen, ja sen yllä istuvan nimi oli Motha, ja Sheol liittyi häneen. Ja hänelle annettiin valta yli maan neljänneksen, tappaa miekalla ja nälänhädällä, ja kuolemalla ja maan eläimillä.

Kommentti: Kuoleman lisäksi ’motha’ voi merkitä myös tappavaa myrkkyä. Sanaa käytetään ainakin TgJer.11:19, TgEx.10:17. Väri voi olla vaaleanvihreä. Sanaa käytetään mm. kasvojen kalpenemisesta, yrteistä ja hedelmistä. Kreikan khloros on täysin vastaava sana tässä kohdassa.


6:9. Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.

6:9. Ja kun se avasi viidennen sinetin, minä näin alttarin alapuolella niitä sieluja, jotka on tapettu Jumalan sanan tähden, ja sen Jeshuan todistuksen tähden, joka heillä oli,


6:10. Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?"

6:10. ja ne huusivat valtavalla äänellä ja sanoivat, ”kuinka kauan, Herra, pyhä ja totuus, etkö tuomitse ja kosta maan asukkaiden verta?”

Kommentti: Henkirikostapauksissa veri on raamatussa monikossa, Abelista lähtien, Nah.3:1 ym., koska veressä on myös tulevat sukupolvet.


6:11. Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin.

6:11. Ja kaikille annettiin, jokaiselle heistä, valkoiset vaatteet, ja heitä käskettiin lepäämään, sillä hetki, vähän aikaa, kunnes tulevat täydellisiksi myös heidän työtoverinsa ja veljensä, jotka joutuvat tapettaviksi, samoin kuin nämä.


6:12. Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin; ja tuli suuri maanjäristys, ja aurinko meni mustaksi niinkuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui kokonaan kuin vereksi,

6:12. Ja minä näin, kun kuudes sinetti avattiin, ja oli valtava maanjäristys, ja aurinko pimentyi, ja oli kuin karvainen säkkipuku, ja kuu oli kuin verinen.


6:13. ja taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä pudistaa,

6:13. Ja taivaiden tähden putosivat maan päälle, kuin viikunapuu, joka heittää viikunansa, kun voimallinen tuuli sitä heiluttaa.


6:14. ja taivas väistyi pois niinkuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät sijoiltansa.

6:14. Ja taivaat poistuivat, kuin kirjakäärö, joka kääritään, ja kaikki kukkulat ja kaikki saaret siirtyivät paikoiltaan.


6:15. Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin

6:15. Ja maan kuninkaat ja ruhtinaat, ja tuhannen päämiehet ja rikkaat ja voimalliset, ja kaikki palvelijat ja vapaat lapset, kätkivät sielunsa luoliin ja kukkuloiden kallioihin.


6:16. ja sanoivat vuorille ja kallioille: "Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta!

6:16. Ja sanoivat kukkuloille ja kallioille, ”kaatukaa yllemme, ja kätkekää meidät Karitsan kasvojen edestä!”


6:17. Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?"

6:17. Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut – ja kuka kykenee seisomaan?

Luku 7

7:1. Senjälkeen minä näin neljä enkeliä seisovan maan neljällä kulmalla ja pitävän kiinni maan neljää tuulta, ettei mikään tuuli pääsisi puhaltamaan maan päälle eikä meren päälle eikä yhteenkään puuhun.

7:1. Ja tämän jälkeen minä näin, neljä enkeliä seisoi maan neljän kulman yllä, ja pitelevän neljää tuulta, ettei tuuli puhalla maan yllä, eikä veden yllä, eikä minkään puun yllä.

Kommentti: Ru’ach on sekä tuuli, että henki. Jumalan yhteydessä poikkeuksetta henki, mutta tässä melko varmasti siis ’tuuli’.


7:2. Ja minä näin erään muun enkelin kohoavan auringonnoususta, ja hänellä oli elävän Jumalan sinetti, ja hän huusi suurella äänellä niille neljälle enkelille, joille oli annettu valta vahingoittaa maata ja merta,

7:2. Ja minä näin toisen enkelin kohoavan auringon noususta, ja hänellä oli elävän Jumalan sinetti, ja hän huusi kovalla äänellä näille neljälle enkelille, joille annettiin vahingoittaa maata ja merta.


7:3. ja sanoi: "Älkää vahingoittako maata älkääkä merta, älkää myös puita, ennenkuin me olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijain otsaan".

7:3. Ja sanoi, ”älkää vahingoittako maata eikä merta, eikä puilta, ennen kuin sinetöimme Jumalan palvelijat otsistaan”.


7:4. Ja minä kuulin sinetillä merkittyjen luvun, sata neljäkymmentä neljä tuhatta merkittyä kaikista Israelin lasten sukukunnista:

7:4. Ja minä kuulin niiden määrän, jotka oli sinetöity; sata neljäkymmentä neljä ruhtinasta kaikista Israelin sukukunnista.

Kommentti: Tässä on alefin vs elefin. Sama kuin 1.Sam.6:19, jos ajattelemme, ettei Beet-Semes ollut suurkaupunki, ja sieltä kuoli 70 päämiestä. Jos haluat mennä perinteisen ’tuhatta’ tulkinnan mukaan, ole hyvä. Mutta ajattelemisen arvoinen vaihtoehto, jossa 12x12 (vrt. 12 apostolia, ym) menee yhteen muun raamatun sanoman kanssa, sekä juutalaisen temppeliperinteen mukaan. Tract Pesachim, Talmud Bavli.


7:5. Juudan sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä, Ruubenin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Gaadin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,

7:5. Jehudan sukukunnasta kaksitoista ruhtinasta, Rubilin sukukunnasta kaksitoista ruhtinasta, Gadin sukukunnasta kaksitoista ruhtinasta.


7:6. Asserin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Naftalin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Manassen sukukunnasta kaksitoista tuhatta,

7:6. Asherin sukukunnasta kaksitoista ruhtinasta, Naftalin sukukunnasta kaksitoista ruhtinasta, Manassen sukukunnasta kaksitoista ruhtinasta.


7:7. Simeonin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Leevin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Isaskarin sukukunnasta kaksitoista tuhatta,

7:7. Shimeonin sukukunnasta kaksitoista ruhtinasta, Issakarin sukukunnasta kaksitoista ruhtinasta, Levin sukukunnasta kaksitoista ruhtinasta.


7:8. Sebulonin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Joosefin sukukunnasta kaksitoista tuhatta, Benjaminin sukukunnasta kaksitoista tuhatta merkittyä.

7:8. Zebulonin sukukunnasta kaksitoista ruhtinasta, Josefin sukukunnasta kaksitoista ruhtinasta, Benjaminin sukukunnasta kaksitoista ruhtinasta – sinetöity!


7:9. Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään,

7:9. Sen jälkeen minä näin monet kansanjoukot, joita ei ollut mahdollista laskea, kaikista kansoista ja sukukunnista, ja kansakunnista ja kielistä, jotka seisoivat valtaistuimen edessä, ja Karitsan edessä, pukeutuneina valkoisiin vaatteisiin, ja palmun lehdet käsissään.


7:10. ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta".

7:10. Ja he huusivat valtavalla äänellä ja sanoivat, ”Pelastus Jumalallemme, ja valtaistuimen yllä istuvalle, ja Karitsalle!”

Kommentti: Purkanaa, א קרופ pelastus, lunastus. TgNum.3:46,TgPs.33:17. UT 14x, mm. Matt.20:28, Apt.4:12, 2.Piet.3:15.


7:11. Ja kaikki enkelit seisoivat piirissä valtaistuimen ja vanhinten ja neljän olennon ympärillä ja lankesivat kasvoilleen valtaistuimen eteen ja kumartaen rukoilivat Jumalaa,

7:11. Ja ne kaikki enkelit olivat seisomassa valtaistuimen ja vanhimpien ympärillä, ja niiden neljän olennon, ja he kumartuivat kasvoilleen valtaistuimen edessä.


7:12. sanoen: "Amen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti, amen!"

7:12. He sanoivat, ”Amen! Kirkkaus ja siunaus ja viisaus, ja armojen tunnustus ja kunnia, ja elämä ja pelastus, meidän Jumalallemme, aina ja iankaikkisesti, amen!”


7:13. Ja yksi vanhimmista puhui minulle ja sanoi: "Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut, ja mistä he ovat tulleet?"

7:13. Ja yksi vanhimmista vastasi, ja sanoi minulle, ”keitä nämä ovat, jotka ovat pukeutuneet valkoisiin vaatteisiin, ja mistä he ovat tulleet?”


7:14. Ja minä sanoin hänelle: "Herrani, sinä tiedät sen". Ja hän sanoi minulle: "Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.

7:14. Ja minä sanoin hänelle, ”herrani, sinä sen tiedät.” Ja hän sanoi minulle, ”nämä ovat niitä, jotka ovat tulleet siitä valtavasta kärsimyksestä, ja ovat puhdistaneet vaatteensa, ja valkaisseet ne Karitsan veressä.”


7:15. Sentähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja hän, joka valtaistuimella istuu, on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä.

7:15. Tämän tähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä, ja palvelevat häntä päivät ja yöt hänen temppelissään, ja valtaistuimen yllä istuva on kulkeva heidän kanssaan.

Kommentti: Nagen-verbi löytyy Luuk.1:35 ja Apt.2:26, joissa molemmissa tämä ”kulkeva, asustava” –merkitys. Kreikan kääntäjä ehkä ajatellut peittävän merkityksen tuosta Luukkaan kohdasta? Mutta mistään teltan levittämisestä ei ole kyse, kuten KR38.


7:16. Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle,

7:16. Ei heillä ole oleva nälkää, eivätkä he janoa, eikä aurinko ole putoava heidän ylleen, eikä mikään kuumuus.


7:17. sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä."

7:17. Sillä Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on paimentava heitä, ja johdattaa heidät elämän äärelle, ja vesien lähteiden äärelle, ja hän on pyyhkivä kaikki kyyneleet heidän silmistään.

Luku 8

8:1. Ja kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, tuli taivaassa äänettömyys, jota kesti noin puoli hetkeä.

8:1. Ja kun seitsemäs sinetti avattiin, taivaissa oli hiljaisuus, kuin puoli hetkeä.


8:2. Ja minä näin ne seitsemän enkeliä, jotka seisoivat Jumalan edessä, ja heille annettiin seitsemän pasunaa.

8:2. Ja minä näin seitsemän enkeliä. Nämä olivat seisomassa Jumalan edessä, ja heille annettiin seitsemän pasuunaa.


8:3. Ja tuli eräs muu enkeli ja asettui alttarin ääreen pitäen kultaista suitsutusastiaa, ja hänelle annettiin paljon suitsukkeita pantavaksi kaikkien pyhien rukouksiin kultaiselle alttarille, joka oli valtaistuimen edessä.

8:3. Ja toinen enkeli tuli, ja seisoi alttarin yllä, ja hänellä oli kultainen suitsutusastia, ja hänelle annettiin paljon suitsuketta käytettäväksi alttarin yllä, niiden kaikkien pyhien rukouksissa, jotka ovat valtaistuimen edessä.

Kommentti: Aramea viittaa tässä jakeiden 9-15 pyhiin.


8:4. Ja suitsukkeiden savu nousi pyhien rukousten kanssa enkelin kädestä Jumalan eteen.

8:4. Ja suitsukkeen savu kohosi, pyhien rukousten kanssa, enkelin kädestä Jumalan eteen.


8:5. Ja enkeli otti suitsutusastian ja täytti sen alttarin tulella ja heitti maan päälle; silloin syntyi ukkosenjylinää ja ääniä ja salamoita ja maanjäristystä.

8:5. Ja enkeli otti suitsutusastian, ja täytti sen siitä tulesta, joka on alttarin yllä, ja heitti maan ylle, ja tuli ukkosia ja ääniä, ja salamoita ja maanjäristyksiä.


8:6. Ja ne seitsemän enkeliä, joilla oli ne seitsemän pasunaa, hankkiutuivat puhaltamaan pasunoihin.

8:6. Ja seitsemän enkeliä – ne, joilla on ne seitsemän pasuunaa – valmistautuivat päästämään äänen.


8:7. Ja ensimmäinen enkeli puhalsi pasunaan; niin tuli rakeita ja tulta, verellä sekoitettuja, ja ne heitettiin maan päälle; ja kolmas osa maata paloi, ja kolmas osa puita paloi, ja kaikki vihanta ruoho paloi.

8:7. Ja se ensimmäinen päästi äänen, ja tuli rakeita ja tulta, veteen sekoitettua, ja ne heitettiin maan päälle, ja kolmasosa maasta paloi, ja kolmasosa puista paloi, ja kaikki maan ruoho paloi.


8:8. Ja toinen enkeli puhalsi pasunaan; niin heitettiin mereen ikäänkuin suuri, tulena palava vuori; ja kolmas osa merta muuttui vereksi,

8:8. Ja toinen päästi äänen, ja tuli kuin valtava, palava vuori, joka putosi mereen, ja kolmasosa vesistä muuttui vereksi.


8:9. ja kolmas osa luoduista, mitä meressä on ja joissa henki on, kuoli, ja kolmas osa laivoista hukkui.

8:9. Ja kolmasosa kaikista luoduista, joiden sielut ovat meressä, kuoli. Ja kolmasosa laivoista tuhoutui.


8:10. Ja kolmas enkeli puhalsi pasunaan; niin putosi taivaasta suuri tähti, palava kuin tulisoihtu, ja se putosi virtoihin, kolmanteen osaan niistä, ja vesilähteisiin.

8:10. Ja kolmas päästi äänen, ja taivaista putosi valtava, palava tähti, kuin liekeissä, ja se putosi kolmasosaan virroista, ja vesien lähteiden ylle.


8:11. Ja tähden nimi oli Koiruoho. Ja kolmas osa vesistä muuttui koiruohoksi, ja paljon ihmisiä kuoli vedestä, koska se oli karvaaksi käynyt.

8:11. Ja tähteä kutsutaan ’Apsithnia’ – ja kolmasosa vesistä muuttui kuin koiruohoksi, ja paljon ihmislapsista kuoli niiden vesien tähden, jotka muuttuivat katkeraksi.


8:12. Ja neljäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kolmas osa auringosta ja kolmas osa kuusta ja kolmas osa tähdistä lyötiin vitsauksella, niin että kolmas osa niistä pimeni ja päivä kolmannelta osaltaan oli valoton, ja niin myös yö.

8:12. Ja neljäs päästi äänen, ja kului pois kolmasosa auringosta, ja kolmasosa kuusta, ja kolmasosa tähdistä, ja niiden kolmasosat pimenivät, eikä päivän kolmasosaa tullut, samoin yön.

Kommentti: Ja minä kuulin kotkan, joka lensi taivaissa, sanovan, ”voi, voi, voi maan asukkaita, niiden kolmen pasuunan äänestä, joihin enkelit tulevat vielä puhaltamaan!”

Luku 9

9:1. Ja viides enkeli puhalsi pasunaan; niin minä näin tähden, taivaasta maan päälle pudonneen, ja sille annettiin syvyyden kaivon avain;

9:1. Ja viides enkeli päästi äänen, ja minä näin: tähti, joka putosi taivaista maan päälle, ja sille annettiin syvyyden kuopan avain.


9:2. ja se avasi syvyyden kaivon, ja kaivosta nousi savu, niinkuin savu suuresta pätsistä, ja kaivon savu pimitti auringon ja ilman.

9:2. Ja kuopasta kohosi savu, kuin valtavan, kuumennetun uunin savu, ja aurinko ja ilma pimenivät kuopan savusta.


9:3. Ja savusta lähti heinäsirkkoja maan päälle, ja niille annettiin valta, niinkuin maan skorpioneilla on valta;

9:3. Ja savusta kohosi heinäsirkkoja maan päälle, ja niille annettiin valta, jollainen on maan skorpioneilla.


9:4. ja niille sanottiin, etteivät ne saa vahingoittaa maan ruohoa eikä mitään vihantaa eikä yhtään puuta, vaan ainoastaan niitä ihmisiä, joilla ei ole Jumalan sinettiä otsassaan.

9:4. Ja niille sanottiin, ”älkää vahingoittako maan ruohoa, eikä mitään vihreää, eikä puita, ainoastaan niitä ihmislapsia, joilla ei ole otsassaan Jumalan sinettiä”.


9:5. Ja niille annettiin valta vaivata heitä viisi kuukautta, vaan ei tappaa heitä; ja ne vaivasivat, niinkuin vaivaa skorpioni, kun se ihmistä pistää.

9:5. Eikä heidän annettu tappaa heitä, vaan kärsiä viisi kuukautta, ja heidän ahdistuksensa oli kuin skorpionin ahdistus, kun se hyökkää ihmisen ylle.

Kommentti: Tashnika, melko harvinainen sana ahdistukselle. Sana merkitsee ensisijaisesti tukehtumista tai kuristamista. Yleensä arameassa käytetään sanaa ’ulzana’ kaikesta kärsimyksestä ja ahdistuksesta.


9:6. Ja niinä päivinä ihmiset etsivät kuolemaa, eivätkä sitä löydä; he haluavat kuolla, mutta kuolema pakenee heitä.

9:6. Ja niissä päivissä ihmislapset hakeutuvat kuolemalle, eivätkä sitä löydä, ja kaipaavat kuolla – ja kuolema pakenee heitä.


9:7. Ja heinäsirkat olivat sotaan varustettujen hevosten kaltaiset, ja niillä oli päässään ikäänkuin seppeleet, kullan näköiset, ja niiden kasvot olivat ikäänkuin ihmisten kasvot;

9:7. Ja heinäsirkkojen muoto oli kuin taistelulle valmistettujen hevosten muoto, ja päänsä yllä kuin kruunut, kultaisen kaltaiset, ja heidän kasvonsa olivat kuin kuolevaisten kasvot.


9:8. ja niillä oli hiukset niinkuin naisten hiukset, ja niiden hampaat olivat niinkuin leijonain hampaat.

9:8. Ja niiden hiukset olivat kuin naisten hiukset, ja hampaansa kuin leijonien.


9:9. Ja niillä oli haarniskat ikäänkuin rautahaarniskat, ja niiden siipien kohina oli kuin sotavaunujen ryske monien hevosten kiitäessä taisteluun.

9:9. Ja niillä oli rintakilvet, kuin rautaiset rintakilvet, ja niiden siipien ääni oli kuin monien hevosvaunujen ääni, kun ne kiirehtivät taisteluun.


9:10. Ja niillä oli pyrstöt niinkuin skorpioneilla ja pistimet, ja pyrstöissänsä niillä oli voima vahingoittaa ihmisiä viisi kuukautta.

9:10. Ja niillä on hännät, kuin skorpionin hännän kaltaiset, ja ne pistivät hännillään, ja niillä oli valta vahingoittaa ihmislapsia viisi kuukautta.


9:11. Niillä oli kuninkaanaan syvyyden enkeli, jonka nimi hebreaksi on Abaddon ja kreikaksi Apollyon.

9:11. Ja niiden kuninkaana oli syvyyden enkeli, jonka nimi on hebreaksi Abdo, ja arameaksi hänen nimensä on Shra.

Kommentti: Länsimaisten käännösten Abaddon on väärä sanavalinta. ”Pseudo-Philo” ja monet muut teokset raamatun lisäksi osoittavat, että Abaddon on paikka, niin kuin tuonelakin (Sheol) – ei minkään henkiolennon nimi. Abaddon mainitaan VT:n puolella kuusi kertaa, mm. Job 26:6, Ps. 88:11 ja Snl. 15:11. UT:ssa mm. Matt.7:13, Apt.8:20, Room.9:22. Sana ’abdo’ merkitsee työläistä tai palvelijaa, ei siis mitään tuhoajaa kontekstinkaan mukaan. Aramean Shra on ’johtaja’ tai verbinä ’murtaa, hajottaa, avata solmu’.


9:12. Ensimmäinen "voi!" on mennyt; katso, tulee vielä kaksi "voi!"-huutoa tämän jälkeen.

9:12. Yksi ”voi” on mennyt, katso, vielä tulee kaksi ”voi!”


9:13. Ja kuudes enkeli puhalsi pasunaan; niin minä kuulin äänen tulevan kultaisen alttarin neljästä sarvesta, Jumalan edestä,

9:13. Näiden jälkeen kuudes enkeli päästi äänen, ja minä kuulin äänen, yksi niistä neljästä sen kultaisen alttarin sarvesta, joka on Jumalan edessä.


9:14. ja se sanoi kuudennelle enkelille, jolla oli pasuna: "Päästä ne neljä enkeliä, jotka ovat sidottuina suuren Eufrat-virran varrella".

9:14. Joka sanoi sille kuudelle enkelille – hänelle, jolla on pasuuna – että vapauttaa ne neljä enkeliä, jotka ovat vangittuina valtavalla Eufrat-virralla.


9:15. Silloin päästettiin ne neljä enkeliä, jotka hetkelleen, päivälleen, kuukaudelleen ja vuodelleen olivat valmiina tappamaan kolmannen osan ihmisistä.

9:15. Ja neljä enkeliä vapautettiin; nämä, jotka oli valmistettu sille hetkelle ja päivälle, ja kuukaudelle ja vuodelle, tappaakseen ihmislapsista kolmasosa.


9:16. Ja ratsuväen joukkojen luku oli kaksikymmentä tuhatta kertaa kymmenen tuhatta; minä kuulin niiden luvun.

9:16. Ja sotajoukon ratsastajien määrä oli kaksikymmentä tuhatta kertaa kymmenen tuhatta – minä kuulin niiden määrän.


9:17. Ja tämänkaltaisilta minusta näyttivät hevoset ja niiden selässä istujat näyssä: ratsastajilla oli tulipunaiset ja tummansinervät ja tulikivenkeltaiset haarniskat; ja hevosten päät olivat kuin leijonain päät, ja niiden suusta lähti tuli ja savu ja tulikivi.

9:17. Ja samoin näin näyssä hevosia, ja niiden yllä istuvilla oli rintakilvet, tuliset ja vaaleansinistä tulikiveä, ja hevosten päät olivat kuin leijonien päät, ja niiden suusta lähti tulta ja tulikiveä ja savua.


9:18. Näistä kolmesta vitsauksesta sai kolmas osa ihmisiä surmansa: tulesta ja savusta ja tulikivestä, jotka lähtivät niiden suusta.

9:18. Ja näistä kolmesta vitsauksesta tapettiin kolmasosa ihmislapsista; tulesta ja tulikivestä ja savusta, joka lähti niiden suusta.


9:19. Sillä hevosten voima oli niiden suussa ja niiden hännässä; niiden hännät näet olivat käärmeitten kaltaiset, ja niissä oli päät, joilla ne vahingoittivat.

9:19. Sillä hevosten voima on heidän suussaan, sekä heidän hännässään.


9:20. Ja jäljelle jääneet ihmiset, ne, joita ei tapettu näillä vitsauksilla, eivät tehneet parannusta kättensä teoista, niin että olisivat lakanneet kumartamasta riivaajia ja kultaisia ja hopeaisia ja vaskisia ja kivisiä ja puisia epäjumalankuvia, jotka eivät voi nähdä eikä kuulla eikä kävellä.

9:20. Ja loput ihmislapsista, joita ei tapettu näissä vitsauksissa, eivät tehneet parannusta kättensä töistä, eivätkä lakanneet palvomasta riivaajia ja kultaisia ja hopeisia, ja pronssisia ja puisia ja kivisiä epäjumalia, niitä, jotka eivät pysty näkemään eikä kuulemaan, tai kävelemään.


9:21. He eivät tehneet parannusta murhistaan eikä velhouksistaan eikä haureudestaan eikä varkauksistaan.

9:21. Eivätkä tehneet parannusta murhaamisistaan ja pahuudestaan ja haureudestaan.

Luku 10

10:1. Ja minä näin erään toisen, väkevän enkelin tulevan alas taivaasta; hänen verhonaan oli pilvi, ja taivaankaari oli hänen päänsä päällä, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, ja hänen jalkansa niinkuin tulipatsaat,

10:1. Ja minä näin; toinen enkeli laskeutui taivaista, ja pilvi vaatteenaan, ja taivasten saateenkaari pään yllä, ja olemuksensa kuin aurinko, ja jalkansa kuin tuliset pylväät.


10:2. ja hänellä oli kädessään avattu kirjanen. Ja hän laski oikean jalkansa meren päälle ja vasemman maan päälle

10:2. Ja hänellä oli kädessään avattu kirjakäärö, ja hän asetti oikean jalkansa meren ylle, mutta vasemman maan ylle.


10:3. ja huusi suurella äänellä, niinkuin leijona ärjyy; ja kun hän huusi, antoivat ne seitsemän ukkosen jylinää ääntensä puhua.

10:3. Ja hän huusi kovalla äänellä, kuin karjuva leijona, ja hänen huutaessaan seitsemän ukkosta puhui omilla äänillään.


10:4. Ja kun ne seitsemän ukkosenjylinää olivat puhuneet, yritin minä kirjoittaa, mutta minä kuulin äänen taivaasta sanovan: "Pane sinetin taakse, mitä ne seitsemän ukkosenjylinää puhuivat, äläkä sitä kirjoita".

10:4. Ja kun ne seitsemän ukkosta olivat puhuneet, minä olin valmis kirjoittamaan, ja kuulin äänen taivaista, seitsemännestä, joka sanoi, ”sinetöi se, mitä ne seitsemän ukkosta puhuivat, äläkä sitä kirjoita!”


10:5. Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti

10:5. Ja se enkeli, jonka näin seisovan meren yllä ja maan yllä, kohotti kätensä taivaisiin;


10:6. ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa,

10:6. Ja vannoi hänessä, joka elää iankaikkisesta iankaikkisuuksiin, hän, joka on luonut taivaat, ja mitä niissä on, ja maan ja siinä olevat, että aikaa ei ole enää oleva.


10:7. vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille.

10:7. Mutta niinä päivinä, kun seitsemäs enkeli tulee päästämään pasuunan äänen, on täyttyvä Jumalan salaisuus, jonka hän on julistanut palvelijoilleen profeetoille.


10:8. Ja sen äänen, jonka minä olin kuullut taivaasta, kuulin taas puhuvan minulle ja sanovan: "Mene ja ota tuo avattu kirjakäärö, joka on meren ja maan päällä seisovan enkelin kädessä".

10:8. Ja taas minä kuulin taivaista äänen, joka puhui kanssani, ja sanoi, ”mene, ota se kirjakäärö sen enkelin kädestä, joka seisoo maan yllä ja meren yllä.”


10:9. Ja minä menin enkelin tykö ja pyysin, että hän antaisi minulle sen kirjasen. Ja hän sanoi minulle: "Ota ja syö se; se on karvasteleva vatsassasi, mutta suussasi se on oleva makea kuin hunaja".

10:9. Ja minä menin sen enkelin luokse, ja sanoin hänelle, ”anna minulle se kirjakäärö.” Ja hän sanoi minulle, ”ota ja syö. Se on katkeraa vatsallesi, mutta suussasi oleva kuin hunajaa.”


10:10. Niin minä otin kirjasen enkelin kädestä ja söin sen; se oli minun suussani makea kuin hunaja; mutta sen syötyäni minun vatsaani karvasteli.

10:10. Ja minä otin kirjakäärön enkelin kädestä, ja söin sen, ja se oli suussani makea hunaja, ja kun söin sen, vatsani oli katkera.


10:11. Ja minulle sanottiin: "Sinun tulee taas profetoida monista kansoista ja kansanheimoista ja kielistä ja kuninkaista".

10:11. Ja hän sanoi minulle, ”Sinulle on taas annettu aika profetoida ylle kansojen ja ihmisten, ja kielien ja monien kuninkaiden.”

Luku 11

11:1. Ja minulle annettiin sauvan kaltainen ruoko ja sanottiin: "Nouse ja mittaa Jumalan temppeli ja alttari ja ne, jotka siinä kumartaen rukoilevat.

11:1. Ja minulle annettiin ruoko, sauvan kaltainen, ja enkeli seisoi ja sanoi, ”nouse ja mittaa Jumalan temppeli, ja alttari, ja ne, jotka siinä palvovat.”

Kommentti: Mitata voi olla myös ”voidella”.


11:2. Mutta temppelin ulkopuolella oleva esikartano erota pois, äläkä sitä mittaa, sillä se on annettu pakanakansoille; ja he tallaavat pyhää kaupunkia neljäkymmentäkaksi kuukautta.

11:2. Ja esipiha, temppelin sisältä, jätä ulkopuolelle, äläkä sitä mittaa, sillä se on annettu muille kansakunnille, ja he tallaavat pyhyyden kaupunkia neljäkymmentä kaksi kuukautta.


11:3. Ja minä annan kahdelle todistajalleni toimeksi säkkipukuihin puettuina profetoida tuhannen kahdensadan kuudenkymmenen päivän ajan."

11:3. Ja minä annan kahden todistajani profetoida 1260 päivää, säkkipukuun pukeutuneina.


11:4. Nämä ovat ne kaksi öljypuuta ja ne kaksi lampunjalkaa, jotka seisovat maan Herran edessä.

11:4. Nämä ovat kaksi öljypuuta, ja ne kaksi menoraa, jotka seisovat kaiken maan Herran edessä.


11:5. Ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, lähtee tuli heidän suustaan ja kuluttaa heidän vihollisensa; ja jos joku tahtoo heitä vahingoittaa, on hän saava surmansa sillä tavalla.

11:5. Ja jos joku tahtoo vahingoittaa heitä; tuli lähtee heidän suustaan ja syö heidän vastustajansa ja ne, jotka haluavat heitä vahingoittaa. Näin heille on säädetty tulla tapettavaksi.


11:6. Heillä on valta sulkea taivas, niin ettei sadetta tule heidän profetoimisensa päivinä, ja heillä on valta muuttaa vedet vereksi ja lyödä maata kaikkinaisilla vitsauksilla, niin usein kuin tahtovat.

11:6. Ja näillä on valta sulkea taivaat, ettei sade laskeudu heidän profetoimisensa päivinä, ja heillä on valta muuttaa vesi vereksi ja lyödä maata kaikilla vitsauksilla, niin paljon kuin haluavat.


11:7. Ja kun he ovat lopettaneet todistamisensa, on peto, se, joka nousee syvyydestä, käyvä sotaa heitä vastaan ja voittava heidät ja tappava heidät.

11:7. Ja kun heidän todistamisensa ovat täyttyneet, merestä on nouseva olento, joka sotii heitä vastaan, ja voittaa heidät, ja tappaa heidät.

Kommentti: Olento, cheivtaa, אתויח, käännetään usein pedoksi, Dan.7 ym. Mutta onko sitten luvussa neljä valtaistuimen ympärilläkin petoja? Entä Hes.1 ? Olento on parempi vaihtoehto. Itse asiassa esitän väitteen, että koko ”peto” on käännösvirhe, joka on saanut alkunsa virheellisestä KJV ’beast’–tulkinnasta. Beast ei tarkoita mitään pelottavaa petoa, ja niin kuin näemme, ei Johanneskaan kokenut olentoa pelottavana. Sama koskee Danielia. Jumalan läsnäolo ja näyt Messiaasta saivat pelkäämään. Tällainen tulkinta tietysti loukkaa kaikkia peto-teorioiden kannattajia, mutta näin asia menee. Sanan ’beast’ ensisijainen merkitys on eläin. Dan.7:11 olento on muuten naispuolinen, tätäkään petoanalyytikot eivät mainitse...


11:8. Ja heidän ruumiinsa viruvat sen suuren kaupungin kadulla, jota hengellisesti puhuen kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi ja jossa myös heidän Herransa ristiinnaulittiin.

11:8. Ja heidän ruumiinsa ovat sen valtavan kaupungin kadun päällä, jota hengellisesti kutsutaan Sodom ja Mizrain, jossa heidän Herransa ristiinnaulittiin.

Kommentti: Tsaalev, ristiinnaulitseminen, on ilmeisesti hebrean sana, Delitsch käyttää sitä usein. Peshitta käyttää ristiinnaulitsemisesta useimmiten verbiä ףקדזא. Tsaalev, tai tässä ’tsetaalev’ on periaatteessa ’sydäntä vastaan sotimista’.


11:9. Ja ihmiset eri kansoista ja sukukunnista ja kielistä ja kansanheimoista näkevät heidän ruumiinsa kolme ja puoli päivää, eivätkä salli, että heidän ruumiinsa pannaan hautaan.

11:9. Ja kansat ja sukukunnat, ja kielet ja kansakunnat, katsovat heidän ruumiitaan kolme ja puoli päivää, eivätkä salli heidän ruumiitaan laittaa hautoihin.

Kommentti: Jotkut uskonnolliset liikkeet opettavat, että Sheol tarkoittaa hautaa. Asia ei ole näin! Hauta on kevar, sekä hebreassa että arameassa. Sheol on kuoleman jälkeinen paikka, niin kuin myös Abaddon.


11:10. Ja ne, jotka maan päällä asuvat, iloitsevat heidän kohtalostaan ja riemuitsevat ja lähettävät lahjoja toisilleen; sillä nämä kaksi profeettaa olivat vaivanneet niitä, jotka maan päällä asuvat.

11:10. Ja maan asukkaat iloitsevat heistä, ja juhlivat, ja lähettävät lahjoja toisilleen näiden kahden profeetan tähden, jotka vaivasivat maan asukkaita.


11:11. Ja niiden kolmen ja puolen päivän kuluttua meni heihin Jumalasta elämän henki, ja he nousivat jaloilleen, ja suuri pelko valtasi ne, jotka näkivät heidät.

11:11. Ja kolmen ja puolen päivän jälkeen heidän sisäänsä astui Jumalasta elävä henki, ja he seisoivat jaloillaan, ja elämän henki lankesi heidän ylleen, ja tuli valtava pelko niiden ylle, jotka näkivät heidät.


11:12. Ja he kuulivat suuren äänen taivaasta sanovan heille: "Nouskaa tänne!" Niin he nousivat taivaaseen pilvessä, ja heidän vihollisensa näkivät heidät.

11:12. Ja he kuulivat taivaista valtavan äänen, joka sanoi heille, ”nouskaa tänne!”. Ja he kohosivat pilvessä taivaille, ja heidän vastustajansa katselivat heitä.


11:13. Ja sillä hetkellä tapahtui suuri maanjäristys, ja kymmenes osa kaupunkia kukistui, ja maanjäristyksessä sai surmansa seitsemäntuhatta henkeä, ja muut peljästyivät ja antoivat taivaan Jumalalle kunnian.

11:13. Ja siinä hetkessä oli valtava maanjäristys, ja kymmenesosa kaupungeista sortui, ja maanjäristyksessä tapettiin nimekkäitä miehiä seitsemän tuhatta, ja muut olivat pelossa ja antoivat kunnian Jumalalle, joka on taivaissa.


11:14. Toinen "voi!" on mennyt; katso, kolmas "voi!" tulee pian.

11:14. Katso, kaksi ”voi!” on mennyt, ja katso, kolmas ”voi!” tulee pian!


11:15. Ja seitsemäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kuului taivaassa suuria ääniä, jotka sanoivat: "Maailman kuninkuus on tullut meidän Herrallemme ja hänen Voidellullensa, ja hän on hallitseva aina ja iankaikkisesti".

11:15. Ja seitsemäs enkeli päästi pasuunan äänen, ja taivaissa oli valtavat äänet, jotka sanoivat, ”meidän Jumalamme ja hänen Messiaansa iankaikkinen kuningaskunta on tullut, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti!”

Kommentti: Tässä jälleen, ’alma voidaan kääntää maailmaksi tai ikuiseksi.


11:16. Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta, jotka istuivat valtaistuimillaan Jumalan edessä, lankesivat kasvoillensa ja kumartaen rukoilivat Jumalaa,

11:16. Ja kaksikymmentä neljä vanhinta, nämä, jotka ovat Jumalan edessä, istuvat valtaistuimiensa yllä, kaatuivat kasvoilleen ja palvoivat Jumalaa.


11:17. sanoen: "Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, siitä, että olet ottanut suuren voimasi ja ottanut hallituksen.

11:17. Sanoen, kiitämme sinua, Herra Jumala, kaiken ylläpitäjä, joka on, ja on ollut, sillä olet ottanut valtavan voimasi ja sinä hallitset.


11:18. Ja pakanakansat ovat vihastuneet, mutta sinun vihasi on tullut, ja tullut on aika tuomita kuolleet ja maksaa palkka sinun palvelijoillesi profeetoille ja pyhille ja niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät, pienille ja suurille, ja turmella ne, jotka maan turmelevat."

11:18. Ja kansakunnat vihastuivat, ja sinun vihasi on tullut, ja on aika tuomita kuolleet, ja antaa palkka palvelijoillesi profeetoille, ja pyhille, ja niille, jotka ovat pitäneet nimesi, vähäisille kuin suuriarvoisillekin, ja sinä tuhoat nuo, jotka ovat turmelleet maan.


11:19. Ja Jumalan temppeli taivaassa aukeni, ja hänen liittonsa arkki näkyi hänen temppelissään, ja tuli salamoita ja ääniä ja ukkosenjylinää ja maanjäristystä ja suuria rakeita.

11:19. Ja temppeli taivaissa avattiin, ja hänen liittonsa arkki tuli näkyviin temppeliin, ja oli salamoita ja ukkosia, ja ääniä ja maanjäristyksiä, ja valtavia rakeita.

Luku 12

12:1. Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä.

12:1. Ja ilmestyi valtava merkki taivaissa; vaimo, pukeutuneena aurinkoon, ja kuu jalkojensa alla, ja pään yllä kruunu, jossa kaksitoista tähteä.


12:2. Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää.

12:2. Ja hän oli raskaana ja huusi, ja hän oli synnytystuskissa; oli vaikea synnyttää.

Kommentti: Chavel, synnytystuskat. TgJer.48:41, 49:22, Matt.24:8, Mark. 13:8 ja Room.8:22. Myös juutalaisten opetuksen mukaan ”kärsimykset, jotka edeltävät Messiaan tuloa” (Tract Sanhedrin, Talmud Bavli).


12:3. Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua;

12:3. Ja ilmestyi toinen merkki taivaissa, ja katso, valtava, tulinen lohikäärme, jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea ja päidensä yllä seitsemän kruunua.


12:4. ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi.

12:4. Ja sen häntä veti mukaansa kolmasosan taivaan tähdistä, ja heitti ne maan päälle, ja lohikäärme seisoi vaimon edessä, joka oli valmiina synnyttämään, että se söisi sen synnytetyn poikalapsen.


12:5. Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö.

12:5. Ja hän synnytti pojan, miespuolisen, hänet, joka on tuleva paimentamaan kaikkia kansakuntia rautaisella sauvalla. Ja poika temmattiin Jumalan luokse, ja hänen valtaistuimensa luokse.


12:6. Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää.

12:6. Ja vaimo pakeni erämaahan, missä hänelle oli Jumalan valmistama paikka, että hän säilyisi 1260 päivää.

Kommentti: Choreba, erämaa, ”Hooreb”, kuuma ja kuiva, hävitetty ja autio. TgPs.90:6, TgEz.29:10.


12:7. Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat,

12:7. Ja oli sota taivaissa; Mikail ja hänen enkelinsä taistelivat lohikäärmettä vastaan, ja lohikäärme ja hänen enkelinsä taistelivat.


12:8. mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa.

12:8. Eivätkä he voittaneet, eikä heille löytynyt paikkaa taivaissa.


12:9. Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.

12:9. Ja valtava lohikäärme heitettiin alas, hän, joka on pääkäärme; hän, jota kutsutaan paholaiseksi ja satanaksi, hän, kaiken maan pettäjä, ja hänet heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssaan.


12:10. Ja minä kuulin suuren äänen taivaassa sanovan: "Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos.

12:10. Ja minä kuulin valtavan äänen taivaista, joka sanoi, ”nyt on vapautus ja valta, ja kuningaskunta meidän Jumalamme, sillä veljien syyttäjä on heitetty alas! Hän syytti heitä yöt ja päivät meidän Jumalamme edessä.”


12:11. Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti.

12:11. Ja nämä voittivat Karitsan veressä, ja hänen todistuksensa sanan kautta, eivätkä rakastaneet sielujaan, kuolemaan saakka.


12:12. Sentähden riemuitkaa, taivaat, ja te, jotka niissä asutte! Voi maata ja merta, sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!"

12:12. Sen tähden juhlikaa, taivaat, ja te, jotka niissä kuljette! Voi maata ja merta, joiden ylle paholainen on laskeutunut! Hän, jolla on heitä kohtaan valtava raivo, sillä hän tuntee, että hänellä on vähän aikaa.


12:13. Ja kun lohikäärme näki olevansa heitetty maan päälle, ajoi hän takaa sitä vaimoa, joka oli poikalapsen synnyttänyt.

12:13. Ja kun lohikäärme näki, että hänet oli heitetty alas, maan päälle, hän vainosi vaimoa, joka oli poikalapsen synnyttänyt.


12:14. Mutta vaimolle annettiin sen suuren kotkan kaksi siipeä hänen lentääksensä erämaahan sille paikalleen, jossa häntä elätetään aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa poissa käärmeen näkyvistä.

12:14. Ja vaimolle annettiin kaksi valtavaa kotkan siipeä, että lentäisi erämaahan, paikkaan, jossa häntä säilytetään aika, ajat ja puoli aikaa, käärmeen kasvojen edestä.


12:15. Ja käärme syöksi kidastansa vaimon jälkeen vettä niinkuin virran, saattaakseen hänet virran vietäväksi.

12:15. Ja käärme heitti suustaan vaimon perään vettä, kuin virran, että vesi veisi pois, orjuuteen.

Kommentti: Ihmettelen todella, miksi viimeinen sana puuttuu käännöksistä!


12:16. Mutta maa auttoi vaimoa: maa avasi suunsa ja nieli virran, jonka lohikäärme oli syössyt kidastansa.

12:16. Ja maa auttoi vaimoa, ja avasi suunsa ja nielaisi virran, sen, jonka lohikäärme heitti suustaan.


12:17. Ja lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus.

12:17. Ja lohikäärme raivosi vaimolle, ja meni sotimaan hänen poikansa jäännöstä vastaan – niitä, jotka pitävät Jumalan käskyt, ja joilla on Jeshuan todistus.

Luku 13

13:1. Ja minä näin pedon nousevan merestä; sillä oli kymmenen sarvea ja seitsemän päätä, ja sarvissansa kymmenen kruunua, ja sen päihin oli kirjoitettu pilkkaavia nimiä.

13:1. Ja minä seisoin meren hiekalla, ja näin merestä nousevan olennon, jolla oli kymmenen sarvea ja seitsemän päätä, ja sarvien yllä kymmenen kruunua, ja päidensä yllä pilkan nimi.

Kommentti: Huom. jae- ja lukujako, sekä persoonan muutos tässä kreikan tekstiin verrattuna. ”Ja minä seisoin meren hiekalla, ja näin merestä nousevan olennon...” :


13:2. Ja peto, jonka minä näin, oli leopardin näköinen, ja sen jalat ikäänkuin karhun, ja sen kita niinkuin leijonan kita. Ja lohikäärme antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan.

13:2. Ja olento – se, jonka näin – oli leopardin kaltainen, ja jalkansa kuin suden, ja suut kuin leijonien, ja lohikäärme antoi hänelle voimansa ja valtaistuimensa, ja suuren valtansa.


13:3. Ja minä näin yhden sen päistä olevan ikäänkuin kuoliaaksi haavoitetun, mutta sen kuolinhaava parantui. Ja koko maa seurasi ihmetellen petoa.

13:3. Ja yksi päistä murskaantui, kuin kuolemalle, ja tuo kuolettava haava parantui, ja kaikki maa ihmetteli olentoa.


13:4. Ja he kumarsivat lohikäärmettä, koska se oli antanut sellaisen vallan pedolle, ja kumarsivat petoa sanoen: "Kuka on pedon vertainen, ja kuka voi sotia sitä vastaan?"

13:4. Ja he palvoivat lohikäärmettä, joka antaa vallan olennolle, ja he palvoivat olentoa, sanoen, ”kuka on kuin tämä olento, ja kuka kykenee sotimaan sitä vastaan?”


13:5. Ja sille annettiin suu puhua suuria sanoja ja pilkkapuheita, ja sille annettiin valta tehdä sitä neljäkymmentä kaksi kuukautta.

13:5. Ja hänelle annettiin suu, joka puhuu suuria, ja pilkkaa, ja hänelle annettiin valta työskennellä 42 kuukautta.


13:6. Ja se avasi suunsa Jumalaa pilkkaamaan, pilkatakseen hänen nimeänsä ja hänen majaansa, niitä, jotka taivaassa asuvat.

13:6. Ja se avasi suunsa pilkkaamaan Jumalan edessä, pilkaten sitä nimeä, ja niiden asumusta, jotka taivaissa asustavat.


13:7. Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja sen valtaan annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot.

13:7. Ja sille annettiin, että sotii pyhiä vastaan, ja voittaa heidät, ja hänen valtaansa annettiin kaikki sukukunnat ja ihmiset, ja kielet ja kansakunnat.


13:8. Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta.

13:8. Ja häntä palvovat ne kaikki maan asukkaat, ne, jotka eivät ole kirjoitetut hänen, tapetun Karitsan, elämän kirjassa, ennen maailman perustamista.


13:9. Jos kenellä on korva, hän kuulkoon.

13:9. Jolla on korva, kuulkoon!


13:10. Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu; jos kuka miekalla tappaa, hänet pitää miekalla tapettaman. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko.

13:10. Kuka vankeuteen vie, vankeuteen menee, joka miekalla tappaa, se tapetaan. Tämä on pyhien usko ja kärsivällisyys.


13:11. Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme.

13:11. Ja minä näin; maasta kohosi toinen olento, ja sillä oli kaksi sarvea, ja se oli karitsan kaltainen, ja se puhui kuin lohikäärme.

Kommentti: Huom., ”...sillä oli kaksi sarvea, ja se oli karitsan kaltainen, ja se puhui kuin lohikäärme.” Selkeä ero muihin teksteihin.


13:12. Ja se käyttää kaikkea ensimmäisen pedon valtaa sen nähden ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava parani.

13:12. Ja se harjoittaa edessään kaikkea ensimmäisen olennon valtaa, ja saa maan ja siinä asuvat palvomaan olentoa, sitä ensimmäistä, jonka kuoleman haava parantui.


13:13. Ja se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden.

13:13. Ja se on tekevä suuria merkkejä, niin että saa tulen laskeutumaan taivaasta maan päälle, ihmislasten edessä.


13:14. Ja se villitsee maan päällä asuvaiset niillä ihmeillä, joita sen sallittiin tehdä pedon nähden; se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi.

13:14. Ja se viettelee maan asukkaat merkkien kautta, jotka hänelle annettiin tehtäväksi olennon edessä. Se käskee maan päällä asuvia tekemään patsaan sille olennolle – hänelle, jolla oli se miekan haava, ja joka jäi eloon.


13:15. Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin.

13:15. Ja hänelle annettiin, että antaa hengen sille olennon patsaalle, ja saa aikaan, että kaikki, jotka eivät palvo sitä olennon patsasta, tapettaisiin.


13:16. Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa,

13:16. Ja se on tekevä, että kaikki, vähäiset ja suuret, rikkaat ja köyhät, herrat ja palvelijat, heille annetaan merkki oikeisiin käsiin tai otsiinsa.

Kommentti: Merkki, rushma, on kirjoitukseen viittaava merkki, jokin polttomerkki tai tatuointi, ei tavallinen ’merkki’, jonka perusmuoto on תא – alef ja tav. TgEx.21:25, TgIs.3:24, TgEst.3:12. Teksti antaa ymmärtää, että tuo merkki otetaan vapaaehtoisesti.


13:17. ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku.

13:17. Etteivät ihmiset voi enää ostaa tai myydä, ainoastaan se, jolla on olennon nimen merkki, tai nimen lukumäärä.


13:18. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi.

13:18. Tässä on viisaus; ja kenellä on ymmärrys, voi laskea olennon lukumäärän, sillä se on ihmisen lukumäärä, 666.

Luku 14

14:1. Ja minä näin, ja katso, Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja hänen kanssaan sata neljäkymmentä neljä tuhatta, joiden otsaan oli kirjoitettu hänen nimensä ja hänen Isänsä nimi.

14:1. Ja minä näin, ja katso, Karitsa seisoi Zhion’n vuoren yllä, ja hänen kanssaan ne 144 ruhtinasta, joiden yllä on hänen nimensä, ja hänen isänsä nimi, otsiinsa kirjoitettuina.

Kommentti: Zion tarkoittaa maamerkkiä tai suuntaviittaa, ”liikennemerkkiä”.


14:2. Ja minä kuulin äänen taivaasta ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän, ja ääni, jonka minä kuulin, oli ikäänkuin kanteleensoittajain, kun he kanteleitaan soittavat.

14:2. Ja minä kuulin taivaista äänen, kuin monien vesien ääni, ja kuin valtavan ukkosen ääni, ja se kuulosti siltä, kuin monet kitaristit soittaisivat kitaroitaan.


14:3. Ja he veisasivat uutta virttä valtaistuimen edessä ja neljän olennon ja vanhinten edessä; eikä kukaan voinut oppia sitä virttä, paitsi ne sata neljäkymmentä neljä tuhatta, jotka ovat ostetut maasta.

14:3. Ja he lauloivat kuin uutta ylistyslaulua valtaistuimen edessä, ja neljän olennon edessä, ja vanhimpien edessä, eikä ihminen voi oppia sitä ylistyslaulua, ainoastaan ne 144 ruhtinasta, maasta lunastetut.


14:4. Nämä ovat ne, jotka eivät ole saastuttaneet itseään naisten kanssa; sillä he ovat niinkuin neitsyet. Nämä ovat ne, jotka seuraavat Karitsaa, mihin ikinä hän menee. Nämä ovat ostetut ihmisistä esikoiseksi Jumalalle ja Karitsalle,

14:4. He ovat niitä, jotka eivät ole naisten kanssa saastuneet, sillä he ovat neitsyet, heillä on sama mieli kuin Karitsalla kaikkialla, minne hän menee. He ovat ihmisten ensihedelmät, lunastetut Jumalalle ja Karitsalle.


14:5. eikä heidän suussaan ole valhetta havaittu; he ovat tahrattomat.

14:5. Heidän suustaan ei löydetä valhetta, sillä heissä ei ole virhettä.


14:6. Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille.

14:6. Ja minä näin toisen enkelin lentävän keskellä taivaita, ja hänellä oli mukanaan iankaikkinen toivo, julistettavaksi maan päällä asuville, ja kaikille ihmisille ja kansoille, ja sukupolville ja kielille.

Sevarta, toivo. TgPs.9:11, TgJob.11:20, 12x UT, mm. Matt.4:23, Matt.24:14, Apt.20:24, 1Joh.1:5.


14:7. Ja hän sanoi suurella äänellä: "Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet".

14:7. Sanoen valtavalla äänellä, että ”ylistäkää Jumalaa, ja hänen on kirkkaus, koska on tullut tuomion hetki, ja häntä palvokaa, joka on tehnyt taivaat ja maan, ja meren ja vesien lähteet”.


14:8. Ja seurasi vielä toinen enkeli, joka sanoi: "Kukistunut, kukistunut on se suuri Babylon, joka haureutensa vihan viinillä on juottanut kaikki kansat".

14:8. Ja toinen seurasi toista, ja sanoi, ”sortunut, sortunut on se valtava Babil, joka haureutensa intohimosta tarjoili kaikille kansakunnille!”


14:9. Ja heitä seurasi vielä kolmas enkeli, joka sanoi suurella äänellä: "Jos joku kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa sen merkin otsaansa tai käteensä,

14:9. Ja toinen enkeli, kolmas, seurasi heitä, sanoen valtavalla äänellä, ”Kuka palvoi sitä olentoa ja patsasta, ja sai merkin otsaansa?”


14:10. niin hänkin on juova Jumalan vihan viiniä, joka sekoittamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä pitää tulella ja tulikivellä vaivattaman pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä.

14:10. Myös hän on juova Herran intohimon viinistä, joka on sekoitettu, laimentamattomana, vihan maljassa, ja häntä tullaan kiduttamaan tulessa ja tulikivessä, pyhien enkelien edessä ja Karitsan edessä.


14:11. Ja heidän vaivansa savu on nouseva aina ja iankaikkisesti, eikä heillä ole lepoa päivällä eikä yöllä, heillä, jotka petoa ja sen kuvaa kumartavat, eikä kenelläkään, joka ottaa sen nimen merkin.

14:11. Ja heidän kidutuksensa savu nousee aina ja iankaikkisesti, eikä heillä ole oleva lepoa päivällä ja yöllä; niillä, jotka palvovat olentoa ja patsasta, ja sillä, joka ottaa sen nimen merkin.


14:12. Tässä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon.

14:12. Tämä on pyhien kärsivällisyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja Jeshuan uskon.


14:13. Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan: "Kirjoita: Autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes. Totisesti - sanoo Henki - he saavat levätä vaivoistansa, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä."

14:13. Ja minä kuulin taivaista äänen, joka sanoi, ”kirjoita: siunaukset niille kuolleille, jotka ovat lähteneet Herrassamme tästä lähtien, niin sanoo Henki, koska he saavat levätä teoistaan”.


14:14. Ja minä näin, ja katso: valkoinen pilvi, ja pilvellä istui Ihmisen Pojan muotoinen, päässänsä kultainen kruunu ja kädessänsä terävä sirppi.

14:14. Ja katso, valkoinen pilvi, ja pilven yllä istui Ihmisen Pojan kaltainen, ja hänellä oli päänsä päällä kultainen kruunu, ja terävä sirppi kätensä yllä.


14:15. Ja temppelistä tuli eräs toinen enkeli huutaen suurella äänellä pilvellä istuvalle: "Lähetä sirppisi ja leikkaa, sillä leikkuuaika on tullut, ja maan elo on kypsynyt".

14:15. Ja toinen enkeli lähti temppelistä, ja huusi valtavalla äänellä pilven yllä istuvalle, ”lähetä sirppisi ja niitä, sillä on tullut aika niittää!”


14:16. Ja pilvellä istuva heitti sirppinsä maan päälle, ja maa tuli leikatuksi.

14:16. Ja pilven yllä istuva heitti sirppinsä maan päälle, ja maa tuli niitetyksi.


14:17. Ja taivaan temppelistä lähti eräs toinen enkeli, ja hänelläkin oli terävä sirppi.

14:17. Ja toinen enkeli lähti temppelistä, joka on taivaissa, ja hänellä oli terävä sirppi mukanaan.


14:18. Ja alttarista lähti vielä toinen enkeli, jolla oli tuli vallassaan, ja hän huusi suurella äänellä sille, jolla oli se terävä sirppi, sanoen: "Lähetä terävä sirppisi ja korjaa tertut maan viinipuusta, sillä sen rypäleet ovat kypsyneet".

14:18. Ja toinen enkeli lähti alttarilta, hän, jolla oli valta yli tulen, ja huusi valtavalla äänellä hänelle, jolla on se terävä sirppi, ”sinä, lähetä terävä sirppisi ja kokoa tertut maan viinitarhoista, sillä sen rypäleet ovat suuria!”


14:19. Ja enkeli heitti sirppinsä alas maahan ja korjasi maan viinipuun hedelmät ja heitti ne Jumalan vihan suureen kuurnaan.

14:19. Ja enkeli heitti sirppinsä maan päälle, ja maan viinitarhat tulivat kerätyiksi, ja heitettiin Jumalan intohimon valtavaan viinipuristamoon.


14:20. Ja kuurna poljettiin kaupungin ulkopuolella, ja kuurnasta kuohui veri hevosten kuolaimiin asti, tuhannen kuudensadan vakomitan päähän.

14:20. Ja viinipuristamo poljettiin kaupungin ulkopuolella, ja viinipuristamosta lähti veri. Se yltää hevosten kuolaimiin, yli 1200 stadia-mittaa.

Kommentti: Kun vertailee eri kielisiä käännöksiä, jakeen loppu vaihtelee, koska teksti ei kerro tarkemmin tuosta 1200:sta. Lisäksi, kreikassa on eri luku. Vain Codex Sinaiticus 300-luvulta seuraa tässä arameaa. Tämäkin kohta todistaa, että teksti ei voi olla kreikasta käännetty. Jos teksti olisi kreikan käännös, tässä lukisi אאמתשׁ. Lukuarvoihin perustuvalla lukutavalla tästä voisi saada 600, mutta silloin ’tuhat’ ei sovi mukaan kieliopillisesti. Tämä on kuitenkin ollut kreikan kääntäjän tulkinta.

Luku 15

15:1. Ja minä näin toisen tunnusmerkin taivaassa, suuren ja ihmeellisen: seitsemän enkeliä, joilla oli seitsemän viimeistä vitsausta, sillä niissä Jumalan viha täyttyy.

15:1. Ja minä näin; toinen merkki taivaissa, valtava ja ihmeellinen – enkelit, joilla oli seitsemän viimeistä vitsausta mukanaan. Sillä heihin päättyy Jumalan viha.


15:2. Ja minä näin ikäänkuin lasisen meren, tulella sekoitetun, ja niiden, jotka olivat saaneet voiton pedosta ja sen kuvasta ja sen nimen luvusta, seisovan sillä lasisella merellä, ja heillä oli Jumalan kanteleet.

15:2. Ja minä näin, kuin lasinen meri, tulessa sekoitettu, ja ne, jotka voittivat olennon ja patsaan ja sen nimen lukumäärän, seisoivat lasisen meren yläpuolella, ja heillä oli mukanaan Jumalan kitarat.


15:3. Ja he veisasivat Mooseksen, Jumalan palvelijan, virttä ja Karitsan virttä, sanoen: "Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Herra Jumala, Kaikkivaltias; vanhurskaat ja totiset ovat sinun tiesi, sinä kansojen kuningas.

15:3. Ja he lauloivat Moshe’n, Jumalan palvelijan ylistyslaulua, ja Karitsan ylistyslaulua, ja sanoivat, ”valtavat ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Herra Jumala, joka pidät yllä kaikkea. Oikeat ja totuudet ovat sinun tekosi, maailmankaikkeuden kuningas!”

Kommentti: Arameassa on kaksi sanaa totuudelle, serara ja amen, molemmat yleisiä raamatussa, tässä käytetään tuota ensimmäistä, kuten myös esim. Joh. 15:1. ”Oikeat ja totuuden mukaiset ovat tekosi”. Maailma,’alma, hebr. ’olam sana pitää sisällään maan ja taivaat, tässä ja esim. ”jouluevankeliumissa” Luuk. 2:10, selkeyden vuoksi parempi kääntää maailmankaikkeudeksi. Moshe = Mooses. Jotkut sanovat, että Psalmi 92 olisi myös Mooseksen, mutta raamattu tai talmud ei sitä kerro. Sen sijaan talmud kertoo, että Psalmi 92 on ”tuhatvuotisen valtakunnan laulu”.


15:4. Kuka ei pelkäisi, Herra, ja ylistäisi sinun nimeäsi? Sillä sinä yksin olet Pyhä; sillä kaikki kansat tulevat ja kumartavat sinua, koska sinun vanhurskaat tuomiosi ovat julki tulleet."

15:4. Kuka ei sinua kunnioittaisi, Herra Jumala, ja ylistäisi nimeäsi, sillä ainoastaan sinun on armollisuus. Kaikki kansakunnat tulevat ja palvovat edessäsi, sillä sinä olet oikeamielinen.


15:5. Ja sen jälkeen minä näin: todistuksen majan temppeli taivaassa avattiin;

15:5. Ja näiden jälkeen minä näin, ja taivaissa avattiin todistuksen majan temppeli.


15:6. ja ne seitsemän enkeliä, joilla oli ne seitsemän vitsausta, lähtivät temppelistä, puettuina puhtaisiin, hohtaviin pellavavaatteisiin ja rinnoilta vyötettyinä kultaisilla vöillä.

15:6. Ja seitsemän enkeliä lähti temppelistä, nämä, joilla on mukanaan seitsemän vitsausta, puhtaisiin ja valkeisiin vaatteisiin pukeutuneena, ja rintojensa päältä kultaisella vyöllä sidotut.


15:7. Ja yksi niistä neljästä olennosta antoi niille seitsemälle enkelille seitsemän kultaista maljaa, täynnä Jumalan vihaa, hänen, joka elää aina ja iankaikkisesti.

15:7. Ja yksi neljästä olennosta antoi seitsemälle enkelille seitsemän astiaa, täynnä vihaa, Jumalan, joka on elämä, aina ja iankaikkisesti, amen.


15:8. Ja temppeli tuli savua täyteen Jumalan kirkkaudesta ja hänen voimastansa, eikä kukaan voinut mennä sisälle temppeliin, ennenkuin niiden seitsemän enkelin seitsemän vitsausta oli käynyt täytäntöön.

15:8. Ja temppeli täyttyi Jumalan kirkkauden savusta ja voimasta, eikä kukaan pystynyt astumaan sisälle temppeliin, ennen kuin niiden seitsemän enkelin seitsemän vitsausta ovat täyttyneet.

Luku 16

16:1. Ja minä kuulin suuren äänen temppelistä sanovan niille seitsemälle enkelille: "Menkää ja vuodattakaa ne seitsemän Jumalan vihan maljaa maan päälle".

16:1. Ja minä kuulin, valtava ääni temppelistä, joka sanoi seitsemälle enkelille, ”mene, ja vuodata seitsemän Jumalan vihan astiaa maan ylle!”


16:2. Ja ensimmäinen lähti ja vuodatti maljansa maan päälle; ja tuli pahoja ja ilkeitä paiseita niihin ihmisiin, joissa oli pedon merkki ja jotka kumarsivat sen kuvaa.

16:2. Ja ensimmäinen meni, ja vuodatti astiansa maan päälle, ja tuli pahoja ja tuskallisia paiseita niiden ihmisten ylle, joilla on olennon merkki ja niiden ylle, jotka palvovat patsasta.


16:3. Ja toinen enkeli vuodatti maljansa mereen, ja se tuli vereksi, ikäänkuin kuolleen vereksi, ja jokainen elävä olento kuoli, mitä meressä oli.

16:3. Ja toinen enkeli vuodatti astiansa mereen, ja vesi tuli kuin kuolleeksi, ja kaikki sielullinen, elävä, meressä kuoli.


16:4. Ja kolmas enkeli vuodatti maljansa jokiin ja vesilähteisiin, ja ne tulivat vereksi.

16:4. Ja kolmas enkeli vuodatti astiansa virtoihin ja vesien lähteisiin, ja ne muuttuivat vereksi.


16:5. Ja minä kuulin vetten enkelin sanovan: "Vanhurskas olet sinä, joka olet ja joka olit, sinä Pyhä, kun näin olet tuominnut.

16:5. Ja minä kuulin vesien enkelin sanovan, ”vanhurskas sinä, joka olet, ja joka olet ollut, ja armollinen, ja joka olet nämä säätänyt!”


16:6. Sillä pyhien ja profeettain verta he ovat vuodattaneet, ja verta sinä olet antanut heille juoda; sen he ovat ansainneet."

16:6. Sillä profeettojen ja pyhien veren he ovat vuodattaneet, ja verta sinä olet antanut heidän juoda, siihen he ovat arvolliset.


16:7. Ja minä kuulin alttarin sanovan: "Totisesti, Herra Jumala, Kaikkivaltias, totiset ja vanhurskaat ovat sinun tuomiosi".

16:7. Ja minä kuulin alttarin sanovan, ”niin, Herra Jumala, joka ylläpitää kaikkea, totuudet ja vanhurskaat ovat sinun tuomiosi.”


16:8. Ja neljäs enkeli vuodatti maljansa aurinkoon, ja sille annettiin valta paahtaa ihmisiä tulella.

16:8. Ja neljäs enkeli vuodatti astiansa auringon ylle, ja hänen annettiin paahtaa ihmislapsia tulessa.


16:9. Ja ihmiset paahtuivat kovassa helteessä ja pilkkasivat Jumalan nimeä, hänen, jolla on vallassaan nämä vitsaukset; mutta he eivät tehneet parannusta, niin että olisivat antaneet hänelle kunnian.

16:9. Ja ihmiset paahtuivat valtavassa kuumuudessa, ja pilkkasivat Jumalan nimeä, hänen, jolla on valta yli näiden vitsausten, eivätkä tehneet parannusta, että antaisivat hänelle kunnian.


16:10. Ja viides enkeli vuodatti maljansa pedon valtaistuimelle, ja sen valtakunta pimeni; ja he pureskelivat kielensä rikki tuskissansa

16:10. Ja viides enkeli vuodatti astiansa olennon valtaistuimen päälle, ja sen kuningaskunta pimeni, ja he purivat kieliään tuskasta.


16:11. ja pilkkasivat taivaan Jumalaa tuskiensa ja paiseittensa tähden, mutta eivät tehneet parannusta teoistansa.

16:11. Ja he pilkkasivat taivasten Jumalan nimeä tuskistaan ja paiseistaan, eivätkä tehneet parannusta teoistaan.


16:12. Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa suureen Eufrat-virtaan, ja sen vesi kuivui, että tie valmistuisi auringon noususta tuleville kuninkaille.

16:12. Ja kuudes enkeli vuodatti astiansa yli suuren Eufrat-virran, ja sen vesi kuivui, että valmistettaisiin tie auringon noususta tuleville kuninkaille.


16:13. Ja minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähtevän kolme saastaista henkeä, sammakon muotoista.

16:13. Ja minä näin, lohikäärmeen suusta, ja olennon suusta, ja valheen profeetan suusta lähti kolme henkeä, epäpuhtaita kuin sammakot.


16:14. Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä; ne lähtevät koko maanpiirin kuningasten luo kokoamaan heidät sotaan Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä.

16:14. Sillä ne ovat niitä demonien henkiä, jotka tekevät merkkejä – jotka menevät maan kuninkaiden ylle, kootakseen heidän sotimaan, sitä Jumalan, joka ylläpitää kaikkea, valtavaa päivää varten.


16:15. - Katso, minä tulen niinkuin varas; autuas se, joka valvoo ja pitää vaatteistansa vaarin, ettei hän kulkisi alastomana eikä hänen häpeätänsä nähtäisi! -

16:15. Katso, minä tulen kuin varas. Siunauksensa sille, joka valvoo, ja pitää vaatteensa, ettei alastomana kulje, ja häntä nähtäisi häpeässä!


16:16. Ja ne kokosivat heidät siihen paikkaan, jonka nimi hebreaksi on Harmagedon.

16:16. Ja heidät kootaan paikkaan, jota hebreaksi kutsutaan Megiddo.


16:17. Ja seitsemäs enkeli vuodatti maljansa ilmaan, ja temppelistä, valtaistuimelta, lähti suuri ääni, joka sanoi: "Se on tapahtunut".

16:17. Ja seitsemäs enkeli vuodatti astiansa ilmaan, ja temppelistä lähti valtava ääni, valtaistuimen edestä, joka sanoi, ”tehty!”


16:18. Ja tuli salamoita ja ääniä ja ukkosenjylinää; ja tuli suuri maanjäristys, niin ankara ja suuri maanjäristys, ettei sen vertaista ole ollut siitä asti, kuin ihmisiä on ollut maan päällä.

16:18. Ja tuli salamoita ja ukkosia, ja valtava maanjäristys, sen kaltaista ei ole ollut ihmislasten eläessä maan päällä, kuin tämä maanjäristys. Niin suuri se oli.


16:19. Ja se suuri kaupunki meni kolmeen osaan, ja kansojen kaupungit kukistuivat. Ja se suuri Babylon tuli muistetuksi Jumalan edessä, niin että hän antoi sille vihansa kiivauden viinimaljan.

16:19. Ja suuri kaupunki meni kolmeen osaan, ja kansojen kaupungit sortuivat, ja valtava Babil muistettiin Jumalan edessä, ja hän on antava hänelle intohimon ja vihan viinin maljan.


16:20. Ja kaikki saaret pakenivat, eikä vuoria enää ollut.

16:20. Ja kaikki saaret pakenivat, eikä vuoria löytynyt.


16:21. Ja suuria rakeita, leiviskän painoisia, satoi taivaasta ihmisten päälle; ja ihmiset pilkkasivat Jumalaa raesateen vitsauksen tähden, sillä se vitsaus oli ylen suuri.

16:21. Ja valtavat rakeet, kuin kakra-painoiset, putosivat taivaista ihmislasten päälle, ja ihmislapset pilkkasivat Jumalaa tämän valtavan rakeiden vitsauksen tähden. Tämä vitsaus oli kallis.

Kommentti: Kakra on painomitta, TgEx.25:39 ym, en puutu siihen tarkemmin. Vitsaus on taloudellisesti kallisarvoinen. Jastrow ’tav’ ; precious, valued.

Luku 17

17:1. Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa, ja puhui minulle sanoen: "Tule, minä näytän sinulle sen suuren porton tuomion, joka istuu paljojen vetten päällä,

17:1. Ja yksi niistä seitsemästä enkelistä tuli, joilla oli mukanaan seitsemän astiaa, ja puhui minulle sanoen, ”tule perässäni, minä näytän sinulle sen huoran tuomion, joka istuu monien vesien yllä.”


17:2. hänen, jonka kanssa maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet ja jonka haureuden viinistä maan asukkaat ovat juopuneet".

17:2. Sillä hänen kanssaan ovat maan kuninkaat huoranneet, ja kaikki maan asukkaat ovat juoneet haureutensa viinistä.


17:3. Ja hän vei minut hengessä erämaahan. Siellä minä näin naisen istuvan helakanpunaisen pedon selässä; peto oli täynnä pilkkaavia nimiä, ja sillä oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.

17:3. Ja hän vei minut hengessä erämaahan, ja minä näin; vaimo, joka istui verenpunaisen olennon päällä, täynnä pilkan nimiä, jolla oli seitsemän päätä, mutta kymmenen sarvea.


17:4. Ja nainen oli puettu purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä ja piti kädessään kultaista maljaa, joka oli täynnä kauhistuksia ja hänen haureutensa riettauksia.

17:4. Ja vaimo oli irstas, ja pukeutuneena purppuraan, päällystetty kullalla ja kalliilla kivillä ja helmillä, ja hänen kädessään oli kultainen malja, täynnä hänen haureutensa kauhistuksia ja saastaa.


17:5. Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi, salaisuus: "Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistuksien äiti".

17:5. Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu salaisuus; valtava Babil, huorien ja maan saastan äiti.


17:6. Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä; ja nähdessäni hänet minä suuresti ihmettelin.

17:6. Ja minä näin, että vaimo oli juopunut pyhien verestä ja Jeshuan todistajien verestä, ja minä hämmästyin. Hämmästykseni oli suuri, kun minä näin hänet.


17:7. Ja enkeli sanoi minulle: "Miksi ihmettelet? Minä sanon sinulle tuon naisen salaisuuden ja tuon pedon salaisuuden, joka häntä kantaa ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.

17:7. Ja enkeli sanoi minulle, ”miksi hämmästyt? Minä kerron sinulle naisen salaisuuden, ja häntä kantavan olennon, sen, jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.”


17:8. Peto, jonka sinä näit, on ollut, eikä sitä enää ole, mutta se on nouseva syvyydestä ja menevä kadotukseen; ja ne maan päällä asuvaiset, joiden nimet eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan, hamasta maailman perustamisesta, ihmettelevät, kun he näkevät pedon, että se on ollut eikä sitä enää ole, mutta se on tuleva.

17:8. Ja olento, jonka näit, oli ollut, eikä ole, on nouseva merestä ja joutuu kadotukseen. Maan päällä asuvat hämmästyvät; ne, joiden nimi ei ole kirjoitettu elämän kirjassa, maailman perustamisesta, kun he näkevät olennon, joka oli, eikä ole, ja hän tulee.


17:9. Tässä on ymmärrys, jossa viisaus on: Ne seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta, joiden päällä nainen istuu; ne ovat myös seitsemän kuningasta;

17:9. Tämä on merkitys hänelle, jolla on viisautta; seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta. Vaimo istuu siellä niiden päällä.


17:10. heistä on viisi kaatunut, yksi on, viimeinen ei ole vielä tullut, ja kun hän tulee, pitää hänen vähän aikaa pysymän.

17:10. Ja seitsemän kuningasta ovat: viisi on kaatunut, yksi on, toinen ei ole vielä tullut, ja kun hän tulee, hänelle annetaan hetki pysyä.


17:11. Ja peto, joka on ollut ja jota ei enää ole, on itse kahdeksas, ja on yksi noista seitsemästä, ja menee kadotukseen.

17:11. Ja lohikäärme ja olento, jonka se toi, on, eikä ole, ja on kahdeksas, ja on seitsemästä, ja joutuu kadotukseen.


17:12. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ovat kymmenen kuningasta, jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta, mutta saavat vallan niinkuin kuninkaat yhdeksi hetkeksi pedon kanssa.

17:12. Ja olennon kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, nämä, jotka eivät ole vielä saaneet kuningaskunnan valtaa, mutta kuin yhden kuninkaan aikana, he ottavat sen olennon kanssa.


17:13. Näillä on yksi ja sama mieli, ja he antavat voimansa ja valtansa pedolle.

17:13. Näillä on yksi tahto; ja valtansa ja voimansa he antavat olennolle.


17:14. He sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa on voittava heidät, sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas; ja kutsutut ja valitut ja uskolliset voittavat hänen kanssansa."

17:14. Nämä sotivat Karitsaa vastaan, ja Karitsa on voittava heidät, sillä hän on herrojen Herra ja kuningasten Kuningas, ja koska hänen kansaansa kutsutaan valituksi ja uskolliseksi.


17:15. Ja hän sanoi minulle: "Vedet, jotka sinä näit, tuolla, missä portto istuu, ovat kansoja ja väkijoukkoja ja kansanheimoja ja kieliä.

17:15. Ja hän sanoi minulle, ”vedet, jotka näit, joiden yllä huora istui, ovat kansakunnat ja väkijoukot, ja ihmiset ja kielet.”


17:16. Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ja peto, ne vihaavat porttoa ja riisuvat hänet paljaaksi ja alastomaksi ja syövät hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa.

17:16. Ja ne kymmenen sarvea, jotka näit olennolla, nämä vihaavat huoraa, ja saavat hänet tuhotuksi ja alastomaksi, ja syövät hänen lihansa, ja polttavat hänet tulessa.

Kommentti: Akel לכא on kirjaimellisesti syömistä, tai syömällä kuluttamista.


17:17. Sillä Jumala on pannut heidän sydämeensä, että he täyttävät hänen aivoituksensa, yksimielisesti, ja antavat kuninkuutensa pedolle, kunnes Jumalan sanat täyttyvät.

17:17. Sillä Jumala antoi heidän sydämiinsä toteuttaa hänen tahtoaan, ja he tekevät hänen tahtonsa yhdessä, ja antavat kuningaskuntansa olennolle – kunnes Jumalan sanat ovat täyttyneet.


17:18. Ja nainen, jonka sinä näit, on se suuri kaupunki, jolla on maan kuninkaitten kuninkuus."

17:18. Ja vaimo, jonka näit, on valtava kaupunki, se, jolla on kuningaskunta yli maan kuningasten.

Luku 18

18:1. Sen jälkeen minä näin tulevan taivaasta alas erään toisen enkelin, jolla oli suuri valta, ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan.

18:1. Ja näiden jälkeen minä näin: taivaista laskeutui toinen enkeli, jolla oli suuri valta, ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan.


18:2. Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: "Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi.

18:2. Ja hän huusi suuressa äänessä, ”sortunut, sortunut on valtava Babil, ja siitä on tullut asuinsija demoneille, ja vankila kaikille epäpuhtaille ja inhottaville hengille!”


18:3. Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta."

18:3. Sillä haureutensa viinistä hän sekoitti kaikille kansakunnille, ja maan kuninkaat huorasivat kanssaan, ja maan kauppiaat jatkuvasti rikastuivat sen voimasta.


18:4. Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.

18:4. Ja minä kuulin taivaista toisen äänen, joka sanoi, ”lähtekää siitä ulos, minun kansani, ettette ottaisi osaa hänen syntiinsä, ettekä saisi hänen vitsauksistaan!”


18:5. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.

18:5. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaisiin saakka, ja Jumala on muistanut hänen pahuutensa.


18:6. Kostakaa hänelle sen mukaan, kuin hän on tehnyt, ja antakaa hänelle kaksinkertaisesti hänen teoistansa; siihen maljaan, johon hän on kaatanut, kaatakaa te hänelle kaksin verroin.

18:6. Maksakaa hänelle samoin, kuin hän on maksanut, ja kaksinkertaisesti, antakaa kaksinkertaisesti tekojensa mukaan siinä maljassa, joka on hänelle kaksinkertaisesti sekoitettu.


18:7. Niin paljon kuin hän on itselleen kunniaa ja hekumaa hankkinut, niin paljon antakaa hänelle vaivaa ja surua. Koska hän sanoo sydämessään: `Minä istun kuningattarena enkä ole leski enkä ole surua näkevä`,

18:7. Yli sen, kuinka hän on sieluaan ylistänyt ja itseään korottanut, sellaista kärsimystä ja murhetta antakaa! Hän sanoi sydämessään, ”minä olen istuva kuningattarena, enkä jää leskeksi, enkä ole näkevä onnettomuutta.”


18:8. sentähden hänen vitsauksensa tulevat yhtenä päivänä: kuolema ja suru ja nälkä, ja hän joutuu tulessa poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut."

18:8. Sen tähden, yhdessä päivässä, tulevat hänen ylleen vitsaukset; kuolema ja onnettomuus ja nälkä, ja hänet poltetaan tulessa, sillä voimallinen Herra tuomitsee!


18:9. Ja maanpiirin kuninkaat, jotka hänen kanssansa ovat haureutta harjoittaneet ja hekumallisesti eläneet, itkevät ja parkuvat häntä, kun näkevät hänen palonsa savun;

18:9. Ja hänestä itkevät ja valittavat maan kuninkaat, nämä, jotka hänen kanssaan haureutta harjoittivat, ja itseään korottivat, kun näkevät hänen palamisensa savun.


18:10. he seisovat loitolla kauhistuen hänen vaivaansa ja sanovat: "Voi, voi sinua, Babylon, sinä suuri kaupunki, sinä vahva kaupunki, sillä sinun tuomiosi tuli yhdessä hetkessä!"

18:10. Kun he seisovat vastapäätä, rangaistuksen pelosta, ja sanotaan, ”voi, voi, voi sitä valtavaa kaupunkia, Babil, sillä sen väkevän kaupungin tuomio on tullut yhdessä hetkessä.”


18:11. Ja maanpiirin kauppiaat itkevät ja surevat häntä, kun ei kukaan enää osta heidän tavaraansa,

18:11. Ja maan kauppiaat itkevät ja murehtivat sen tavaroista, kun ostajia ei enää ole.


18:12. kaupaksi tuotua kultaa ja hopeata ja jalokiviä ja helmiä ja pellavakangasta ja purppuraa ja silkkiä ja helakanpunaa ja kaikkinaista hajupuuta ja kaikenlaisia norsunluu-esineitä ja kaikenlaisia kalleimmasta puusta ja vaskesta ja raudasta ja marmorista tehtyjä esineitä,

18:12. Lastina kultaa ja hopeaa, ja kalliita kiviä ja helmiä, ja kankaita ja purppuraa ja punaista silkkiä, ja kaikkia tuoksuvia puita ja kaikkia norsunluisia astioita ja kaikkia puisia, arvokkaita astioita, ja pronssia ja rautaa ja marmoria.


18:13. ja kanelia ja hiusvoidetta ja suitsuketta ja hajuvoidetta ja suitsutuspihkaa ja viiniä ja öljyä ja lestyjä jauhoja ja viljaa ja karjaa ja lampaita ja hevosia ja vaunuja ja orjia ja ihmissieluja.

18:13. Ja kanelia ja yrttejä, ja voiteita ja suitsukkeita, ja viiniä ja öljyä, ja jauhoja, ja lampaita ja hevosia ja vaunuja, ja ruumiita ja ihmislasten sieluja.


18:14. Ja hedelmät, joita sinun sielusi himoitsi, ovat sinulta menneet, ja kaikki kalleutesi ja komeutesi ovat sinulta hävinneet, eikä niitä enää koskaan löydetä.

18:14. Omat, suloiset hedelmäsi ovat sinusta poissa, ja kaikki ylellisyydet ja loisto on sinusta poissa, etkä sinä ole enää niitä näkevä!


18:15. Niiden kauppiaat, ne, jotka rikastuivat tästä kaupungista, seisovat loitolla kauhistuen hänen vaivaansa, itkien ja surren,

18:15. Eivätkä niitä löydä niiden kauppiaat, hänestä rikastuneet, jotka seisovat vastapäätä, pelosta, itkien ja valittaen hänen rangaistuksestaan.


18:16. ja sanovat: "Voi, voi sitä suurta kaupunkia, joka oli puettu pellavaan ja purppuraan ja helakanpunaan ja koristettu kullalla ja jalokivillä ja helmillä, kun semmoinen rikkaus yhdessä hetkessä tuhoutui!"

18:16. Ja sanoivat, ”voi, voi sitä valtavaa kaupunkia, pukeutunut purppuraan ja punertavaan kankaaseen, ja päällystetty kullalla ja helmillä ja kalliilla kivillä.”


18:17. Ja kaikki laivurit ja kaikki rannikkopurjehtijat ja merimiehet ja kaikki merenkulkijat seisoivat loitolla

18:17. Koska yhdessä hetkessä on menetetty tällainen hyvinvointi. Ja kaikki suurimmat laivat ja kaikki laivojen matkustajat, ja kapteenit, ja kaikki, jotka merellä toimivat, seisoivat kauempana.


18:18. ja huusivat nähdessään hänen palonsa savun ja sanoivat: "Mikä on tämän suuren kaupungin vertainen?"

18:18. Ja valittivat, kun näkivät palamisensa savun, ja sanoivat, ”mikä on tämän valtavan kaupungin kaltainen?”


18:19. Ja he heittivät tomua päänsä päälle ja huusivat itkien ja surren ja sanoivat: "Voi, voi sitä suurta kaupunkia, jonka kalleuksista rikastuivat kaikki, joilla oli laivoja merellä, kun se yhdessä hetkessä tuhoutui!"

18:19. Ja he heittivät multaa päänsä ylle, ja kun he huusivat ja itkivät, ja valittivat, he sanoivat, ”voi, voi sitä valtavaa kaupunkia, jonka kautta ne rikastuivat, joilla oli laivoja meressä... Yhdessä hetkessä se tuhoutui loistostaan!”


18:20. Riemuitse hänestä, taivas, ja te pyhät ja apostolit ja profeetat; sillä Jumala on hänet tuominnut ja kostanut hänelle teidän tuomionne.

18:20. Riemuitkaa hänestä, taivaat ja pyhät, ja apostolit ja profeetat, koska Jumala on tuominnut hänen tuomioillaan!


18:21. Ja väkevä enkeli otti kiven, niinkuin suuren myllynkiven, ja heitti sen mereen sanoen: "Näin heitetään kiivaasti pois Babylon, se suuri kaupunki, eikä sitä enää löydetä".

18:21. Ja yksi voimallisista enkeleistä otti valtavan kiven, kuin myllynkiven, ja heitti mereen ja sanoi, ”tällä tavalla, väkivallassa, heitetään tuo valtava kaupunki, Babil, eikä sitä ole enää olemassa!”


18:22. Ei kuulla sinussa enää kanteleensoittajain ja laulajain, huilun- ja torvensoittajain ääntä; ei löydetä sinusta enää minkään ammatin taituria; ei kuulla sinussa enää myllyn jyrinää;

18:22. Eikä sinussa kuulla enää kitaroiden ja sofareiden, ja monien laulajien, huutoa ja ääntä.


18:23. ei loista sinussa enää lampun valo; ei kuulla sinussa enää huutoa yljälle eikä huutoa morsiamelle; sillä sinun kauppiaasi olivat maan mahtavia, ja sinun velhoutesi villitsi kaikki kansat;

18:23. Eikä lampun valkeus enää sinulle ilmesty, eikä sulhasen ääntä ja morsiamen ääntä sinussa enää kuulla, sillä kauppiaasi olivat olleet maan suurmiehiä; sillä velhouksillasi sinä olet pettänyt kaikki kansakunnat.


18:24. ja hänestä on löydetty profeettain ja pyhien veri ja kaikkien veri, jotka maan päällä ovat tapetut.

18:24. Ja hänestä löytyi profeettojen veri, ja maan päällä tapettujen pyhien veri.

Luku 19

19:1. Sen jälkeen minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden suuren äänen taivaassa sanovan: "Halleluja! Pelastus ja kunnia ja voima on Jumalan, meidän Jumalamme.

19:1. Ja näiden jälkeen minä kuulin valtavan, monien väkijoukkojen äänen taivaissa, sanoen, ”halleluja, pelastus ja kirkkaus ja valta meidän Jumalallemme!”


19:2. Sillä totiset ja vanhurskaat ovat hänen tuomionsa; sillä hän on tuominnut sen suuren porton, joka turmeli maan haureudellaan, ja on kostanut ja on vaatinut hänen kädestänsä palvelijainsa veren."

19:2. Koska hänen totuutensa ja tuomionsa ovat oikeat, sillä hän tuomitsi sen valtavan huoran, joka turmeli maan haureudessaan, ja hän on vaatinut hänen kädestään palvelijoidensa veren.


19:3. Ja he sanoivat toistamiseen: "Halleluja!" Ja hänen savunsa nousee aina ja iankaikkisesti.

19:3. Ja taas he sanoivat, ”halleluja!” Ja sen savu kohoaa aina ja iankaikkisesti.


19:4. Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta ja neljä olentoa lankesivat maahan ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, joka valtaistuimella istuu, ja sanoivat: "Amen, halleluja!"

19:4. Ja 24 vanhinta ja neljä olentoa kumartuivat, ja palvoivat Jumalaa, joka istuu valtaistuimen yllä, ja sanoivat, ”amen, halleluja!”


19:5. Ja valtaistuimelta lähti ääni, joka sanoi: "Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki hänen palvelijansa, te, jotka häntä pelkäätte, sekä pienet että suuret".

19:5. Ja ääni valtaistuimesta sanoi, ”ylistäkää Jumalaa, kaikki palvelijat ja nimen palvojat, kaikki pienet, suurien kanssa!”


19:6. Ja minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden äänen ja ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän sanovan: "Halleluja! Sillä Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut hallituksen.

19:6. Ja minä kuulin kuin monien väkijoukkojen äänen, ja kuin monien vesien äänen, ja kuin voimallisten ukkosten äänen, sanoen,”halleluja! Sillä Herra, joka ylläpitää kaikkea, hallitsee!”


19:7. Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja hänen vaimonsa on itsensä valmistanut.

19:7. Me riemuitsemme ja juhlimme, annamme hänelle kunnian, sillä Karitsan hääjuhla on alkanut, ja vaimo on sielunsa valmistanut!


19:8. Ja hänen annettiin pukeutua liinavaatteeseen, hohtavaan ja puhtaaseen: se liina on pyhien vanhurskautus."

19:8. Ja hänen annettiin pukeutua puhtaisiin, valkoisiin vaatteisiin, sillä vaatteet ovat pyhien oikeamielisyys.


19:9. Ja hän sanoi minulle: "Kirjoita: Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!" Vielä hän sanoi minulle: "Nämä sanat ovat totiset Jumalan sanat".

19:9. Ja minulle sanottiin, ”kirjoita: hänen siunauksensa niille, jotka ovat Karitsan hääjuhlaan kutsutut!” Ja hän sanoi minulle, ”Nämä ovat Jumalan totuuksien sanoja.”


19:10. Ja minä lankesin hänen jalkojensa juureen, kumartaen rukoillakseni häntä. Mutta hän sanoi minulle: "Varo, ettet sitä tee; minä olen sinun ja sinun veljiesi kanssapalvelija, niiden, joilla on Jeesuksen todistus; kumarra ja rukoile Jumalaa. Sillä Jeesuksen todistus on profetian henki."

19:10. Ja minä kumarruin hänen jalkojensa edessä ja palvoin häntä, ja hän sanoi minulle, ”älä! Minä olen veljiesi palvelija, niiden, joilla on Jeshuan todistus. Ennemmin, palvo Jumalaa! Sillä Jeshuan todistus on profetian henki.”


19:11. Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.

19:11. Ja minä näin, taivaat avautuivat, ja katso, valkoinen hevonen, ja sen yllä istuvaa kutsutaan ”uskollinen ja totuus”, ja hän taistelee ja tuomitsee vanhurskaudessa.


19:12. Ja hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua, ja hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse,

19:12. Mutta hänen silmänsä ovat kuin tulen liekit, ja päänsä yllä on monia kruunuja, ja hänelle on kirjoitettu nimi, jota ei tiedetä – vain hän tietää sen.


19:13. ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana.

19:13. Ja pukunaan hänellä on veressä kastettu vaate, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan sana.

Kommentti: Maanaa, vaate, esiintyy vain talmudissa ja peshittassa, ei targumissa ollenkaan. 22x Ut, Esim. Mark.2:21, Apt.10:16 (!), Room.9:22 ”vihan vaatteet, jotka ovat sopivat kadotukseen”, ym. Kastettu ei tarkoita vesikastetta, ma’amad.


19:14. Ja häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina valkeaan ja puhtaaseen pellavavaatteeseen.

19:14. Ja taivaiden sotajoukko liittyi häneen, valkoisilla hevosilla, ja pukeutuneina valkoisiin ja puhtaisiin vaatteisiin.


19:15. Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan.

19:15. Ja heidän suustaan lähti terävät miekat, joiden kautta kansakunnat tapetaan, ja hän on paimentava heitä rautaisella sauvalla, ja hän on tallaava sen Jumalan vihan viinipuristamon, hänen, joka ylläpitää kaiken.


19:16. Ja hänellä on vaipassa kupeellaan kirjoitettuna nimi: "Kuningasten Kuningas ja herrain Herra".

19:16. Ja hänellä on vaatteisiin, kylkensä päälle, kirjoitettu nimi; kuningasten kuningas ja herrojen Herra.


19:17. Ja minä näin enkelin seisovan auringossa, ja hän huusi suurella äänellä sanoen kaikille keskitaivaalla lentäville linnuille: "Tulkaa, kokoontukaa Jumalan suurelle aterialle

19:17. Ja minä näin toisen enkelin seisovan auringossa, ja hän huusi kovalla äänellä ja sanoi linnuille, jotka lentävät taivaiden keskellä, ”tulkaa, kokoontukaa valtavalle Jumalan aterialle!”


19:18. syömään kuningasten lihaa ja sotapäällikköjen lihaa ja väkevien lihaa ja hevosten sekä niiden selässä istuvien lihaa ja kaikkien vapaitten ja orjien lihaa, sekä pienten että suurten".

19:18. Syömään kuninkaiden lihaa ja tuhannen päämiesten lihaa ja sotilaiden lihaa ja hevosten lihaa, ja niiden yllä istuvien, ja vapaiden lihaa ja palvelijoiden lihaa, ja pienten ja suurten!


19:19. Ja minä näin pedon ja maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa kokoontuneina sotiaksensa hevosen selässä istuvaa vastaan ja hänen sotajoukkoansa vastaan.

19:19. Ja minä näin olennon ja sen sotajoukot, ja maan kuninkaat ja heidän sotilaansa kokoontuvan sotimaan häntä vastaan, joka istuu hevosen yllä, ja hänen sotilaitaan vastaan.


19:20. Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa.

19:20. Ja olento vangittiin, ja sen kanssa valheen profeetta, joka teki merkkejä sen edessä, joilla se vietteli nämä, jotka ottivat olennon merkin, ja nämä, jotka palvoivat patsasta, ja molemmat laskeutuivat, ja heitettiin mereen, joka palaa tulta ja tulikiveä.


19:21. Ja ne muut saivat surmansa hevosen selässä istuvan miekasta, joka lähti hänen suustaan; ja kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastansa.

19:21. Ja loput tapettiin hevosen yllä istuvan miekalla, joka lähti hänen suustaan, ja kaikki korppikotkat tulivat täyteen heidän lihoistaan.

Luku 20

20:1. Ja minä näin tulevan taivaasta alas enkelin, jolla oli syvyyden avain ja suuret kahleet kädessään.

20:1. Ja minä näin; taivaista laskeutui toinen enkeli, jolla oli mukanaan syvyyden avain, ja kädessään valtavat kahleet.


20:2. Ja hän otti kiinni lohikäärmeen, sen vanhan käärmeen, joka on perkele ja saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi

20:2. Ja otti kiinni lohikäärmeen, sen ensimmäisen käärmeen, hänet, joka on paholainen ja saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi.


20:3. ja heitti hänet syvyyteen ja sulki ja lukitsi sen sinetillä hänen jälkeensä, ettei hän enää kansoja villitsisi, siihen asti kuin ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet; sen jälkeen hänet pitää päästettämän irti vähäksi aikaa.

20:3. Ja heitti syvyyteen, ja sulki ja sinetöi sen yläpuolen, ettei se enää viettele kaikkia kansakuntia. Näiden jälkeen hänet annetaan vapaaksi vähäksi aikaa.


20:4. Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta.

20:4. Ja minä näin istuimia, ja niiden ylle istuttiin, ja heille annettiin tuomio; niille, jotka ovat leikattu pois Jeshuan todistuksen tähden ja Jumalan sanan tähden, sillä nämä eivät palvoneet olentoa tai patsasta, eivätkä ottaneet merkkiä otsaansa tai käsiinsä, jotka elivät ja hallitsivat tuhat vuotta, Messiaan kanssa.


20:5. Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennenkuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus.

20:5. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus.


20:6. Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta.

20:6. Siunattu ja pyhä hän, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa, ja häneen ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan on oleva pappi Jumalalle, ja hallitseva Messiaan kanssa tuhat vuotta.


20:7. Ja kun ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet, päästetään saatana vankeudestaan,

20:7. Ja kun tuhat vuotta on päättynyt, päästetään saatana vankilastaan.


20:8. ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka.

20:8. Ja hän lähtee viettelemään kaikkia kansakuntia, maan neljässä ääressä, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotimaan. Niiden määrä on kuin meren hiekka.


20:9. Ja he nousevat yli maan avaruuden ja piirittävät pyhien leirin ja sen rakastetun kaupungin. Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät.

20:9. Ja he sotivat aukean maan päällä, ja ympäröivät kaupungin, pyhien lepopaikan, ja rakastetun kaupungin, ja tuli laskeutui taivaista, Jumalasta, ja söi heidät.


20:10. Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.

20:10. Ja paholainen, heidän viettelijänsä, heitettiin tulen ja tulikiven mereen, jossa on se olento ja väärä profeetta, ja heitä kidutetaan päivällä ja yöllä, aina ja iankaikkisesti.


20:11. Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt.

20:11. Ja minä näin; suuri, valkoinen valtaistuin, ja sen yllä istuja, jonka kasvojen edestä pakenivat maa ja taivaat, eikä niille löytynyt paikkaa.


20:12. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.

20:12. Ja minä näin; kuolleet, suuret ja vähäiset, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin, ja avattiin toinen kirja, joka on tuomion, ja kuolleet tuomittiin, niin kuin heidän teoistaan oli kirjoitettu siinä kirjassa.

Kommentti: Gemara, Tract Aboda Zaba / Talmud Bavli, kertoo, että ”tulevaisuudessa Pyhä – siunattu olkoon Hän – ottaa kirjan käteensä ja antaa palkinnon niille, jotka tuntevat sen kirjan. Silloin kaikki kansat on koottu yhteen, valtavaksi joukoksi, Jes.43:9”. Talmudissa on paljon muutakin tästä aiheesta.


20:13. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.

20:13. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä ovat, ja kuolema ja Sheol antoivat kuolleensa, ja jokainen heistä tuomittiin tekojensa mukaan.


20:14. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.

20:14. Ja kuolema ja Sheol heitettiin tulimereen. Tämä on lohikäärmekuolema.


20:15. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.

20:15. Ja se, jota ei löytynyt kirjoitettuna elämän kirjassa, heitettiin tuliseen mereen.

Luku 21

21:1. Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.

21:1. Ja minä näin uudet taivaat ja uuden maan, sillä ensimmäiset taivaat ja ensimmäinen maa olivat poissa, eikä merta enää ollut.


21:2. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.

21:2. Ja pyhimmän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan taivaista, Jumalan vierestä, valmistettu kuin morsian, sulhaselleen kaunistettu.


21:3. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;

21:3. Ja minä kuulin taivaista suuren äänen, joka sanoi, ”katso, Jumalan lepopaikka ihmislasten kanssa! Ja hän lepää heidän kanssaan, ja tämä on oleva hänen kansansa, ja hän, Jumala, on heidän kanssaan, ja hän on oleva heille Jumala.”

Kommentti: Mashria, leiri tai lepopaikka. Toin nyt tähän käännösvaihtoehdon. TgGen.32:8, TgIs.13:22, TgPs.19:5 ym. ”Maja” on ainakin nykysuomessa vähän eri sana. Lepopaikka menee myös verbin shri kanssa yhteen.


21:4. ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt."

21:4. Ja hän on pyyhkivä kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua, eikä vanhuutta, eikä sairautta ole enää oleva, hänen ansiostaan.


21:5. Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä teen kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet".

21:5. Ja minä kuljin, ja valtaistuimen yllä istuva sanoi minulle, ”katso, minä teen uudeksi kaiken.” Ja hän sanoi minulle, ”kirjoita, nämä sanat ovat luotettavat ja totuudet.”


21:6. Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi.

21:6. Ja hän sanoi minulle, ”Se on tehty. Minä olen alef, ja minä olen tav. Alkulähde ja täyttymys. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä ilmaiseksi.”


21:7. Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.

21:7. Ja joka voittaa, hän perii nämä, ja minä olen oleva hänelle Jumala, ja hän on oleva minulle poika.


21:8. Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."

21:8. Mutta pelkurit ja epäuskoiset, ja pahat ja saastaiset, ja murhaajat ja noidat, ja huoraajat ja epäjumalien palvojat ja kaikki valehtelijat; heidän osansa on meressä, joka palaa tulta ja tulikiveä – joka on lohikäärmekuolema.


21:9. Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli ne seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja puhui minun kanssani sanoen: "Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon".

21:9. Ja tuli yksi seitsemästä enkelistä, niistä, joilla oli ne seitsemän astiaa, täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja hän puhui kanssani sanoen, ”tule, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon.”


21:10. Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä,

21:10. Ja hän kantoi minut hengessä korkealle ja suurelle vuorelle, ja näytti minulle pyhimmän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui taivaista, Jumalan vierestä.


21:11. ja siinä oli Jumalan kirkkaus; sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niinkuin kristallinkirkas jaspis-kivi;

21:11. Ja sillä oli Jumalan kirkkaus, ja sen valkeus oli kalliiden kivien kaltainen, kuin jaspis, ja olemus kuin kristallin.


21:12. siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet;

21:12. Ja sillä oli korkea ja suuri muuri, ja sillä oli 12 porttia, ja porttien yllä 12 enkeliä, ja siihen on kirjoitettu ne nimet, jotka ovat Israelin kahdentoista sukukunnan nimet.


21:13. idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia.

21:13. Idästä kolme porttia, ja pohjoisesta kolme porttia, ja etelästä kolme porttia ja lännestä kolme porttia.


21:14. Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.

21:14. Ja kaupungin muurilla on kahdettoista perustukset, ja niiden yllä Pojan kahdentoista apostolin nimet.


21:15. Ja sillä, joka minulle puhui, oli mittasauvana kultainen ruoko, mitatakseen kaupungin ja sen portit ja sen muurin.

21:15. Ja hänellä, joka puhui kanssani, oli yllään kultainen mittaruoko, mitatakseen kaupungin ja muurin.


21:16. Ja kaupunki oli neliskulmainen, ja sen pituus oli yhtä suuri kuin sen leveys. Ja hän mittasi sillä ruovolla kaupungin: se oli kaksitoista tuhatta vakomittaa. Sen pituus ja leveys ja korkeus olivat yhtä suuret.

21:16. Ja kaupungissa oli neljä puolta asetettuna, ja pituus sama kuin leveys, ja hän mittasi ruo’lla kaupungin yltä; 12000 stadiaa – pituus ja leveys ja korkeus ovat samat.


21:17. Ja hän mittasi sen muurin: se oli sata neljäkymmentä neljä kyynärää, ihmismitan mukaan, joka on enkelin mitta.

21:17. Ja hän mittasi sen muurin, 144 kyynärää ihmisen mitassa – joka on enkelin.


21:18. Ja sen muuri oli rakennettu jaspiksesta, ja kaupunki oli puhdasta kultaa, puhtaan lasin kaltaista.

21:18. Ja muurin rakennus oli jaspista, ja kaupunki puhdasta kultaa, puhtaan lasisen kaltainen.


21:19. Ja kaupungin muurin perustukset olivat kaunistetut kaikkinaisilla kalleilla kivillä; ensimmäinen perustus oli jaspis, toinen safiiri, kolmas kalkedon, neljäs smaragdi,

21:19. Ja kaupungin muurin perustus oli kaunistettu kalliilla kivillä, ja ensimmäinen perustus jaspis, ja toinen safila, ja kolmas karkedon, ja neljäs smaragdi.

Kommentti: Kivet ovat mitä ovat. Tod.näk. eri, kuin urim ja tumim –kivet. Tutkin tarkemmin, kun ehdin. Aramean sana safir tarkoittaa ’kaunis’. Esim ’kaunis portti’ – voisi sanoa ’safiiriportti’ peshittassa. Tässä on kuitenkin eri sana.


21:20. viides sardonyks, kuudes sardion, seitsemäs krysoliitti, kahdeksas berylli, yhdeksäs topaasi, kymmenes krysoprasi, yhdestoista hyasintti, kahdestoista ametisti.

21:20. Ja viides sardion ja onyx, ja kuudes sardion, seitsemäs kivi on kultainen, ja kahdeksas barola, ja yhdeksäs topaasi, ja kymmenes krisprasa, ja yhdestoista hyasintti, kahdestoista amotesis.


21:21. Ja ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä; kukin portti oli yhdestä helmestä; ja kaupungin katu oli puhdasta kultaa, ikäänkuin läpikuultavaa lasia.

21:21. Ja kaksitoista porttia oli kaksitoista helmeä, yksi jokaiselle, ja kaikki portit olivat yhdestä helmestä, ja kaupungin katu kuin puhdasta kultaa, se on kuin lasinen.


21:22. Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra Jumala, Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.

21:22. Ja temppeliä minä en siinä nähnyt, sillä Herra Jumala, hän, joka ylläpitää kaiken, on temppeli.


21:23. Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa.

21:23. Ja Karitsalle ja kaupungille ei tarvita aurinkoa eikä kuuta valaisemaan, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja Karitsa on sen lamppu.


21:24. Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valkeudessa, ja maan kuninkaat vievät sinne kunniansa.

21:24. Ja kansakunnat vaeltavat sen valkeudessa, ja maan kuninkaat tuovat sille kunniaa.


21:25. Eikä sen portteja suljeta päivällä, ja yötä ei siellä ole,

21:25. Eikä sen portteja suljeta päivällä, sillä yötä siellä ei ole oleva.


21:26. ja sinne viedään kansojen kunnia ja kalleudet.

21:26. Ja sille tuodaan kansakuntien loiston ja kunniat.


21:27. Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.

21:27. Eikä siellä ole oleva mitään pahaa, eikä saastuttajaa, eikä valehtelijaa; vain nämä, jotka ovat kirjoitetut Karitsan kirjassa.

Luku 22

22:1. Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.

22:1. Ja hän näytti minulle puhtaan elämän veden virran, joka oli kirkas kuin kristalli, ja se lähti Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.


22:2. Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.

22:2. Ja keskellä, kadun vierellä ja virran varrella, on elämän puu, joka tuottaa 12 hedelmää, ja antaa hedelmänsä joka kuukausi, ja sen lehdet ovat kansakuntien terveydeksi.


22:3. Eikä mitään kirousta ole enää oleva. Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä

22:3. Eikä mitään kirousta ole siellä oleva, ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siinä oleva, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä.


22:4. ja näkevät hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsissansa.

22:4. He näkevät hänen kasvonsa ja heidän otsissaan on nimi.


22:5. Eikä yötä ole enää oleva, eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala on valaiseva heitä, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti.

22:5. Eikä yötä ole siellä oleva, eikä heille tarvita valoja ja lamppuja, eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala valaisee heitä, ja on heidän kuninkaansa aina ja iankaikkisesti.


22:6. Ja hän sanoi minulle: "Nämä sanat ovat vakaat ja todet, ja Herra, profeettain henkien Jumala, on lähettänyt enkelinsä näyttämään palvelijoilleen, mitä pian tapahtuman pitää.

22:6. Ja hän sanoi minulle, ”nämä sanat ovat luotettavat ja totuudet, ja Herra Jumala, joka on pyhien profeettojen henki, lähetti enkelinsä, näyttääkseen palvelijoilleen, mitä on annettu tapahtuvaksi hetkessä.”


22:7. Ja katso, minä tulen pian. Autuas se, joka ottaa tämän kirjan ennustuksen sanoista vaarin!"

22:7. Ja katso, minä tulen hetkessä. Minun siunaukseni sille, joka pitää tämän kirjan profetian sanat!


22:8. Ja minä, Johannes, olen se, joka tämän kuulin ja näin. Ja kun olin sen kuullut ja nähnyt, minä lankesin maahan kumartuakseni sen enkelin jalkojen eteen, joka tämän minulle näytti.

22:8. Minä olen Johannan, joka näin ja kuulin nämä, ja kun minä näin ja kuulin, minä kaaduin palvomaan sen enkelin jalkojen edessä, joka näytti nämä minulle.


22:9. Ja hän sanoi minulle: "Varo, ettet sitä tee; minä olen sinun ja sinun veljiesi, profeettain, kanssapalvelija, ja niiden, jotka ottavat tämän kirjan sanoista vaarin; kumartaen rukoile Jumalaa".

22:9. Ja hän sanoi minulle, ”näkijä, älä! Minä olen palvelijasi, ja veljiesi profeettojen, ja niiden, jotka pitävät tämän kirjan profetian sanat. Palvo Jumalaa!”


22:10. Ja hän sanoi minulle: "Älä lukitse tämän kirjan profetian sanoja; sillä aika on lähellä.

22:10. Ja hän sanoi minulle, ”älä sinetöi tämän kirjan profetian sanoja, sillä aika on lähellä.”


22:11. Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen.

22:11. Ja paha tehköön enemmän pahaa, ja tyhmä tyhmyyttä, ja vanhurskas vanhurskautta, ja pyhät pyhitetään.


22:12. Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan.

22:12. Katso, minä tulen pian, ja minun palkintoni on minun kanssani, ja minä annan jokaiselle tekojensa mukaan.


22:13. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.

22:13. Minä olen alef, ja minä olen tav. Ensimmäinen ja viimeinen, ja alkulähde ja täyttymys.


22:14. Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!

22:14. Siunaukset niille, jotka tekevät hänen käskyjään; heillä on oleva valta elämän puuhun, ja he saavat astua sisään kaupungin porteista.


22:15. Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.

22:15. Ja haureelliset ja murhaajat, ja epäjumalien palvojat jäävät ulkopuolelle, ja saastaiset ja noidat, ja kaikki näkijät ja valheiden tekijät.


22:16. Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti."

22:16. Minä, Jeshua, olen lähettänyt enkelini todistamaan näitä keskellänne, seurakunnan edessä, minä, minä olen juuri ja Davidin jälkeläinen, ja olen teidän kanssanne, ja se kirkas aamutähti.

Kommentti: Minä, minä אנא אנא on sellainen raamatullinen ilmaisu, johon ei ole suoraa käännösvaihtoehtoa. Tämä tarkoittaa aina Jumalaa, tai jotain vastaavaa taivaallista. Yleensä käännetään vain ’minä olen’, jolloin sanonnan taivaallinen merkitys jää kokonaan piiloon.


22:17. Ja Henki ja morsian sanovat: "Tule!" Ja joka kuulee, sanokoon: "Tule!" Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi.

22:17. Ja henki ja morsian sanovat, ”tule!” – ja joka kuulee, sanokoon, ”tule!” – ja joka janoaa, tulkoon, ja ottakoon elämän vettä ilmaiseksi.


22:18. Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan;

22:18. Minä todistan jokaiselle, joka kuulee tämän kirjan profetian sanat: se, joka laittaa niihin lisää, Jumala on laittava hänen päälleen tässä kirjassa kirjoitetut vitsaukset.


22:19. ja jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.

22:19. Ja se, joka poistaa tämän kirjan profetian sanoista, Jumala on poistava hänen osansa elämän puusta ja pyhimmästä kaupungista, niistä, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.


22:20. Hän, joka näitä todistaa, sanoo: "Totisesti, minä tulen pian". Amen, tule, Herra Jeesus!

22:20. Näiden todistaja sanoi, ”kyllä, minä tulen hetkessä.” Tule, Herra Jumala, Jeshua!


22:21. Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Aamen.

22:21. Herramme Jeshuan, Messiaan siunaus olkoon kaikkien pyhien kanssa. Amen.

 

Muut apokryfikirjat


ABC - kaikki Linnunradan artikkelit aakkosjärjestyksessä